ETS ja päästötön sähkö
EU:n päästökauppajärjestelmä, ETS, on ollut vuodesta 2005 keskeinen mekanismi, jolla unioni on pyrkinyt vähentämään päästöjä. Järjestelmää on uudistettu jo monesti. Sen piirissä on reilusti yli 10 000 toimijaa, lähinnä energian ja teollisuudensekä jatkossa myös liikenteen aloilta.
Uudistuksissa päästövaatimuksia on aina kiristetty. Niin nytkin, kun pari vuotta sitten hyväksyttyä uudistusta pannaan täytäntöön.
Pelkistäen asia menee näin: Kullekin ETS:n piiriin kuuluvalle toimialalla ja sen toimijalle asetetaan EU:ssa päästöhistorian ja bechmarkkauksen perusteella omat päästövelvoitteet. Tähän sakka vähennysvelvoite on ollut 2,2 prosenttia vuodessa. Nyt se kiristyy 4,4 prosenttiin vuodessa
Jos ETS-velvollinen vähentää päästöjä velvoitettaan enemmän, se voi myydä ylimääräiset päästöoikeudet alan markkinoilla toisille ETS-velvolliselle, jotka eivät selviä velvoitteistaan. Päästömarkkinat ovat likvidit. Päästöoikeuden hinta on viimeisten parin vuoden aikana pyörinyt 50–100 €/tonni. Suomalaisista ETS:n piirissä olevista yrityksistä eniten päästöjään vähentäneet ovat tienanneet yli 30 miljoonan euron myyntitulot vuodessa.
Suuri osa toimijoista joutuu kuitenkin EU:ssa maksamaan päästömaksuja. Päästöoikeuden markkinahinnasta riippuen EU:n pussiin kilahtanee lähivuosina päästökauppatuloja arviolta 40–80 mrd euroa/vuosi. Näistä miljardeista osa palautuu jäsenmaille, muu muassa Suomelle viime vuosina noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.
Osan EU käyttää puhtaiden investointien rahoittamiseen EU:n Innovaatiorahaston kautta. Tästä nykyisin noin 40 miljardin euron rahastosta Suomi on saanut runsaan vuoden aikana ainakin 100 miljoonaa euroa mm vety- ja metsäteollisuusinvestoihin.
Vaikka Suomessa käytetään koko EU:n toiseksi eniten energiaa/asukas, Suomi on onnistunut kuitenkin aika hyvin siirtymään päästöllisestä puhtaaseen.
Onnistumisen taustalla on iso rooli Suomen sähköntuotannolla. Päätimme jo vuonna 2010 ison energiapaketin toimilla irrottautua sähkön Venäjä-riippuvuudesta ja satsata erityisesti tuuli- ja biovoimaan. Tuulivoimakapasiteetti onkin kasvanut vauhdilla ja uusi ydinvoimala saatu toimimaa. Tänään sähkömme on päästötöntä ja se on Euroopan toiseksi halvinta Ruotsin jälkeen. Sekä Saksassa että Isossa Britanniassa sähkö on tänään 40–43 prosenttisesti fossiilista.
Suomen nykyinen sähkön tuotantokapasiteetti on aika volatiili.
Puhdas sähkö on Suomelle valtava kilpailuetu. Maailman suuret, jotka investoivat datakeskuksiin, vetyyn, akkujen valmistamisen sekä teräksen ja teollisten raaka-aineiden ja lopputuotteiden valmistukseen, tarvitsevat paljon energiaa, käytännössä sähköä. Ne tietävät, että ETS rankaisee jatkossa fossiilista todella kovasti.
Suomen nykyinen sähkön tuotantokapasiteetti on aika volatiili. Noin 80 TWh:n tuotannon määrä ei riitä kohta vakuuttamaan kaikkia ivestoijia siitä, että päästötöntä halpaa sähköä riittää.
Hallituksen olisikin saatettava kiireellisesti päätökseen valmistelut, joilla mahdollistetaan Suomen sähkökapasiteetin kasvattaminen. Uusimmat ennusteet osoittavat, että 10 seuraavan vuoden aikana päästöttömän sähkön kysyntä voisi kasvaa jopa 50 % nykyisestä tasosta.
Ruotsiin tai muuhun Eurooppaan nojaaminen ei ole kestävää.