Onko "innovaatio" pahasta?
Vanhasen hallitusten aikana Suomen tutkimus- kehittämis- ja innovaatiorahoitus (TKI) nousi jo 3,7 %:iin BKT:sta. Olimme maailman kärkitiloilla. Suomi ”rankattiin” monta kertaa maailman kolmen kilpailukykyisimmän maan joukkoon.
Nyt hohto on himmennyt. Asiaan on vaikuttanut mm .Nokian vaikeudet. Suurin syy löytynee sittenkin leikkauksista.
Vuosien 2011 ja 2015 vaalien alla Suomen kaikilla puolueilla tuntui olevan yksi säästökohde ylitse muiden. Se oli leikkaaminen tutkimuksesta, kehittämisestä ja innovaatioista.
Jo sana ”innovaatio” maistui monen suussa vieraalta. Ja totta on, että jos asiasta piti palopuhetta Jyväskylän kävelykadulla tai Uuraisten torilla, kohta viimeisenkin kuulijan helma heilahti nurkan taakse, ellei tarjolla ollut kuumaa kahvia ja tuoretta pullaa.
Ei siis ihme, että ensin Kataisen hallitus ja sitten Sipilän ja vähän Marininkin hallitus kävivät vuorollaan julkisten T&K&I- rahojen kimppuun. Niistä, yhteensä n. 2,5 miljardin euron julkisista varoista, lähinnä OKM:n ja TEM:n budjettivaroista, leikattiin paljon. Leikkaamisena voidaan pitää myös avustusmuotoisen tuen muuttamista lainoiksi.
Käytännössä tämä tarkoitti mm. korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten (mm. VTT) perus- ja soveltavan tutkimuksen rahojen leikkaamista. Saman kohtelun koki myös yrityksissä tehtävä kehittämistyö ja teknologisten läpimurtojen rahoitus. Tässä rahoituksessahan on kysymys valtion osallistumisesta riskinkantoon yritysten kehittäessä uutta teknologiaa. Rahoituksen tärkein jakaja on Business Finland, aikaisemmin Tesi.
TKI- panostusten BKT-osuus laski 2,7 %:iin eli 1/3:lla. Tässä suuri syy siihen, että tuottavuus laahaa, kilpailukyky ja kasvu ovat heikkoja. Asiaa ei ole riittänyt parantamaan se, että EU:n Horisontti-ohjelmasta saamme rahoitusta hyvin. Orpon hallitus taitaa vihdoin herätä.
Vanhenevassa Euroopassa ja Suomessa työpanoksen määrä ei kasva. Jos tuottavuuskin on nolla, siihen nollaan se jää kasvukin.
Häävisti ei mene EU:ssakaan. Barcelonan huippukokouksen päätöksestä nostaa TKI- panokset 3%:iin BKT:sta ollaan kaukana, 2,2 %:ssa. Etelä-Koreassa lukema on lähes kaksinkertainen. Samaan aikaan EU on kylvänyt yhteisvastuullista rahaa ties mihin muuhun.
Vanhenevassa Euroopassa ja Suomessa työpanoksen määrä ei kasva. Jos tuottavuuskin on nolla, siihen nollaan se jää kasvukin.
Nyt EKP:n entinen pääjohtaja Mario Draghi herättelee. Draghi vaatii EU:a mobilisoimaan useiden vuosien ajan 800 miljardia euroa unionin kilpailukyvyn kohentamiseen osin yhteisin varoin.
EU:n nykyisten 100 miljardin TKI-panostusten hyvinkin mittava lisääminen on ok, mutta uuden, holtittoman elvytyspaketin rakentamiseen ei pidä mennä.
Draghin Italia sai siitä 100 miljardia euroa avustusta ja toiset sata lainaa !