Talous nousee, mutta inflaatio uhkaa!

Koronan keskeltä talous nousee toistaiseksi niin kuin on voinut olettaa tapahtuvan jo vuoden, kahden ajan. Monia myrskyjä tullaan kuitenkin vielä näkemään talouden taivaalla.

Maailma on elvyttänyt lähes 30 000 miljardilla eurolla runsaan parin vuoden aikana. Euroopalla on tuosta suuri siivu EKP:n osto-ohjelmien kautta sekä jäsenmaiden ja EU:n velkapolitiikan seurauksena. Niinpä EKP:n taseista löytyy velkapapereita määrä, mitä kukaan ei koskaan olisi voinut uskoa.

Mutta onko taloustieteen paradigma muuttunut lopullisesti? Jos on, niin mitä tästä kaikesta seuraa? Velan määrällä katsottiin vielä ”vanhassa elämässä” olevan väliä!

Väitän, että se ei ole mihinkään muuttunut. Velan kasvu on nyt ainakin ensin katkaistava ja joskus myöhemmin myös maksettava takaisin. Monessa EU-maassa tällaista ei ole kuitenkaan näköpiirissä. Suomessa julkiset menot nousivat parissa vuodessa tasolle, jolle ne uhkaavat nyt jäädä.

Jos seuraavissa budjeteissa ei kyetä suuriin menojen leikkauksiin tai merkittäviin tulojen lisäykseen esimerkiksi vahvan kasvun avulla, voisimme ainakin varmistaa, ettei velkasuhde kasvaisi. Mutta siihenkin on pitkä tie.

Useimmissa EU-maissa, niissä samoissa, joihin olemme syytäneet myös suomalaisten veronmaksajien varoja, tilanne on vielä paljon pahempi. Jos korttitalo alkaa kaatua, en usko, että se alkaisi Suomesta, vaan jostain muualta nimiä mainitsematta.

Eräänlaiseksi apuriksi velkavuoresta selviytymiseksi on nurkan takaa ilmestynyt vanha veikko, inflaatio. Teoriassa se syö velkaa kuin heinää. Niinhän asunnon hankkijoina asian aikoinaan opimme. Mutta tämä ajattelu on väärin. Ajat ovat nyt toiset.

Inflaatio oli 2. helmikuuta 2022 EU:ssa 5,1 prosenttia, USA:ssa 7,0 prosenttia. Nämä lukemat todistavat, että valtava rahan työntäminen markkinoille ja sen synnyttämä kulutustavaroiden huikea kysyntä ovat johtaneet raaka-aineiden ja komponenttien sekä tiettyjen alojen osaajien ylikysyntään ja hintojen nousuun.

Samaan aikaan palvelukysyntä on romahtanut. Jonnekin ne tuhannet miljardit ovat menneet: kallistuneisiin kustannuksiin ja osakkeiden arvojen valtavaan nousuun. Toki pientä pudotusta on jo tapahtunut.

Niille, joilla on varallisuutta, koronan taloustyrsky on tuonut rikastumista. Joilla ei ole, heistä moni on ollut ilman työtä ja työhön palattuaan maksaa nyt kaikista elinkustannuksista nousevan inflaation myötä kalliin hinnan. Tasan eivät siis käy koronassakaan talouden onnen lahjat!