Trump ei petä

Joka aamu se on edessäni: uutiskatsaus herra Trumpin ihmeellisistä seikkailuista. Eikä Trump petä.

Hän haluaa olla joka päivä maailman napa, superlatiivien suoltaja, kauniiden diilien tekijä, ihmeellisten väitteiden itsekäs jakelija. Miksi moista narsistia, häpeilemätöntä itsensä nostajaa, läntisten arvojen romuttajaa, minäkin seuraan? Siksi, että Amerikan kansa on antanut hänelle paljon valtaa. Ja silloin, kun tarjolla oleva riitä, hän ottaa sitä kongressilta presidentin asetuksilla.  

Trumpin hanskaansa ovat muun muassa Yhdysvaltojen tuomioistuinlaitos ja turvallisuuskoneisto. Hän pyrkii vaientamaan toisin ajattelevia ja mediaa sekä uhkaa yliopistoja ja maansa riippumattomia instituutioita niin kuin Fedin tapauksessa. Hän on romuttanut sääntöpohjaisen järjestyksen ja irrottanut Yhdysvallat muun muassa ilmastosopimuksesta, WHO:sta ja Unescosta. Hän pelaa golfia ja odottelee Nobelin rauhanpalkintoa.

Yhdessä hän on johdonmukainen. ”USA ENSIN”- sloganista on tullut enemmän kuin totta. Trump vähät välittää muusta maailmasta. Kun USA itse ensin pitkään vaati maailmaan reilua vapaakauppaa, nyt on kaikki toisin. Nyt on Trumpin ”ihanien tullien aika”.

USA:n tavarakauppa on alijäämäistä monelle maalle. Eihän tämä ole ainutkertaista. Mielivaltaisen mittaisilla, lähes päivittäin vaihtuvilla tulliuhkailuissa Trump yrittää nyt panna tuonnin kuriin. Suorastaan ironista on, että EU:n johtajien oli lennettävä Skotlantiin herra Trumpin golf-pyhättöön. Tunnin palaverin jälkeen sopimuksesta kerrottiin ”tietysti” Trumpin omalla alustalla ”Truth Social”.  Von der Leyen, pääministeri Orpo ja muutamat muut jopa kehuivat yleisiä 15 prosentin, teräksen ja alumiinin osalta 50 prosentin tulleja.

Netanjahu tekee kauheuksia Trumpin tuella tai hyväksynnällä. Ja EU katsoo käytännössä sivusta.

Samaan aikaa vastaavat EU- tullit ovat USA:n tuotteille keskimäärin 1,5 – 2,5 prosenttia. Eivätkä EU:n johtajat edes vihjanneet nostavansa tulleja USA:n tuotteille. Huomattakoon, että palvelutuonnissa EU-Yhdysvallat -kauppa on radikaalisti EU:lle alijäämäinen ilman, että EU uhkaisi tätä tuontia tulleilla.

Kaiken kukkuraksi EU joutui sitoutumaan fossiiliseen amerikkalaiseen kaasuun, jota ostelemme 750 miljardilla dollarilla. Näin Trump saa todistaa suurille fossiilisen energian tuottajille, että ”drill baby, drill” on totta. EU:n kannalta sitoutuminen valtavaan fossiilisen energian ostamiseen juuri nyt, kun komissio julkisti uudet tavoitteet vähentää päästöjä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä, on käsittämätöntä. Totta ja hyvä asia on toki se, että EU:n irrottautumista Venäjän energiasta voidaan nopeuttaa. Sen arvo oli viime vuonna kuitenkin vain 24 miljardia euroa. Kaasun ohelle EU sitoutui ostamaan sotatarvikkeita EU:sta 600 miljardilla dollarilla. Asiassa on puolensa ja puolensa, mutta EU:n oman puolustusteollisuuden ylös nostamista tämä tuskin nopeuttaa.

Tumpin ja von der Leyenin tapaaminen oli EU:n nöyryyttämistä alusta loppuun Yhdistyneen kuningaskunnan maaperällä.  Vielä kovemman nöyryytyksen kokevat päivästä toiseen Gazan lapset ja muut viattomat. Netanjahu tekee kauheuksia Trumpin tuella tai hyväksynnällä. Ja EU katsoo käytännössä sivusta.