Kahden kerroksen Eurooppa
Donald Trumpin voiton vaikutuksia Euroopan talouteen arvioidaan aktiivisesti. Pahinta pelätään.
USA, joka vuosikymmenien ajan on painostanut muuta maailmaa esteettömän, vapaan kaupan ja aidon markkinatalouden tielle, on itse jo tehnyt täyskäännöksen tältä tieltä.
Jo edellisellä valtakaudellaan Trump alkoi kuitenkin suojata USA:n taloutta tulleilla. Presidentti Joe Bidenin toimet tähtäsivät paljossa samaan, ensisijaisina keinoinaan yritysten mittavat valtiontuet, joista IRA on näyttäväin esimerkki. Nyttemmin myös Bidenin hallinto löysi tullit.
Kova haaste on nyt sodan varjossa elävän Euroopan edessä, jos Trumpin hallinto lähtee entistä mittavammalle tullien tielle. On näet aivan selvää, että vaikka Kiina onkin Trumpin tullien pääkohde, USA tulee edellyttämään EU:lta lähes yhtä tiukkaa Kiina-politiikkaa.
Tämä kaikki tapahtuu tilanteessa, jossa Euroopan talous, erityisesti sen veturi Saksa, on sairas. Tilastot kertovat, että EU-maiden talous on täpärästi kasvun puolella. Mutta vain täpärästi. USA:ssa lähes 3 %:n kasvuvauhti ei riittänyt äänestäjille.
Ehkä pientä positiivisuutta löytyy Euroopan isosta kuvasta siinä, että nyt se on erilainen, mihin on totuttu. Espanjalla ja Irlannilla menee hyvin. Saksalla on vaikeampaa.
EU:n talouden veturi, Saksa, hyötyi halvasta venäläisestä energiasta. Se oli riskinottoa, joka nyt kostautuu. Saksan talous kynti lähes vuoden miinuksella. Vaikka uudet lukemat ovat nyt niukasti plussalla, pulmat eivät ole poissa. Mm. auto- ja kemianteollisuus ovat edelleen vaikeuksissa. Se on koko EU:n kannalta huono asia.
Saksa ei houkuttele juuri nyt.
Liittokansleri Scholzin hallitus yritti panna tuulemaan. EU:n komission sallimien valtavien valtiontukien turvin se on yrittänyt saada kolme suurta puolijohdeinvestoijaa itäisen Saksaan. Amerikkalaisten Intellin ja Wolfspeedin sekä korealaisen TSMC:n yhteensä yli 40 miljardin euron hankkeisiin Saksa oli sitoutunut myöntämään 15 miljardin euron avustukset.
Nyt yksi toisensa jälkeen noista alansa maailman suurimmista ovat joko vetäytynet tai keskeyttäneet/siirtäneet hakkeitaan. Saksa ei houkuttele juuri nyt. Ei siksi ihme, että liittokansleri Scholzin oli pakko tehdä jotain vielä dramaattisempaa. Hän heitti liberaalit, FDP:n, hallituksesta. Aika näyttää mitä se auttaa. Veikkaan, että Saksa käy vaaleihin.
Irlanti ja Espanja olivat viisitoista vuotta sitten syvällä finanssikriisin syövereissä. EU auttoi kymmenillä miljardeilla euroilla mm. juuri Irlantia ja Espanjaa. Toisin kuin eräät muut tukea saaneet, tämä kaksikko on nyt nousemassa jaloilleen. Nousun taustat ovat erilaiset.
Kun lähes kaikkialla muualla EU:ssa valtioiden velkasuhteet ovat kasvaneet, Irlannin asiat ovat toisin. Sen velkasuhde on pienentynyt nopeasti yli 100 %:sta noin 70 %:iin. Inflaatio tippui 9 %:sta yhteen prosenttiin ja työttömyys 4 %:iin. Samalla kun useimmat EU-maat taistelevat budjettialijäämiensä kanssa, oli Irlannin budjetin ylijäämä viime vuonna noin 8 miljardia euroa. Samaan se päätynee tänäkin vuonna. Ensi vuosi voi olla tätäkin huikeampi riippuen siitä, milloin se budjetoi 12 mrd euroa, jonka Apple joutuu verohyötynä sille palauttamaan.
Irlanti laski pk-yritysten yhtiöveron 12 %:iin ja suurten 15 %:iin. Tämä on osaltaan vauhdittanut USA:n investointeja Irlantiin. Suomea pienemmän Irlannin yhtiöverotuotto nousi yli 25 miljardin euron.
Espanjan suru on tulvakatastrofi. Mutta sen taloudessa menee hyvin. Kasvu on lähes 3 %. Velkasuhde on silti vielä noin 110 % ja velan määrä on yli 1500 miljardia euroa. Kyyninen osaselitys hyvään menoon on EU:n massiivisissa alue- ja elvytysavustuksissa. Vuosina 2021–2027 Espanja saa näitä yhteensä 119,4 miljardia euroa. Tuosta potista noin 25–35 miljardia euroa/vuosi se saa vuosina 2023–2024. Ja kymmenien miljardien lainat päälle. Tällä täytyy olla valtava merkitys maan talouden pyörien vauhtiin.
Espanjan väkiluku on 47,5 miljoonaa, Suomen 5,6 miljoonaa asukasta. Suomi saa alue- ja elvytysavustuksia vuosina 2021-2027 noin 3,8 miljardia euroa. Suomi maksaa alue- ja elvytystuista noin 12 miljardia euroa. Eli, väestöltään 8,5 kertaa Suomen kokoinen Espanja saa runsaat 30 kertaa enemmän tukea rahoittamistamme EU:n tukivälineistä.
Espanjaan on saapunut kolmen vuoden kuluessa noin 700 000 työikäistä maahanmuuttajaa. Se ja EU-rahoitus ovat houkutelleet ulkomaisia investointeja maahan niin, että vuonna 2022 Espanja ylsi samoihin lukemiin paljon suuremman Saksan kanssa. Kirsikkana kakun päällä turismi Espanjaan on kasvanut niin, että se rajoittamista jo harkitaan.