Kataisen hallituksen 60–70 kuntaa
Petteri Orpo syytti viime lauantaina maan hallitusta ”kuntien hiljaisista hautajaisista”.
Totta on, että koronan varjossa myös kunnilla tekee tiukkaa. Ja tärkeää on, että kuntien sijasta valtio ottaa kontolleen pääosan julkisesta koronavelasta. Rahaa kunnatkin luonnollisesti tarvitsevat verotulojen supistuessa ja monien menojen kasvaessa. En kuitenkaan käy arvioimaan, riittääkö Marinin hallituksen ensi vuoden budjettiin kirjaama tuki.
Puheenjohtaja Orpon kommentti palauttaa väistämättä kuitenkin muistikuvat siitä, mitä kokoomus ajoi Kataisen hallituksen aikana. Ainakin jokainen tuolloin, vuosina 2012–2013 mukana ollut kuntapäättäjä muistaa tuon hallituksen suunnitelmat: 60–70 kuntaa riittäisi. Niiden keskikoko olisi ollut EU:n kärkeä. Noin 250 kunnan ”hiljaisia hautajaisia” olisi tuolla hankkeella vietetty.
Onneksi Kataisen hallitus ei saanut tahtoaan lävitse.
Eikä suuria kuntien kuoppajaisia tarvita jatkossakaan, jos hallitus onnistuu sote-uudistuksessaan. Kun kuntien menojen kannalta valtaosa, eli sote-menot, siirtyvät maakuntien hoidettavaksi, pienempikin keskuksista etäällä oleva kunta voi selvitä ketterästi jäljelle jäävistä tehtävistä. Ei kuitenkaan silloin, jos sotepalvelut vedetään kunnan tiloista ja niiden velat jätetään kunnalle. Uskon järkeviin ratkaisuihin. Samoin siihen, että jotkin kunnat ihan vapaaehtoisesti haluavat ja voivat liittyä toisiinsa.
Maakuntasote – rakkaalle lapselle on tulossa vähän väärä nimi. Sote on ihmisten tärkeimmän asian, terveyden ja sosiaalisen turvan kannalta tavattoman iso asia. Onnistunut sote on mitä toivottavinta myös koko kansantalouden kannalta.
Maakuntien kehittämisen kannalta tärkeimmät asiat, aluekehitystehtävät, ympäristö- työllisyys- ja elinkeinoasiat sekä kaavoitus ja maakuntien yleinen edunvalvonta jää edelleen suorilla vaaleilla valittavan maakuntavaltuuston käden ulottumattomiin.
Maakuntiin tulee siis jatkossa 1) suorilla vaaleilla valittava päätöksentekoelin, 2) kuntavaalien pohjalta kuntien edustajista muodostuva maakunnan liitto, maakuntaliitto, sekä 3) joukko valtion viranomaisia, joiden rahat ja toiminnan ohjaus tapahtuvat valtion keskushallinnosta.
Vielä sitä miettii, miksei kaikkia maakunnallisia tehtäviä olisi koottu saman vaaleilla valittavan elimen alle aidoksi eurooppalaiseksi maakuntaitsehallinnoksi. Uskon, että keskusta yritti.