Kiina – maailmanpolitiikan vakaa jättiläinen
Neljä vuotta Kiinaa johtanut presidentti Xi Jinping tekee valtiovierailun Suomeen tällä viikolla.
Presidentti Xi:tä on pidetty modernina ja kansainvälisesti avoimena uudistajana. Toisaalta hänen määrätietoisissa otteissa on ulkopuolella nähty vallan keskittämisen riski.
Viimeistään presidentti Trumpin valinnan ja presidentti Xi:n Maailman talousfoorumissa Davosissa pitämän puheen jälkeen moni eurooppalaisista johtajista heräsi ylistämään Xi:tä kansainvälisen yhteistyön ja globalisaation rohkeana puolustajana.
Maailmanpolitiikan viimeaikainen turbulenssi on kieltämättä ravisuttanut kunnolla myös valtioiden välisiä normaaliksi koettuja arvoasetelmia. Presidentti Xi on tälle vuodelle ennättänyt muistuttamaan Yhdysvaltoja ja muuta maailmaa niin ilmastonmuutoksen torjumisen ja Pariisin sopimuksen noudattamisen kuin vapaakaupan tärkeydestä.
Tapasin Xi:n vuonna 2010, kun hän toimi varapresidenttinä. Hän teki useamman päivän vierailun Suomeen ja saimme erityisesti puhuttua paljon matkallamme Rovaniemelle. Tuolloin pohjustettiin erityisesti kiinalaisten matkailua Suomeen ja Lappiin. Näimme porotilan, suomalaiset metsäkoneet työssään keskellä lumista metsää, kahvit juotiin nuotiolla kuksasta ja Joulupukinmaa tuli turistikohteena tutuksi.
Presidentti Xi:n moniulotteiselle julkisuuskuvalle on perusteensa. Xi:n ajalle tyypillistä on aktiivinen taloudellisten ja sosiaalisten uudistusten eteenpäin vieminen, korruption kitkentä ja markkinoiden määräävän aseman korostaminen.
Samalla hän toisaalta yhteiskunnallisen vakauden ja puolueen aseman nimissä toteuttaa kansalaisten oikeuksien rajaamista ja keskusjohtoisuuden vahvistamista. Syksyn puoluekokouksen alla valvonnan odotetaan vain lisääntyvän häiriötekijöiden minimoiseksi.
Vaurastuvan ja kansainvälistyvän Kiinan vitsauksena ovat siis edelleen ihmisoikeuskysymykset ympäristöongelmia unohtamatta. Viimeisimmällä Kiinan matkallani helmikuussa kuulin myös useammalta taholta huolen pinnan alla kytevästä miesvaltaisten sukupolvien radikalisoitumisriskistä. Kiinassa liki 40 vuotta kestänyttä yhden lapsen politiikkaa ja sen myötä poikalapsien suosimista on seurannut nuorten miesten ja naisten lukumääräinen epäsuhta.
Suomelle vakaa ja taloudeltaan kasvava Kiina on äärimmäisen tärkeä maa.
Matti Vanhanen
Ongelma ei ole vähäpätöinen, kun puhutaan mittaluokaltaan miljoonia miehiä koskettavasta epätasapainosta. Perheenmuodostamisen vaikeus yksinään saati yhdistettynä toimettomuuteen on omiaan ruokkimaan syrjäytymisen, radikalisoitumisen ja ihmiskaupan kaltaisia lieveilmiöitä.
Kiinan nykykehitys vahvistaa sitä käsitystä, että tulevaisuuden muutosten ennakoijan kannattaa olla realisti. Länsimaisten arvojen näkökulmasta kokonaisvaltaista suurta hyppyä parempaan tuskin tulee ihan hetkeen. Toisaalta Yhdysvallat-Kiina -akselilla Kiinan vaikutusvallan kasvuun kannattaa suhtautua viisaasti ennakoiden.
Tulevaisuuden kehityskuluista kiinnostuneen on syytä seurata mielenkiinnolla loppusyksyllä pidettävän Kiinan kommunistisen puolueen puoluekokouksen henkilövalintoja. Puoluekokouksessa valittava keskuskomitea valitsee Xi:n ympärille korkeimman johdon: politbyroon ja sen pysyvän komitean.
Pysyvän komitean seitsenhenkinen kokoonpano menee merkittävästi uusiksi, mikäli vakiintuneita kausi- ja ikärajoituksia noudatetaan. Nykyjohto tunnetaan samanmielisyydestään Xi:n kanssa. Korkeimman johdon laajalla uusiutumisella voi olla isojakin vaikutuksia Kiinan politiikkaan ja poliittiseen toimeenpanokykyyn.
Olen tavannut joitakin pysyvän komitean kandidaatteina pidettyjä johtajia. Heidän joukkoonsa mahtuu niin puoluekoneistossa tasaisesti edenneitä, perinteisen koulukunnan poliitikkoja kuin kannuksensa maailmalta diplomaatteina hankkineita, dynaamisempia ehdokkaita.
Suomen ja koko Euroopan kannalta on tärkeää, että Kiina jatkaisi nykyisellä, kansainvälistä yhteistyötä korostavalla linjalla. Tämä on paitsi kaupallisten suhteidemme etu, mutta ennen kaikkea yhteiset globaalit haasteet vaativat yhteistyötä ja -ymmärrystä.
Kiinan-vierailuillani olen myös korostanut tietoisesti maanosiemme yhteistyön merkitystä Afrikassa. Sekä Euroopan että Aasian on autettava Afrikkaa kasvussa. Kiinan kokemusta ja oppeja satojen miljoonien ihmisten nostamisesta köyhyydestä kohtuulliselle elintasolle ei kannata väheksyä.
Suomelle vakaa ja taloudeltaan kasvava Kiina on äärimmäisen tärkeä maa. Tulevaisuudessa kasvava osa hyvinvoinnistamme syntyy Kiinan kanssa harjoittamastamme kaupasta ja turismista. Ja politiikassa yhteisiä sääntöjä, kansainvälisiä organisaatioita sekä sopimuksia vakaasti kunnioittava suurvalta on meille tärkeä kumppani.
Presidentti Xi ei pysty vierailemaan vuosittain kovin monissa maissa. Tulo Suomeen presidentti Niinistön vieraaksi maamme juhlavuotena kertoo maidemme välisen arvostuksen olevan aidosti molemmin puolista.