[{"id":27,"date":"2018-05-23T11:12:06","date_gmt":"2018-05-23T08:12:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/?p=27"},"modified":"2018-05-23T11:25:19","modified_gmt":"2018-05-23T08:25:19","slug":"jarjestaytymiseen-on-edelleen-aihetta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/jarjestaytymiseen-on-edelleen-aihetta\/","title":{"rendered":"J\u00e4rjest\u00e4ytymiseen on edelleen aihetta"},"content":{"rendered":"

Jyty perustettiin sata vuotta sitten. Aloitteen teki Turussa kaupunginkirjaston hoitaja Einar Holmberg<\/strong>, joka \u00a0paikallisten kunnallisvirkamiesten kanssa perusti oman yhdistyksen.<\/p>\n

Monissa kaupungeissa virkamiehet seurasivat turkulaisten esimerkki\u00e4 ja Jytyn edelt\u00e4j\u00e4n, Kunnallisvirkamiesliiton, perustamiskokous pidettiin\u00a0 29.11.1918 Tampereella.<\/p>\n

Millainen <\/span>maailma ja Suomi oli, kun Holmberg ryhtyi oman yhdistyksen perustamiseen? Elettiin ensimm\u00e4isen maailmansodan myllerryksess\u00e4 ja Suomea ravistellut sis\u00e4llissota viiv\u00e4stytti Turun yhdistyksen perustamistakin.<\/p>\n

Suomessa elettiin hyvin j\u00e4nnittyneess\u00e4 ja kahtiajakautuneessa tilanteessa. Ty\u00f6ntekij\u00f6iden asema silloisilla ty\u00f6markkinoilla ei ollut kummoinen.<\/p>\n

Osa kuntien virkamiehist\u00e4 oli todella huonossa asemassa, sill\u00e4 heid\u00e4n pienist\u00e4 palkoistaan p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t kunnanvaltuustot v\u00e4h\u00e4n miten sattui.<\/p>\n

K\u00e4sity\u00f6l\u00e4iset olivat perustaneet omia liittoja ja liiton avulla heid\u00e4n tilanteensa oli hieman parempi. Ty\u00f6ntekij\u00f6iden turvattomuuden tunne oli kauttaaltaan yleist\u00e4.<\/p>\n

”Liiton<\/span> tarkoituksena on valvoa siihen kuuluvien virkamiesten yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja ja olla heille siveellisen\u00e4 tukena”, m\u00e4\u00e4riteltiin uuden liiton tavoitteeksi.<\/p>\n

Yhteiskunnallisten ja taloudellisten etujen ajaminen on yh\u00e4 Jytyn teht\u00e4v\u00e4, mutta siveellisest\u00e4 tuesta on aika ajanut edelle. Se liittynee ehk\u00e4 sodan aiheuttamaan sekasortoon ja el\u00e4m\u00e4n rikkin\u00e4isyyteen?<\/p>\n

Samoin kuin ammatillisesta yhdistymisest\u00e4, ihmiset hakivat turvaa toisistaan liittym\u00e4ll\u00e4 puolueisiin. Samanmielisten joukossa pyrittiin vaikuttamaan yhteiskunnan suuntaan. N\u00e4in saatiin my\u00f6s yhteiskunnallinen kahtiajako suunnattua sotimisesta yhteisty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n

Ty\u00f6markkinoille kehittyiv\u00e4t v\u00e4hitellen neuvotteluj\u00e4rjestelm\u00e4t, joissa voitiin sopia ty\u00f6ehdoista ja palkkauksesta.<\/p>\n

\n

Harva meist\u00e4 haluaa, ett\u00e4 vain vahvimmat ja kovakyyn\u00e4rp\u00e4isimm\u00e4t p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t.\u00a0<\/p>\n<\/blockquote>\n

Ty\u00f6ntekij\u00e4n <\/span>asema on sadan vuoden aikana melkoisesti parantunut ty\u00f6ntekij\u00e4j\u00e4rjest\u00f6jen sinnikk\u00e4\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4. J\u00e4rjest\u00f6t ovat kolmikantaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 vaikuttaneet siihen, millaiseksi ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on muodostunut.<\/p>\n

Eriarvoisuutta niin palkkauksessa kuin muissa asioissa on edelleen ja ty\u00f6 niiden korjaamiseksi jatkuu. Ilman liittojen tukea ty\u00f6ntekij\u00e4 on yh\u00e4 varsin heikoilla ty\u00f6nantajaa vastaan.<\/p>\n

Puolueiden ja ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6jen ty\u00f6n ansiosta Suomi on nyt hyvin erilainen maa kuin sata vuotta sitten. Ihmiset ajattelevat voivansa vaikuttaa asioihin yksin, ja liittojen ja puolueiden j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat laskeneet.<\/p>\n

Liian pitk\u00e4lle viety yksil\u00f6keskeinen ajatusmaailma ei palvele yhteiskunnallista eheytt\u00e4. Harva meist\u00e4 haluaa, ett\u00e4 vain vahvimmat ja kovakyyn\u00e4rp\u00e4isimm\u00e4t p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Mit\u00e4 pit\u00e4isi tapahtua, ett\u00e4 ihmiset innostuisivat taas joukolla ajamaan yhteist\u00e4 asiaa? Yhteiskunta ei ole viel\u00e4 valmis. Siksi tarvitsemme edelleen erilaisia j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jyty perustettiin sata vuotta sitten. Aloitteen teki Turussa kaupunginkirjaston hoitaja Einar Holmberg, joka \u00a0paikallisten kunnallisvirkamiesten kanssa perusti oman yhdistyksen. Monissa kaupungeissa virkamiehet seurasivat turkulaisten esimerkki\u00e4 ja Jytyn edelt\u00e4j\u00e4n, Kunnallisvirkamiesliiton, perustamiskokous pidettiin\u00a0 29.11.1918 Tampereella. Millainen maailma ja Suomi oli, kun Holmberg ryhtyi oman yhdistyksen perustamiseen? Elettiin ensimm\u00e4isen maailmansodan myllerryksess\u00e4 ja Suomea ravistellut sis\u00e4llissota viiv\u00e4stytti Turun yhdistyksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":85,"featured_media":28,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-27","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"23.5.2018 11.12","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/85"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=27"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/media\/28"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=27"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=27"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=27"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":26,"date":"2018-03-12T13:35:00","date_gmt":"2018-03-12T11:35:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/?p=26"},"modified":"2018-03-12T13:44:07","modified_gmt":"2018-03-12T11:44:07","slug":"maalaisjarjella-ajateltuna","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/maalaisjarjella-ajateltuna\/","title":{"rendered":"Maalaisj\u00e4rjell\u00e4 ajateltuna"},"content":{"rendered":"

Liisa Hyss\u00e4l\u00e4<\/strong> ja Jouni Backman<\/strong> selvittiv\u00e4t Sitralle kansanvallan peruskorjausta. Uskon palauttamiseksi puolueisiin he esitt\u00e4v\u00e4t muun muassa puoluej\u00e4senmaksujen verov\u00e4hennysoikeutta sek\u00e4 vaaleihin pitki\u00e4 listoja, joissa puolueet valitsevat ehdokkaat ja heid\u00e4n j\u00e4rjestyksens\u00e4.<\/p>\n

Ratkaisu puolueiden uudistamiseen l\u00f6ytyisi siis veronmaksajien kukkarosta ja puolueiden sis\u00e4piirin vallan lis\u00e4\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

Maalaisj\u00e4rjell\u00e4 ajateltuna puolueiden on uusittava toimintatapansa t\u00e4ysin eik\u00e4 se hoidu rahaa jakamalla.<\/p>\n

Keskusteluissa on jo vilahtanut, ett\u00e4 puolueen johtoelimet voisi valita suoralla j\u00e4sen\u00e4\u00e4nestyksell\u00e4 ja poliitikolta tulisi kielt\u00e4\u00e4 mahdollisuus olla sek\u00e4 kansanedustaja, kunnanvaltuutettu ett\u00e4 maakuntavaltuutettu. Rkp ja vihre\u00e4t haluavat kielt\u00e4\u00e4 kansanedustajiensa ehdokkuuden maakuntavaaleissa.<\/p>\n

Viime<\/span> kuukausina on esitetty lukuisia uusia liikennehankkeita.<\/p>\n

Helsingin ja Tallinnan tunnelin rakentamisesta kisaavat Suomen ja Viron sek\u00e4 Helsingin ja Tallinnan yhteisty\u00f6liittym\u00e4 sek\u00e4 pelivelho Peter Vesterbackan<\/strong> hanke yhteisty\u00f6ss\u00e4 pohjoismaisten vakuutusyhti\u00f6iden sek\u00e4 kiinalaisten sijoittajien kanssa.<\/p>\n

Kustannusarvio on vaatimattomat 13\u201320 miljardia euroa, johon EU:lta ei ole luvassa rahaa. Samaan aikaan Helsingin ratapihan yli suunnitellaan 26 miljoonan euron py\u00f6r\u00e4siltaa. Siit\u00e4 vaan, jos n\u00e4m\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yksityisell\u00e4 rahalla.<\/p>\n

Samaan aikaan huonokuntoisten teiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa koko maassa joka vuosi kiihtyv\u00e4ll\u00e4 vauhdilla.<\/p>\n

Maalaisj\u00e4rjell\u00e4 ajateltuna olisi paljon tarpeellisempaa hyv\u00e4ksy\u00e4 parlamentaarisen ty\u00f6ryhm\u00e4n esitys, jossa tieverkkoamme kehitet\u00e4\u00e4n 12-vuotisen valtakunnallisen suunnitelman mukaisesti ja jossa tie- ja rataverkon korjausvelan v\u00e4hent\u00e4miseen osoitetaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 300 miljoonan euron lis\u00e4rahoitus.<\/p>\n

\n

Porkkana on aina keppi\u00e4 parempi.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Maahanmuuttajia <\/span>on pyritty kotouttamaan monin eri keinoin. On ty\u00f6voimapalvelua, kulttuurin, kielen ja lukutaidon opetusta, liikunta- ja sukupuolikasvatusta sek\u00e4 yleist\u00e4 motivointia.<\/p>\n

Vuonna 2016 oli kotoutumiskoulutuksen suorittaneista kolmen kuukauden j\u00e4lkeen siirtynyt ty\u00f6markkinoille vain viitisen prosenttia. Tuon perusteella kotouttaminen nykykeinoilla ei ole onnistunut.<\/p>\n

Maalaisj\u00e4rjell\u00e4 ajateltuna oppia voisi ottaa vaikkapa Tanskasta. Siell\u00e4 hallitus aikoo antaa kunnalle runsaan 150 000 euron palkkion, jos 60 prosenttia maahanmuuttajista k\u00e4y koulunsa loppuun ja per\u00e4ti 2,25 miljoonaa euroa, jos osuus on 90 prosenttia. Jokaisesta ty\u00f6llistyneest\u00e4 on luvassa lis\u00e4\u00e4 rahaa. Porkkana on aina keppi\u00e4 parempi.<\/p>\n

Eduskunnalle <\/span>j\u00e4tettiin pari viikkoa sitten kansalaisaloite kansanedustajien sopeutumisel\u00e4kkeiden lopettamiseksi.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 sopeutumisel\u00e4kett\u00e4 nauttii 31 ex-kansanedustajaa. Heid\u00e4n el\u00e4kkeill\u00e4\u00e4n ei ole maksimikestoa, ja sit\u00e4 voi saada vuosikymmeni\u00e4 aina 65-vuotiaaksi asti.<\/p>\n

Maalaisj\u00e4rjell\u00e4 ajateltuna on hyv\u00e4, ett\u00e4 eduskunnan puhemies Paula Risikko <\/strong>on luvannut muutoksia t\u00e4h\u00e4n kansalaisten ep\u00e4oikeudenmukaiseksi kokemaan etuuteen. Onnea ja menestyst\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Liisa Hyss\u00e4l\u00e4 ja Jouni Backman selvittiv\u00e4t Sitralle kansanvallan peruskorjausta. Uskon palauttamiseksi puolueisiin he esitt\u00e4v\u00e4t muun muassa puoluej\u00e4senmaksujen verov\u00e4hennysoikeutta sek\u00e4 vaaleihin pitki\u00e4 listoja, joissa puolueet valitsevat ehdokkaat ja heid\u00e4n j\u00e4rjestyksens\u00e4. Ratkaisu puolueiden uudistamiseen l\u00f6ytyisi siis veronmaksajien kukkarosta ja puolueiden sis\u00e4piirin vallan lis\u00e4\u00e4misest\u00e4. Maalaisj\u00e4rjell\u00e4 ajateltuna puolueiden on uusittava toimintatapansa t\u00e4ysin eik\u00e4 se hoidu rahaa jakamalla. Keskusteluissa on […]<\/p>\n","protected":false},"author":85,"featured_media":29,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-26","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"12.3.2018 13.35","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/85"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=26"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/media\/29"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=26"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=26"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=26"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":25,"date":"2018-01-09T09:00:00","date_gmt":"2018-01-09T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/?p=25"},"modified":"2018-01-08T11:08:37","modified_gmt":"2018-01-08T09:08:37","slug":"nainen-pyri-johtajaksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/nainen-pyri-johtajaksi\/","title":{"rendered":"Nainen, pyri johtajaksi!"},"content":{"rendered":"

Kerta toisensa j\u00e4lkeen lehtijutut kertovat monenko p\u00f6rssiyhti\u00f6n johdossa on nainen. Se \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 minua. Onko vain ison yrityksen johtaja merkitt\u00e4v\u00e4? Mitataanko vain yhti\u00f6iden naisjohtajien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4?<\/p>\n

Nainen on jo toiminut presidenttin\u00e4, p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4, eduskunnan puhemiehen\u00e4 jopa piispana. Naiset johtavat kaupunkeja, yrityksi\u00e4 ja isoja j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4. Miksei heit\u00e4 esitell\u00e4?<\/p>\n

Jos julkisuudessa nostettaisiin enemm\u00e4n esille erilaisia naisjohtajia, lis\u00e4\u00e4ntyisi my\u00f6s naisten mielenkiinto ja halu pyrki\u00e4 johtajaksi.<\/p>\n

Suomi100-juhlavuoden kunniaksi esitteli Keskuskauppakamari yhdess\u00e4 Keksiagencyn kanssa 365 naisjohtajaa kuvin ja tarinoin. Olennaista siin\u00e4 miten heist\u00e4 tuli johtajia oli, ett\u00e4 joku kannusti ja tuki.<\/p>\n

Kukaan <\/span>ei ole johtaja syntyess\u00e4\u00e4n. Tarvitaan kannustusta, tukea ja koulutusta.<\/p>\n

Hyv\u00e4 esimies huomaa jo varhain kehityskelpoisen yksil\u00f6n ja ohjaa t\u00e4t\u00e4 uralla yl\u00f6sp\u00e4in. Heikko esimies pelk\u00e4\u00e4 jokaista kyvyk\u00e4st\u00e4 henkil\u00f6\u00e4 mahdollisena kilpailijanaan ja pyrkii pit\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n takanaan.<\/p>\n

Yksi hidaste nousulle naisjohtajaksi on edelleen \u00e4itiysloma, vaikkei sit\u00e4 saisi \u00e4\u00e4neen sanoa. Tasa-arvoinen yleneminen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei toteudu elleiv\u00e4t miehet ole vanhempainvapaalla yht\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n kuin naiset. Ja t\u00e4h\u00e4n miehet tuskin suostuvat ilman pakkoa.<\/p>\n

Hyv\u00e4veli-verkostot ovat oiva keino nostaa kaveri herraseuraan. Naisilta keskin\u00e4inen tuki on uupunut.<\/p>\n

Uusi sukupolvi on onneksi l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toisensa ja osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omia (nais)verkostojaan uralla etenemiseen. Kokeneempien naisten on valmennettava nuorempia johtajiksi: annettava tukea, verkostoja ja kannustusta. \u00a0<\/p>\n

Oma nousuni johtajaksi oli mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin kiinni sattumasta, oikeasta ajoituksesta ja oikeista verkostoista. Ilman johtajakoulutusta valinta ison j\u00e4rjest\u00f6n johtoon tuntui pelottavalta, mutta kyll\u00e4 ty\u00f6 tekij\u00e4\u00e4ns\u00e4 neuvoo.<\/p>\n

\n

Johtajuus ei ole pelkk\u00e4\u00e4 s\u00e4ihkett\u00e4 ja kutsuja.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Johtajuus <\/span>ei ole pelkk\u00e4\u00e4 s\u00e4ihkett\u00e4 ja kutsuja. Se on usein rankkaa, yksin\u00e4ist\u00e4 ja vastuullista ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Ainakin j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4t venyv\u00e4t pitkiksi. Kokoukset ja toimistoty\u00f6t hoidetaan p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4, oman j\u00e4senist\u00f6n tapaamiset ja tapahtumat iltaisin ja viikonloppuisin. Jaksaminen on koetuksella, itsest\u00e4\u00e4n on huolehdittava liikkumalla ja lep\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

Vaikka johtajatkin ovat ihmisi\u00e4, joilla on tunteet, ei ep\u00e4varmuutta ja uupumista saisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muille. Aina ei ole varmaa kehen voi luottaa ja kuka yritt\u00e4\u00e4 tempaista maton alta.<\/p>\n

Ei siis ihme ettei johtajuus houkuttele, etenkin jos kotona odottaa perhe. Toisaalta perheen ja yst\u00e4vien tuella jaksaa t\u00f6iss\u00e4kin.<\/p>\n

Johtajuus <\/span>on mielenkiintoista ja todellinen n\u00e4k\u00f6alapaikka. Se my\u00f6s antaa paljon. Jos haluaa vaikuttaa asioihin, ei pelk\u00e4\u00e4 vastoink\u00e4ymisi\u00e4, kest\u00e4\u00e4 painetta ja on valmis pist\u00e4m\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 likoon, kannustan naisia rohkeasti viem\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n urallaan eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Unohdetaan vaatimattomuus, k\u00e4\u00e4rit\u00e4\u00e4n hihat ja aletaan vallata niit\u00e4 johtopaikkoja!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kerta toisensa j\u00e4lkeen lehtijutut kertovat monenko p\u00f6rssiyhti\u00f6n johdossa on nainen. Se \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 minua. Onko vain ison yrityksen johtaja merkitt\u00e4v\u00e4? Mitataanko vain yhti\u00f6iden naisjohtajien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4? Nainen on jo toiminut presidenttin\u00e4, p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4, eduskunnan puhemiehen\u00e4 jopa piispana. Naiset johtavat kaupunkeja, yrityksi\u00e4 ja isoja j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4. Miksei heit\u00e4 esitell\u00e4? Jos julkisuudessa nostettaisiin enemm\u00e4n esille erilaisia naisjohtajia, lis\u00e4\u00e4ntyisi my\u00f6s naisten mielenkiinto […]<\/p>\n","protected":false},"author":85,"featured_media":30,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-25","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"9.1.2018 9.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/85"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=25"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/media\/30"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=25"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=25"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=25"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":24,"date":"2017-10-27T11:19:08","date_gmt":"2017-10-27T08:19:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/?p=24"},"modified":"2017-10-27T11:33:49","modified_gmt":"2017-10-27T08:33:49","slug":"puhutaan-ayta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/puhutaan-ayta\/","title":{"rendered":"Puhutaan ay:t\u00e4"},"content":{"rendered":"

Ty\u00f6markkinoiden sopimusneuvottelujen k\u00e4ynnistytty\u00e4 vilisee julkisuudessa taas sis\u00e4piirin ay-kielt\u00e4.<\/p>\n

Tarjoan nyt pikakurssin kunta-alan sopimusneuvotteluihin, jotka koskevat noin 425.000 palkansaajaa eli kyseess\u00e4 on maan suurimmat sopimusneuvottelut.<\/p>\n

Kunta-alan ty\u00f6- ja virkaehtosopimuksista (mm. KVTES) Kuntaty\u00f6nantajat KT:n kanssa neuvottelee ja sopii kolme kesken\u00e4\u00e4n samankokoista p\u00e4\u00e4sopijaj\u00e4rjest\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkil\u00f6liitto Jyty muodostaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kanssa neuvotteluj\u00e4rjest\u00f6n Julkisen alan Unioni JAU, aiemmalta nimelt\u00e4\u00e4n Kunta-alan Unioni.<\/p>\n

Hoitoalalla vaikuttavat Tehy ja Super sek\u00e4 palomiesliitto SPAL muodostavat p\u00e4\u00e4sopijaj\u00e4rjest\u00f6 Koulutettu Hoitohenkil\u00f6st\u00f6 KoHon.<\/p>\n

Kolmas p\u00e4\u00e4sopijaj\u00e4rjest\u00f6 Julkisalan koulutettujen Juko, edustaa akavalaisia liittoja.<\/p>\n

Vaikka<\/span> menossa on liittokierros, ei mik\u00e4\u00e4n kuntapuolen liitto neuvottele yksin\u00e4\u00e4n KT:n kanssa, vaan neuvotteluihin osallistutaan yhdess\u00e4, kolmena p\u00e4\u00e4sopijaj\u00e4rjest\u00f6n\u00e4. Kukin liitto asettaa omat neuvottelutavoitteet.<\/p>\n

Sitke\u00e4ss\u00e4 el\u00e4\u00e4 luulo, ett\u00e4 neuvotteluja k\u00e4yt\u00e4isiin y\u00f6ll\u00e4 ja alkoholin voimalla.<\/p>\n

Ei. Kyll\u00e4 me p\u00e4\u00e4asiassa p\u00e4iv\u00e4saikaan istumme ja KT on toistaiseksi tarjonnut kahvia ja pullaa, joskus jopa voileipi\u00e4.<\/p>\n

Neuvotteluja<\/span> k\u00e4yd\u00e4\u00e4n monella tasolla.<\/p>\n

Alatasolla toimii erilaisia ty\u00f6ryhmi\u00e4 mm. ty\u00f6aika-, tilasto- ja palkkaryhm\u00e4t, joissa liittojen nime\u00e4m\u00e4t neuvottelijat valmistelevat asioita ylemm\u00e4lle tasolle.<\/p>\n

Seuraavalla tasolla on KVTES-ryhm\u00e4, jonka muodostavat p\u00e4\u00e4sopijaj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 ja KT:a edustavat neuvottelujohtajat.<\/p>\n

Ylimm\u00e4ll\u00e4 tasolla on liittojen puheenjohtajien ja KT:n johtajan sek\u00e4 niiden neuvottelujohtajien muodostama p\u00e4\u00e4neuvotteluryhm\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4iden tasojen kesken asioita veivataan niin kauan, ett\u00e4 saadaan p\u00e4\u00e4neuvotteluryhm\u00e4n hyv\u00e4ksym\u00e4 neuvottelutulos. Se vied\u00e4\u00e4n liittojen hallintojen k\u00e4sittelyyn ja ne voivat sen hyv\u00e4ksy\u00e4 tai hyl\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

Sopimusten<\/span> syntyminen on monitahoinen prosessi, jossa vauhti kiihtyy m\u00e4\u00e4r\u00e4ajan l\u00e4hestyess\u00e4.<\/p>\n

Tarjouksia ja vastatarjouksia tehd\u00e4\u00e4n puolin ja toisin. Joskus poistutaan teatraalisesti paikalta kesken neuvottelun.<\/p>\n

Julkisen sektorin sopimukset ovat voimassa 31.1.2018 asti, joten me vasta alamme valmistautua neuvotteluihin.<\/p>\n

Kiihkein<\/span> ja ty\u00f6llist\u00e4vin vaihe asettunee joulu-tammikuulle.<\/p>\n

KVTES on irtisanottavissa kuusi viikkoa ennen sen p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4, ja jos sopimus irtisanotaan eik\u00e4 uutta sopimusta ole syntynyt sen voimassaolon loppuun menness\u00e4, alkaa kausi jolloin ty\u00f6rauhaa ei ole eli liitot voivat aloittaa ty\u00f6taistelut, esimerkiksi lakot. Niit\u00e4 voidaan jatkaa siihen saakka, kunnes uusi sopimus on syntynyt.<\/p>\n

Joskus joudutaan turvautumaan valtakunnansovittelijan apuun, jotta neuvottelutulos saadaan aikaan.<\/p>\n

Kikyn<\/span> lomarahaleikkauksesta ja j\u00e4senten ostovoiman heikkenemisest\u00e4 johtuen saattaa edess\u00e4 pilkottaa sek\u00e4 ty\u00f6taisteluja ett\u00e4 jopa vierailuja valtakunnansovittelijan luona.<\/p>\n

Ja siell\u00e4 ei tarjota muuta kuin vett\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ty\u00f6markkinoiden sopimusneuvottelujen k\u00e4ynnistytty\u00e4 vilisee julkisuudessa taas sis\u00e4piirin ay-kielt\u00e4. Tarjoan nyt pikakurssin kunta-alan sopimusneuvotteluihin, jotka koskevat noin 425.000 palkansaajaa eli kyseess\u00e4 on maan suurimmat sopimusneuvottelut. Kunta-alan ty\u00f6- ja virkaehtosopimuksista (mm. KVTES) Kuntaty\u00f6nantajat KT:n kanssa neuvottelee ja sopii kolme kesken\u00e4\u00e4n samankokoista p\u00e4\u00e4sopijaj\u00e4rjest\u00f6\u00e4. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkil\u00f6liitto Jyty muodostaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kanssa neuvotteluj\u00e4rjest\u00f6n Julkisen alan […]<\/p>\n","protected":false},"author":85,"featured_media":28,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-24","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"27.10.2017 11.19","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/85"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=24"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/media\/28"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=24"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=24"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=24"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":23,"date":"2017-08-28T12:12:46","date_gmt":"2017-08-28T09:12:46","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/?p=23"},"modified":"2017-08-28T13:53:37","modified_gmt":"2017-08-28T10:53:37","slug":"stoppi-syrjaytymiselle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/stoppi-syrjaytymiselle\/","title":{"rendered":"Stoppi syrj\u00e4ytymiselle"},"content":{"rendered":"

Hein\u00e4kuussa osallistuin SuomiAreenalla STTK:n j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n keskusteluun kirjailija Arno Kotron<\/strong> ja arkkipiispa Kari M\u00e4kisen<\/strong> kanssa.<\/p>\n

Teemana oli pit\u00e4isik\u00f6 Suomi-neidon olla huolissaan pojistaan\u00a0\u2013 ovatko miehet syrj\u00e4ytym\u00e4ss\u00e4. Aihe palasi mieleeni Turun surullisten tapahtumien vuoksi.<\/p>\n

Suomessa<\/span> arvioidaan olevan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 70\u2009000 syrj\u00e4ytynytt\u00e4 ihmist\u00e4.<\/p>\n

Suurimpia riskej\u00e4 syrj\u00e4ytymiselle ovat koulutuksen puute, maahanmuuttajatausta ja asunnottomuus. 2\/3 syrj\u00e4ytyneist\u00e4 on 15\u201329-vuotiaita nuoria. He ovat haastavin, mutta my\u00f6s helpoimmin jaloilleen nouseva syrj\u00e4ytyneiden ryhm\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hes joka viides nuori on koulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolella. Suomessa on selv\u00e4sti enemm\u00e4n syrj\u00e4ytyneit\u00e4 nuoria kuin muissa Pohjoismaissa.<\/p>\n

Osa<\/span> syrj\u00e4ytyneist\u00e4 nuorista on el\u00e4nyt sellaisessa kodissa, jossa ei ole ollut riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tukea, kannustinta tai velvollisuutta siihen, ett\u00e4 hommat tehd\u00e4\u00e4n loppuun saakka. Siksi tarvittavaa sitkeytt\u00e4 ei l\u00f6ydy.<\/p>\n

My\u00f6t\u00e4tunnolle on aina k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, mutta joskus potku persuuksiin saattaa olla paikallaan.<\/p>\n

Pojilla on suurempi riski syrj\u00e4yty\u00e4 kuin tyt\u00f6ill\u00e4 ja useimmiten syrj\u00e4ytyminen alkaa jo koulussa. Peruskoulu suosii tytt\u00f6j\u00e4, sill\u00e4 pojat eiv\u00e4t viel\u00e4 tuossa i\u00e4ss\u00e4 jaksa keskitty\u00e4 lukemiseen.<\/p>\n

Syrj\u00e4ytyneille maksettava perustoimeentulo ja ty\u00f6npanoksen menetyksest\u00e4 aiheutuva minimitappio aiheuttavat yhteiskunnalle v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 2,1 miljardin euron kulut vuodessa.<\/p>\n

Tosiasiassa luku on huomattavasti suurempi. Sit\u00e4 lis\u00e4\u00e4 mm. p\u00e4ihteet ja rikollisuus, joihin sekaantumista syrj\u00e4ytyminen altistaa.<\/p>\n

Kuntaliiton<\/span> visiossa tulevaisuuden kunnan yksi uhkatekij\u00e4 on syrj\u00e4ytyminen.<\/p>\n

Kunnat ovatkin ottaneet entist\u00e4 aktiivisemman roolin ja panostaneet enemm\u00e4n vajaakuntoisten, nuorten ja pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6mien ty\u00f6llist\u00e4miseen sek\u00e4 maahanmuuttajien kotouttamiseen, etenkin kieliopintoihin.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisia toimia tarvitaan. Ty\u00f6paikkoja odotan nyt my\u00f6s erikokoisiin yrityksiin.<\/p>\n

Johdan<\/span> ammattiliittoa, jonka j\u00e4senist\u00e4 87 prosenttia on naisia.<\/p>\n

Mietin mit\u00e4 liittomme on tehnyt miesten syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isemiseksi. En osannut nimet\u00e4 yht\u00e4\u00e4n kohtaa.<\/p>\n

Ammattiliitot hoitavat omien j\u00e4sentens\u00e4 edunvalvontaa, mutta edelleen se kohdistuu hyv\u00e4osaisiin ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yviin, jolloin ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t j\u00e4senet j\u00e4\u00e4v\u00e4t v\u00e4hemm\u00e4lle. Ja juuri he ovat vaarassa syrj\u00e4yty\u00e4.<\/p>\n

Ty\u00f6ik\u00e4isess\u00e4 v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 syrj\u00e4ytyneit\u00e4 miehi\u00e4 tulee etenkin It\u00e4- ja Pohjois-Suomeen. Ty\u00f6paikkoja ei ole eik\u00e4 muutto satojen kilometrien p\u00e4\u00e4h\u00e4n houkuta.<\/p>\n

Kaikkien <\/span>el\u00e4m\u00e4 on arvokas. Ket\u00e4\u00e4n ei ole varaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ulkopuolelle.<\/p>\n

Joka toinen p\u00e4iv\u00e4 yksi suomalainen vanhus, useimmiten mies, tekee itsemurhan yksin\u00e4isyyden vuoksi. Syrj\u00e4ytymist\u00e4 sekin.<\/p>\n

Mik\u00e4li Suomi ei pysty huolehtimaan syrj\u00e4ytymisuhassa olevista nuorista, ty\u00f6ik\u00e4isist\u00e4, vanhoista tai maahanmuuttajamiehist\u00e4, on edess\u00e4mme lis\u00e4\u00e4 j\u00e4rkytt\u00e4vi\u00e4 tarinoita.<\/p>\n

Vastuuttomimpina pid\u00e4n niit\u00e4, jotka Turun tapahtumien lailla seisovat passiivisina, k\u00e4nnyk\u00e4ll\u00e4 tapahtumia kuvaten, mutta itse auttamatta.<\/p>\n

Jokainen voi tehd\u00e4 jotakin ettei syrj\u00e4ytyneit\u00e4 olisi. My\u00f6s ay-liike.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hein\u00e4kuussa osallistuin SuomiAreenalla STTK:n j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n keskusteluun kirjailija Arno Kotron ja arkkipiispa Kari M\u00e4kisen kanssa. Teemana oli pit\u00e4isik\u00f6 Suomi-neidon olla huolissaan pojistaan\u00a0\u2013 ovatko miehet syrj\u00e4ytym\u00e4ss\u00e4. Aihe palasi mieleeni Turun surullisten tapahtumien vuoksi. Suomessa arvioidaan olevan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 70\u2009000 syrj\u00e4ytynytt\u00e4 ihmist\u00e4. Suurimpia riskej\u00e4 syrj\u00e4ytymiselle ovat koulutuksen puute, maahanmuuttajatausta ja asunnottomuus. 2\/3 syrj\u00e4ytyneist\u00e4 on 15\u201329-vuotiaita nuoria. He ovat haastavin, […]<\/p>\n","protected":false},"author":85,"featured_media":28,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-23","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"28.8.2017 12.12","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/85"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=23"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/media\/28"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=23"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=23"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/maija-pihlajamaki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=23"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]