Vaalien varastaminen, suomeksi sanottuna vaalituloksen v\u00e4\u00e4rent\u00e4minen on tullut yleiseksi sanaksi viime vuosina.<\/p>\n\n\n\n
Eniten sanaa on viljellyt Donald Trump<\/strong>, joka on kiist\u00e4m\u00e4t\u00f6n kokemusasiantuntija t\u00e4ll\u00e4 saralla. Kun Trump lausuu sanan, on syyt\u00e4 ter\u00e4st\u00e4\u00e4 aistejaan ja pit\u00e4\u00e4 kiinni lompakostaan. Kun kuulet huudon \u201dottakaa varas kiinni\u201d, on parasta katsoa ensin, kuka olikaan huutaja.<\/p>\n\n\n\n Unkarin vaalit loivat uskoa siihen, ett\u00e4 kaikkea ei sittenk\u00e4\u00e4n voida varastaa. Demokratia toimi, vaikka j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 oli trimmattu vuosikaudet pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sama hallitus vallassa vaaleista toiseen. Mieleen tulee Ahti Karjalaisen<\/strong> tokaisu vaihtuvien hallitusten ep\u00e4varmuudesta. \u201dLuoja varjelkoon meit\u00e4 pysyvist\u00e4 hallituksista.\u201d<\/p>\n\n\n\n Unkarissa n\u00e4htiin harvinaisen h\u00e4rski\u00e4 ja t\u00e4ker\u00f6\u00e4 ulkoista vaalivaikuttamista. Yhdysvaltain varapresidentti l\u00e4hetettiin antamaan kansalle \u00e4\u00e4nestysohjeita, ja Ven\u00e4j\u00e4n ammattimiehet h\u00e4\u00e4riv\u00e4t kulisseissa ohjaamassa vaalikamppailua. N\u00e4iss\u00e4 vaaleissa Valkoisella talolla ja Kremlill\u00e4 oli sama ehdokas. Ja juuri se ehdokas h\u00e4visi, kun kansa sanoi, ett\u00e4 jo riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Vaaleihin<\/span> on aina yritetty vaikuttaa eri maissa ulkopuolelta. Kuuluisin ja paras operaatio lienee edelleen Donald Trumpin ensimm\u00e4inen valinta presidentiksi. Se, ett\u00e4 muualta voidaan vaikuttaa maailman johtavan suurvallan presidentin valintaan, osoittaa kiist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ammattitaitoa. Ven\u00e4j\u00e4n trollit ovat kyvykk\u00e4\u00e4mpi\u00e4 kuin maan talousmiehet.<\/p>\n\n\n\n Kun maailma on sellainen kuin on, on jo n\u00e4hty avoimia vaikutusyrityksi\u00e4 Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa. Voisi kuvitella, ett\u00e4 my\u00f6s suomalaisia voidaan yritt\u00e4\u00e4 ohjailla, vaikka olemmekin kuin hyttynen It\u00e4meren rannalla. Ja onhan meill\u00e4 kotimaisiakin trumpisteja ja putinisteja, joskaan ei muutamaa bussilastillista ja paria limusiinia enemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Historiassa on sattunut ja tapahtunut meill\u00e4kin. Kylm\u00e4n sodan aikana Neuvostoliitto rahoitti Suomen kommunistista puoluetta ja varsinkin sen v\u00e4hemmist\u00f6siipe\u00e4, taistolaisia. Se ei silti auttanut kotikommunistejamme, jotka hajosivat ja menettiv\u00e4t otteensa sek\u00e4 eduskunnassa ett\u00e4 ay-liikkeess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ay-liikkeess\u00e4<\/span> py\u00f6ri my\u00f6s dollareita ja muuta l\u00e4nsivaluutta, jota hakeutui SDP:n edustajien taskuihin. SDP:n hajaannuksen aikana toista puolta rahoittivat amerikkalaiset, toista neuvostoliittolaiset. <\/p>\n\n\n\n Joskus rahamiehetkin tunaroivatkin, kuten silloin, kun SDP:n taloudenhoitaja Pentti Ketola<\/strong> kumppaneineen j\u00e4i 1975 Tukholman lentokent\u00e4ll\u00e4 kiinni valuutan salakuljetuksesta. Rahat oli tarkoitettu demareiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Metalliliiton vaaleissa.<\/p>\n\n\n\n Jopa Maalaisliiton toimijat saivat joskus veljellist\u00e4 apua eri suunnista. Arvo Korsimon<\/strong> tiedet\u00e4\u00e4n saaneen rahoitusta Yhdysvaltain CIA:lta kommunistien vastaiseen toimintaan 1950-luvulla. <\/p>\n\n\n\n Korsimon v\u00e4itettiin pyyt\u00e4neen rahaa my\u00f6s it\u00e4naapurista 1961, kun vaalikassa oli tyhjentynyt Honka-liiton vastaisessa vaalitaistelussa. Mit\u00e4 valuuttaa taas Honka-liiton kassassa oli, on sekin varmasti hyv\u00e4 kysymys.<\/p>\n\n\n\n Rahaa siis<\/span> liikkui ennenkin. Ihan nykyisin summiin ei vanhoina aikoina silti taidettu p\u00e4\u00e4st\u00e4. Esimerkiksi viime presidentinvaaleissa p\u00e4\u00e4ehdokkaiden kampanjabudjetit olivat miljoonaluokkaa. <\/p>\n\n\n\n Niihin kampanjoihin ei tavallisen kansanedustajan tai professorin tuloilla ole varaa. Kansan k\u00e4si on kuitenkin karttuisa, varsinkin silloin, kun vaaliavustuksille ei ole s\u00e4\u00e4dettyj\u00e4 rajoja.<\/p>\n\n\n\n Lehdist\u00f6ss\u00e4 on ollut jo tietoja, ett\u00e4 nyt ker\u00e4t\u00e4\u00e4n ensi kev\u00e4\u00e4n eduskuntavaaleihin isoja vaalikassoja. Toisaalla on Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliitto EK, jonka j\u00e4senet laittavat kortensa kekoon viel\u00e4 viime vaalejakin runsask\u00e4tisemmin. <\/p>\n\n\n\n Pussin ny\u00f6rit ovat l\u00f6yh\u00e4ss\u00e4, onhan nykyinen hallitus toteuttanut EK:n talousohjelman verohelpotuksineen viimeist\u00e4 piirtoa my\u00f6ten. Ilmaisia lounaita ei ole.<\/p>\n\n\n\n Toisaalla ay-liike ei varmasti j\u00e4\u00e4 paljon Etel\u00e4rantaa huonommaksi. Liittojen verovapaista tuloista lohkeaa Hakaniemest\u00e4 tukea niin demarien kuin vasemmistoliitonkin ehdokkaille.<\/p>\n\n\n\n Viel\u00e4kin t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on se kampanjaty\u00f6, mihin ay-v\u00e4ki pystyy mobilisoimaan runsaasti ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Soppatykki torilla on edelleen perustaisteluv\u00e4line, kun maata valloitetaan.<\/p>\n\n\n\n Ennen<\/span> Suomen vaaleja on vaalit ensi syksyn\u00e4 Ruotsissa, ja niit\u00e4kin kannattaa seurata. On ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 Yhdysvaltain varapresidentti ehtisi kiireilt\u00e4\u00e4n Ruotsiin tukemaan sik\u00e4l\u00e4isi\u00e4 persuja eli ruotsidemokraatteja, mutta eih\u00e4n se mahdotontakaan ole.<\/p>\n\n\n\n Ja kun Suomessa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n vaalit vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, voi t\u00e4nnekin tulla yll\u00e4tysvieraita. Mist\u00e4 sen tiet\u00e4\u00e4, vaikka Riikka Purra<\/strong> saisi p\u00e4\u00e4ministerihaaveilleen tukea yll\u00e4tt\u00e4vist\u00e4kin ilmansuunnista.<\/p>\n\n\n\n Unkarin kokemus kuitenkin kertoo, ett\u00e4 komentelu ja pelottelu eiv\u00e4t viime k\u00e4dess\u00e4 ole tehokkaita aseita sellaisessa yhteiskunnassa, joka nojaa kansanvaltaiseen kulttuuriin ja oikeusvaltion periaatteisiin.<\/p>\n\n\n\n Kyll\u00e4 kansa sittenkin tiet\u00e4\u00e4. Vaikka se monenlaistakin siet\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vaalien varastaminen, suomeksi sanottuna vaalituloksen v\u00e4\u00e4rent\u00e4minen on tullut yleiseksi sanaksi viime vuosina. Eniten sanaa on viljellyt Donald Trump, joka on kiist\u00e4m\u00e4t\u00f6n kokemusasiantuntija t\u00e4ll\u00e4 saralla. Kun Trump lausuu sanan, on syyt\u00e4 ter\u00e4st\u00e4\u00e4 aistejaan ja pit\u00e4\u00e4 kiinni lompakostaan. Kun kuulet huudon \u201dottakaa varas kiinni\u201d, on parasta katsoa ensin, kuka olikaan huutaja. Unkarin vaalit loivat uskoa siihen, ett\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":889,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-19","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"14.4.2026 10.13","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/users\/889"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=19"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=19"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":16,"date":"2026-01-26T12:36:29","date_gmt":"2026-01-26T10:36:29","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/?p=16"},"modified":"2026-01-26T12:36:47","modified_gmt":"2026-01-26T10:36:47","slug":"aina-aikaansa-edella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/aina-aikaansa-edella\/","title":{"rendered":"Aina aikaansa edell\u00e4"},"content":{"rendered":"\n Historiassa on suurmiehi\u00e4 ja sitten on niit\u00e4, jotka ovat olleet aikaansa edell\u00e4, mutta j\u00e4\u00e4neet pimentoon. Yksi t\u00e4llainen on Gunnar Ericsson<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Kuka oli Gunnar Ericsson? Nimest\u00e4 voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli ruotsalainen. Yht\u00e4 hyvin h\u00e4n olisi voinut olla my\u00f6s suomalainen tai norjalainen. Gunnareita on kaikissa maissa paljon ja Ericssoneja viel\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 Gunnar Ericsson oli kuitenkin ruotsalainen, joka itse piti itse\u00e4\u00e4n puoliksi suomalaisena. H\u00e4n lienee intohimoisin Suomen-yst\u00e4v\u00e4, joka koskaan on vaikuttanut Ruotsissa.<\/p>\n\n\n\n Kun Suomi<\/span> joutui talvisotaan, 33-vuotias Ericsson ryhtyi j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n avustustoimintaa veljesmaan auttamiseksi. Talvisodan aikana h\u00e4n organisoi joukkokokouksia ja ker\u00e4yksi\u00e4 Suomen puolesta, kirjoitti lehtiin artikkeleita ja j\u00e4rjesteli sotalasten sijoittumista kotikonnuilleen Smoolannissa. <\/p>\n\n\n\n Ericsson kannatti my\u00f6s Ruotsin suoraa sotilaallista apua Suomelle. Vaikka Ruotsissa nousi ennen n\u00e4kem\u00e4t\u00f6n kansalaismielipide Suomen auttamiseksi, Ruotsi kuitenkin pysytteli irti sodasta. Suomen rintamalle l\u00e4hti vain vapaaehtoisia, ei hallituksen joukkoja. <\/p>\n\n\n\n Se oli loppujen lopuksi viisasta, Ruotsi voi toimia takapiruna rauhanneuvotteluissa olematta sodan osapuoli.<\/p>\n\n\n\n Jatkosodan<\/span> aikana Ericsson organisoi merkitt\u00e4v\u00e4n avustusprojektin, joka kuitenkin tunnetaan huonosti. Vuodesta 1942 alkaen joka kev\u00e4t ja syksy saapui Suomeen noin tuhat nuorta ruotsalaista miest\u00e4 maataloust\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n Suomea uhkasi muutamaan otteeseen vakava elintarvikepula, kun ty\u00f6kuntoiset miehet olivat rintamalla. T\u00e4st\u00e4 ruotsalaisten ammattimiesten joukosta tuli pysyv\u00e4 ilmi\u00f6 kev\u00e4isin ja syksyisin koko jatkosodan ajan.<\/p>\n\n\n\n Tulijoita olisi ollut enemm\u00e4n kuin mit\u00e4 pystyttiin l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ruotsista l\u00e4hteminenk\u00e4\u00e4n ei k\u00e4ynyt ihan noin vain, piti saada lupa armeijasta, olivathan my\u00f6s Ruotsissa nuoret miehet asevelvollisia. Ja Ruotsissakin oli ty\u00f6voimapula, mink\u00e4 vuoksi my\u00f6s er\u00e4\u00e4t maatalousj\u00e4rjest\u00f6t vastustivat ty\u00f6voiman l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 Suomeen.<\/p>\n\n\n\n Vapaaehtoiset kuitenkin jonottivat p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen t\u00f6ihin Suomen maatiloille. \u201dSuomalaiset tyt\u00f6t ja sauna vet\u00e4v\u00e4t nuoria ruotsalaisia miehi\u00e4 Suomeen\u201d, vitsaili Ericsson. Siin\u00e4 oli totuutta toinen puoli. Moni ruotsalaispoika l\u00f6ysi Suomesta ehtoisan em\u00e4nn\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Suomi oli Ericssonille toinen kotimaa ja vaikka h\u00e4n oli umpiruotsalainen, h\u00e4n opiskeli suomen kielen. Ericsson alkoi my\u00f6s kirjoittaa kolumneja suomalaisiin maakuntalehtiin nimimerkill\u00e4 Naapuritalon poika pakisee<\/em>. Ericssonista tuli v\u00e4hitellen Suomessa paikallinen kuuluisuus.<\/p>\n\n\n\n Ericsson<\/span> liittyi nuorena miehen\u00e4 Ruotsin maalaisliittoon Bondef\u00f6rbundetiin, joka vastasi parhaiten h\u00e4nen poliittisia n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n. Jo ennen sotia Ericsson alkoi huolestua tosissaan fasististen ilmi\u00f6iden voittokulusta Euroopassa. H\u00e4n ryhtyi j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n Ruotsissa vastavoimia sek\u00e4 kommunismille ett\u00e4 \u00e4\u00e4rioikeistolle \u2013 ja onnistui. <\/p>\n\n\n\n Ericsson organisoi j\u00e4rjest\u00f6p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 maaseudun nuorison SLU-j\u00e4rjest\u00f6\u00f6n, josta tuli Ruotsin suurin poliittinen nuorisoj\u00e4rjest\u00f6. J\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 oli per\u00e4ti 100 000 j\u00e4sent\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Suomessa vastaavaa j\u00e4rjest\u00f6\u00e4 ei ollut, ja se huolestutti Ericssonia. H\u00e4n ryhtyi lobbaamaan maaseudun nuorten liittoa my\u00f6s Suomeen. Gunnar Ericssonista tulikin Suomen maaseutunuorison j\u00e4rjest\u00f6n kummiset\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Yksi h\u00e4nen tukimiehist\u00e4\u00e4n oli Urho Kekkonen<\/strong>, joka asettui Maalaisliitossa nuorisoj\u00e4rjest\u00f6n perustamisen kannalle. Hanke viiv\u00e4styi sodan vuoksi, mutta toteutui kuitenkin 1945, jolloin perustettiin Maaseudun nuorten liitto MNL. <\/p>\n\n\n\n Sen ensimm\u00e4iseksi puheenjohtajaksi valittiin Johannes Virolainen<\/strong>. Perustavan kokouksen kunniavieras oli Gunnar Ericsson.<\/p>\n\n\n\n Gunnar Ericsson<\/span> oli monitoimimies, jonka henkil\u00f6historia on liev\u00e4sti sanottuna v\u00e4rik\u00e4s. Kun Ericsson heitt\u00e4ytyi itse politiikkaan, h\u00e4nt\u00e4 pidettiin outolintuna, jonka esitykset leimattiin usein pelk\u00e4ksi huuhaaksi. <\/p>\n\n\n\n Ericsson ehdotti muun muassa Ruotsin siirtymist\u00e4 oikeanpuoleiseen liikenteeseen, sillan rakentamista Tanskaan, siirtymist\u00e4 listavaalista henkil\u00f6vaaliin ja lakien kirjoittamista ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 kielell\u00e4. Kyll\u00e4h\u00e4n nyt v\u00e4hemm\u00e4st\u00e4kin poliitikko saa haihattelijan leiman otsaansa. <\/p>\n\n\n\n Ericsson kyll\u00e4styikin nopeasti politiikkaan ja ryhtyi keskittym\u00e4\u00e4n olennaiseen. H\u00e4n kirjoitti kirjoja, maalasi, s\u00e4velsi, soitti ja lauloi ja kylpi suomalaisessa saunassa. Gunnar Ericsson toi suomalaisen saunan Ruotsiin. Sit\u00e4 samaa teki huumorib\u00e4ndi Kaj Pohjanmaalta<\/strong> 80 vuotta my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n Mutta Ericsson ei ollut vain kirjailija ja taiteilija, h\u00e4n oli poliittinen strategi. Sodat panivat Ericssonin ajattelemaan Pohjoismaiden kohtaloa maailmassa. Suomi joutui sotimaan kahdesti Neuvostoliittoa ja kerran Saksaa vastaan. Saksa miehitti Norjan ja Tanskan. Vain Ruotsi s\u00e4ilyi sotien ulkopuolella, mutta sekin joutui taipumaan Saksan painostukseen.<\/p>\n\n\n\n Ericsson<\/span> n\u00e4ki, ett\u00e4 Pohjolan maat voivat vastustaa suurvaltojen pyrkimyksi\u00e4 vain yhteisty\u00f6ll\u00e4. <\/p>\n\n\n\n \u2013 Jos meill\u00e4 olisi ollut puolustusliitto ja kaikki olisivat varustautuneet yht\u00e4 hyvin kuin Suomi, eiv\u00e4t Neuvostoliitto ja Saksa olisi uskaltaneet hy\u00f6k\u00e4t\u00e4, Ericsson p\u00e4hk\u00e4ili.<\/p>\n\n\n\n El\u00e4m\u00e4ns\u00e4 loppuun asti Ericsson ponnisteli pohjoismaisen yhteisty\u00f6n puolesta. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n Pohjoismaiden tulisi olla jatkossa liittovaltio tai valtioliitto. Yhdistyminen alkaisi yhteisen puolustusliiton solmimisesta.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4kin asiassa Ericsson oli aikaansa edell\u00e4. ”Mit\u00e4 min\u00e4 sanoin”, saattaisi Ericsson sanoa n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kansainv\u00e4lisen tilanteen.<\/p>\n\n\n\n Ericsson<\/span> rakasti kujeita, miss\u00e4 lajissa h\u00e4n olikin mestari. Ja juuri n\u00e4ist\u00e4 kujeistaan h\u00e4net tunnetaan paljon paremmin kuin h\u00e4nen avustusty\u00f6st\u00e4\u00e4n Suomen hyv\u00e4ksi sotien aikana.<\/p>\n\n\n\n Gunnar Ericsson oli maailman tunnetuimman lastenkirjailijan Astrid Lindgrenin<\/strong> isoveli.<\/p>\n\n\n\n Gunnar oli Melukyl\u00e4n Lassen ja Vaahteram\u00e4en Eemelin esikuva. Vaikka Gunnar Ericsson on valtiohistoriassa tuntematon, kaikki maailman lapset tuntevat h\u00e4net.<\/p>\n\n\n\n Gunnar Ericssonin el\u00e4m\u00e4kerta \u201dFr\u00e5n Bullerbyn till Lidarrende – om Astrid Lindgrens bror Gunnar Ericsson\u201d ilmestyy Ruotsissa maaliskuussa. Kirjoittajina ovat Gunvor Ruhnstr\u00f6m, Leif Ruhnstr\u00f6m, H\u00e5kan Larsson ja Lauri Kontro.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Historiassa on suurmiehi\u00e4 ja sitten on niit\u00e4, jotka ovat olleet aikaansa edell\u00e4, mutta j\u00e4\u00e4neet pimentoon. Yksi t\u00e4llainen on Gunnar Ericsson. Kuka oli Gunnar Ericsson? Nimest\u00e4 voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli ruotsalainen. Yht\u00e4 hyvin h\u00e4n olisi voinut olla my\u00f6s suomalainen tai norjalainen. Gunnareita on kaikissa maissa paljon ja Ericssoneja viel\u00e4 enemm\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 Gunnar Ericsson oli kuitenkin […]<\/p>\n","protected":false},"author":889,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-16","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"26.1.2026 12.36","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/users\/889"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=16"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=16"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=16"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=16"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":11,"date":"2025-11-03T12:07:09","date_gmt":"2025-11-03T10:07:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/?p=11"},"modified":"2025-11-03T18:29:57","modified_gmt":"2025-11-03T16:29:57","slug":"sivistysporvari-nukkuu-huonosti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/sivistysporvari-nukkuu-huonosti\/","title":{"rendered":"Sivistysporvari nukkuu huonosti"},"content":{"rendered":"\n Kom-teatteri julkaisi runsaat viisi vuosikymment\u00e4 sitten levyn Porvari nukkuu huonosti. Vallankumousta tehtiin siihen aikaan musiikin voimalla. \u00c4\u00e4rivasemmistolainen taistolaisnuoriso uskoi voivansa kaataa porvarien tasavallan.<\/p>\n\n\n\n Projekti ei mennyt ihan putkeen. Taistolaisliike nuukahti muutamassa vuodessa. Porvari sen sijaan nukkui hyvin ja porskutti eteenp\u00e4in. Kokoomuksesta tuli Suomen valtapuolue. Yhden viidenneksen kannatusosuudella se on hankkinut vallasta nelj\u00e4 viidesosaa. Suoritus kertoo poliittisesta osaamisesta. <\/p>\n\n\n\n Kokoomuksen oikealle puolelle syntyi lis\u00e4ksi perussuomalaiset. \u00c4\u00e4rivasemmisto ei Suomessa ole en\u00e4\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 voima. \u00c4\u00e4rioikeisto sen sijaan nukkuu hyvin.<\/p>\n\n\n\n Kokoomuksen<\/span> johtoaseman on sinet\u00f6inyt diili perussuomalaisten kanssa. Kokoomukselle ykk\u00f6sasia on talouspolitiikka, nuotit on otettu Etel\u00e4rannasta. Kokoomus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 isoista asioista. Perussuomalaiset ovat saaneet kaupassa kiristyksi\u00e4 maahanmuuttoon ja leikkauksen Ylen budjettiin. Sen lis\u00e4ksi bensan hintaa on alennettu pari sentti\u00e4 litralta.<\/p>\n\n\n\n Perussuomalaisten edelt\u00e4j\u00e4\u00a0oli SMP, k\u00f6yh\u00e4n asialla oleva v\u00e4h\u00e4v\u00e4kisten puolue. Nykyinen perussuomalaiset on kuitenkin sen l\u00e4hes t\u00e4ydellinen vastakohta. Riikka Purran<\/strong> y\u00f6unia eiv\u00e4t k\u00f6yhien huolet vie.<\/p>\n\n\n\n Kokoomuksen ja perussuomalaisten koalitio n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ongelmattomalta,\u00a0 mutta asetelma on silti vaikea kokoomukselle. Kokoomuksessa on historiallisesti kaksi vahvaa virtausta, toisaalle laidalla sosiaaliliberaalit sivistysporvarit ja toisella kovan oikeistolinjan konservatiivit. Jakolinjat eiv\u00e4t ole selvi\u00e4, mutta ne ovat silti olemassa.<\/p>\n\n\n\n Sivistysporvarit ovat kallellaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion suuntaan, oikeistolaiset taas haluavat minimoida yhteiskunnan roolin kansalaisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Y\u00f6vartija-ajattelussa valtion teht\u00e4viksi j\u00e4tett\u00e4isiin vain poliisi, palokunta ja armeija.<\/p>\n\n\n\n \u00c4skett\u00e4inen<\/span> E2-tutkimuslaitoksen selvitys osoitti, ett\u00e4 suurin osa \u00e4\u00e4nest\u00e4jist\u00e4 haluaa s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan, joka tarjoaa kaikille mahdollisuuden el\u00e4\u00e4 hyvin. Poikkeuksen tekev\u00e4t perussuomalaiset. Heist\u00e4 puolet pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 osa porukasta tippuu kyydist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Asenteet ovat kiristyneet my\u00f6s kokoomuksessa. Kokoomuskin on alkanut persuuntua. Ei ihme, ett\u00e4 sivistysporvari nukkuu huonosti.<\/p>\n\n\n\n Sivistysporvarien sieluun koskee my\u00f6s koulutuksen tilanne. Suomen koulut eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 maailman k\u00e4rke\u00e4 vaan koulutuksen ongelmat peruskouluista korkeampaan opetukseen saakka ovat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s<\/span> keskiryhmille ja sosialidemokraateille uusoikeiston nousu on hankala asia. Sek\u00e4 keskusta ett\u00e4 SDP ovat menett\u00e4neet kannattajiaan perussuomalaisille. Suuri osa perussuomalaisten \u00e4\u00e4nest\u00e4jist\u00e4 ei silti ole oikeistolaisia, vaikka johto onkin.<\/p>\n\n\n\n Sek\u00e4 keskusta ett\u00e4 sosialidemokraatit ovat perinteelt\u00e4\u00e4n sivistysliikkeit\u00e4, joille varsinkin laaja kansansivistys on osa molempien puolueiden sielua. Suuret koulutuspoliittiset ratkaisut, kuten peruskoulu ja yliopistojen laajentaminen ovat punamulta-akselin ty\u00f6n tulosta. Kaikkia n\u00e4it\u00e4 vastaan kokoomus on aikoinaan voimakkaasti harannut.<\/p>\n\n\n\n Olipa vallassa Suomessa millainen hallitus hyv\u00e4ns\u00e4, se ei voi en\u00e4\u00e4 ummistaa silmi\u00e4\u00e4n koulutuksen ongelmilta. Suomen peruskoulu ei en\u00e4\u00e4 ole maailman paras koulu, kuten joskus on ollut. Ammatillinen koulutus ja korkeakoulutus k\u00e4rsiv\u00e4t voimavarojen puutteesta. Jos ei ole kunnon kouluja, ei ole sivistyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 kaikki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 huonolta. Kun maassa on kasvava v\u00e4est\u00f6ongelma, olisi entist\u00e4kin t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kouluttaa jokainen kynnelle kykenev\u00e4. Kenenk\u00e4\u00e4n ei pit\u00e4isi tippua kyydist\u00e4. Pienen kansan paras turva on sivistys ja osaaminen.<\/p>\n\n\n\n Keskustalla, demareilla ja sivistysporvareilla saattaa sittenkin olla paljon yhteisi\u00e4 ajatuksia. <\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n Etlan<\/span> tutkimusjohtaja Aki Kangasharju<\/strong> joutui \u00e4skett\u00e4in vastaamaan kysymykseen, mik\u00e4 on nykyisen hallituksen huonoin p\u00e4\u00e4t\u00f6s. Se oli h\u00e4nen mukaansa p\u00e4\u00e4t\u00f6s asettaa ulkolaisille lukiolaisille isot lukukausimaksut.<\/p>\n\n\n\n Kysymys on siit\u00e4, ett\u00e4 muista maista tulee koululaisia Suomen lukioihin. N\u00e4m\u00e4 nuoret opettelevat suomen kielen ja tekev\u00e4t tutkintonsa t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Monet heist\u00e4 olisivat valmiita j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomeen jatko-opintoihin ja t\u00f6ihin. Nyt hallitus tekee t\u00e4m\u00e4n mahdottomaksi nostamalla koulutuksen hinnan kattoon. Vaikka asia on pieni, sen symboliarvo on merkitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 yhtyy kaksi uusoikeistolaisuuden kantavaa teemaa: maahanmuuton ideologinen vastustaminen ja p\u00f6lh\u00f6populistinen koulutuskielteisyys. Jos joku suostuu tulemaan toiselta puolelta maailmaa Posiolle asti kouluun, tulija kannattaisi ilman muuta toivottaa tervetulleeksi kukkapuskan kanssa. Nyt hallitus toivottaa tervemenoa.<\/p>\n\n\n\n Koulutuksen laiminly\u00f6nti kostautuu Suomelle nopeammin kuin ehk\u00e4 osataan arvatakaan. Jos luovumme sivistyksest\u00e4 ja sosiaalisen tasa-arvon tavoitteista, emme en\u00e4\u00e4 ole Pohjoismaa vaan rapautuva rajamaa. <\/p>\n\n\n\n \u00c4\u00e4riryhmien<\/span> vahvistuminen politiikassa on eurooppalainen ilmi\u00f6. \u00c4\u00e4rioikealla my\u00f6s vaatimukset ovat samaa sukua maasta toiseen. Maltilliset voimat eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 maltillisia, jos ne ryhtyv\u00e4t puhumaan \u00e4\u00e4riryhmien kielt\u00e4. Ainoa keino on yritt\u00e4\u00e4 puhua j\u00e4rke\u00e4 ja vedota asiaperusteisiin.<\/p>\n\n\n\n Kun politiikka on tunnetusti aaltoliikett\u00e4, voivat suhdanteet my\u00f6s muuttua maltillisten voimien eduksi. Voisi ainakin uskoa, ett\u00e4 tavallinen kansa alkaa kyll\u00e4sty\u00e4 loputtomaan reuhaamiseen ja r\u00e4hj\u00e4\u00e4miseen ja alkaa arvostaa malttia.<\/p>\n\n\n\n Repiv\u00e4n politiikan j\u00e4lkeen voisi tulla yhteisty\u00f6n kausi, mutta sekin vaatii uutta poliittista tahtoa ja uusia ideoita. Yhteisty\u00f6politiikka voisi silti tuottaa parempi tuloksia kuin t\u00e4m\u00e4 nykyinen.<\/p>\n\n\n\n Maltillisten voimien kannattaisi mietti\u00e4 yhdess\u00e4 sit\u00e4, miten hyvinvointiyhteiskunta saataisiin raiteilleen. Keskustalla, demareilla ja sivistysporvareilla saattaa sittenkin olla paljon yhteisi\u00e4 ajatuksia. Mit\u00e4 pidemm\u00e4lle v\u00e4\u00e4rill\u00e4 kiskoilla menn\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 pidempi matka joudutaan peruuttamaan.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kom-teatteri julkaisi runsaat viisi vuosikymment\u00e4 sitten levyn Porvari nukkuu huonosti. Vallankumousta tehtiin siihen aikaan musiikin voimalla. \u00c4\u00e4rivasemmistolainen taistolaisnuoriso uskoi voivansa kaataa porvarien tasavallan. Projekti ei mennyt ihan putkeen. Taistolaisliike nuukahti muutamassa vuodessa. Porvari sen sijaan nukkui hyvin ja porskutti eteenp\u00e4in. Kokoomuksesta tuli Suomen valtapuolue. Yhden viidenneksen kannatusosuudella se on hankkinut vallasta nelj\u00e4 viidesosaa. Suoritus kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":889,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-11","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"3.11.2025 12.07","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/users\/889"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":7,"date":"2025-08-08T09:40:59","date_gmt":"2025-08-08T06:40:59","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/?p=7"},"modified":"2025-08-08T09:41:50","modified_gmt":"2025-08-08T06:41:50","slug":"pohjola-voisi-olla-osiaan-suurempi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/pohjola-voisi-olla-osiaan-suurempi\/","title":{"rendered":"Pohjola voisi olla osiaan suurempi"},"content":{"rendered":"\n Nyt on maailmankirjat sekaisin, sanoisi vanha kansa kansainv\u00e4lisest\u00e4 tilanteesta. Arvio on aika osuva. Maailmankirjoista eli maailman j\u00e4rjestyksest\u00e4 juuri on kysymys.<\/p>\n\n\n\n Viime p\u00e4ivin\u00e4 ja viikkoina on saatu seurata Yhdysvaltain tullipolitiikan k\u00e4\u00e4nteit\u00e4, jotka koskettavat my\u00f6s Suomea. Kun EU p\u00e4\u00e4si \u201dsopimukseen\u201d Yhdysvaltain kanssa tulleista, sanottiin monella suulla, ett\u00e4 uutinen oli helpotus. Median talousasiantuntijat olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 huonokin sopimus on hyv\u00e4. Onhan sopimus surkea, mutta kuitenkin vakaa.<\/p>\n\n\n\n Donald Trumpin<\/strong> sanelemien tullisopimusten vakaus on kuitenkin katsojan silm\u00e4ss\u00e4. Se, mit\u00e4 todellisuudessa on tapahtunut, on kansainv\u00e4lisen kauppaj\u00e4rjestelm\u00e4n romuttaminen. <\/p>\n\n\n\n Yhdysvallat on alkanut k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 kuin entisajan siirtomaavalta, jonka p\u00e4\u00e4tavoite on p\u00e4\u00e4st\u00e4 hallitsemaan luonnonvaroja ja kauppaa. Yhteisist\u00e4 pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ei yritet\u00e4k\u00e4\u00e4n sopia vaan neuvotteluissa keinoina ovat uhkaus, lahjonta ja kiristys. Niill\u00e4 kasvatettiin entisaikaan lapsia, nyt valtioita.<\/p>\n\n\n\n Seuraukset kansainv\u00e4liselle taloudelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi. Monet ekonomistit ovat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 jossakin vaiheessa Yhdysvallat alkaa per\u00e4\u00e4nty\u00e4 korkeista tulleistaan ja v\u00e4hitellen palataan l\u00e4hemm\u00e4ksi alkukohtaa. <\/p>\n\n\n\n Toisaalta, kun Yhdysvallat on romuttamassa samalla tavoin YK:ta ja jopa Natoa, ei takaisinpaluu liene kovin helppo. Parempi on mietti\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 uudesta j\u00e4rjestyksest\u00e4 voi seurata.<\/p>\n\n\n\n Ep\u00e4varmuus<\/span> ei koske vain kauppaa. Euroopassa jatkuu verinen sota, eik\u00e4 kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ole tietoa, milloin se voisi p\u00e4\u00e4tty\u00e4. Toinen iso kriisi, Gazan sota, jatkuu sekin jo toista vuotta. Ja vaikka Israel on jo sodan voittanut, konflikti jatkuu siviilien tuhoamisena tavalla, jota ei aikoihin ole n\u00e4hty.<\/p>\n\n\n\n Niin kauppasota kuin kuuma sota Ukrainassa ja L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 ovat osoittaneet paitsi Yhdysvaltain arvaamattomuuden, my\u00f6s EU:n p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden. Unioni on osoittautunut heikoksi peluksi sek\u00e4 kauppapolitiikassa ett\u00e4 turvallisuuspolitiikassa.<\/p>\n\n\n\n Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Voidaan kuitenkin hyvin arvailla, ett\u00e4 sek\u00e4 EU ett\u00e4 Nato ovat nykyisen kehityksen jatkuessa jopa hajoamisen partaalla. <\/p>\n\n\n\n My\u00f6s valuuttamarkkinat voivat osoittautua eurolle kovaksi palaksi eik\u00e4 ole mahdotonta, ett\u00e4 jokin euromaa eroaa tai erotetaan valuuttaunionista. Kaikki t\u00e4m\u00e4 tuntuu mahdottomalta, mutta onko se sit\u00e4?<\/p>\n\n\n\n Kukapa meist\u00e4 olisi arvannut, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 Ukrainaan ja aloittaa t\u00e4ysimittaisen sodan. Tai kukapa tiesi, ett\u00e4 Yhdysvallat on tosissaan ker\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kamppeensa Euroopasta ja voi jopa l\u00e4hte\u00e4 Natosta. Ja miss\u00e4 ovat ne viisaat, jotka tiesiv\u00e4t etuk\u00e4teen, ett\u00e4 Yhdysvallat heitt\u00e4ytyy poikkiteloin vapaakaupan tielle. <\/p>\n\n\n\n Ent\u00e4 kukapa olisi uskonut, ett\u00e4 kun Eurooppa on juuri p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt v\u00e4hent\u00e4\u00e4 riippuvuuttaan Kiinasta, sen onkin puolipakko tiivist\u00e4\u00e4 suhteitaan siihen. Eurooppa on kuin harakka tervatulla sillalla, kun pyrst\u00f6 nousee, nokka tarttuu.<\/p>\n\n\n\n Kaikkea voi tapahtua. Ja kun yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 tapahtuu, alamme odottaa lis\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 tapahtuvaksi.<\/p>\n\n\n\n Suomen<\/span> kaltaisen pienen maan on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 mietti\u00e4 eri vaihtoehtoja, koska itse voimme niihin vaikuttaa vain v\u00e4h\u00e4n. Suomen idea on selviyty\u00e4, sanoi Mauno Koivisto<\/strong>. <\/p>\n\n\n\n Toistaiseksi EU on viel\u00e4 toimiva, mutta siell\u00e4kin meid\u00e4n mahdollisuutemme valvoa etujamme kaventuvat jatkuvasti. Natossa olemme rajamaa, jonka pit\u00e4\u00e4 kuitenkin itse huolehtia omasta puolustuksestaan. Portugalin ja Italian urheista Nato-armeijoista ei tosipaikan tullen ole paljon hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Itse asiassa meilt\u00e4 l\u00f6ytyy vain yksi vankka tukijalka, joka on vakaa. Se on pohjoismainen yhteisty\u00f6. Jos Pohjoismaat tiivistyisiv\u00e4t viel\u00e4 nykyisest\u00e4\u00e4n oikeaksi valtioliiton tasoiseksi blokiksi, olisi sen voima paljon suurempi kuin jokaisen maan erikseen.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi sit\u00e4, ett\u00e4 EU:n ja Naton sis\u00e4ll\u00e4 olisi yhdistynyt Pohjola, joka n\u00e4kyisi ja kuuluisi. Pohjola olisi maailman valtioiden talouslistalla viidentoista suurimman talouden joukossa.<\/p>\n\n\n\n Ja vaikka Nato sattuisi hajoamaan, Pohjolan yhteinen sotilaallinen voima olisi edelleen sellainen, ett\u00e4 kaikkien pit\u00e4isi ottaa se huomioon. Pohjoismainen puolustusliitto olisi vakauttava tekij\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Pohjoismaat<\/span> ovat kulttuuriltaan ja yhteiskuntaj\u00e4rjestykselt\u00e4\u00e4n pitk\u00e4lti yhten\u00e4inen alue. Ainakin toistaiseksi kaikissa Pohjoismaissa on syv\u00e4\u00e4n juurtunut demokraattinen hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4 ja vaikka systeemi on hidas, se on kest\u00e4v\u00e4 ja tuottaa tuloksia. <\/p>\n\n\n\n Kest\u00e4vyytt\u00e4 tarvitaankin, sill\u00e4 demokratiaa haastetaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tosissaan. Autoritaarisia maita on lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti enemm\u00e4n kuin niit\u00e4 maita, joissa on vapaat vaalit. Kansanvalta joutuu Pohjolassakin taistelemaan tosissaan pysy\u00e4kseen hengiss\u00e4 id\u00e4n ja l\u00e4nnen autokratioiden ristitulessa. <\/p>\n\n\n\n Yksinvaltiaiden ja diktaattoreiden johtamat suurvallat eiv\u00e4t salaa pyrkimyksi\u00e4\u00e4n ulottaa ry\u00f6st\u00f6retki\u00e4\u00e4n yh\u00e4 uusille alueille.<\/p>\n\n\n\n Pohjoismaiden yhteisty\u00f6n rakentamiseen entist\u00e4 vahvemmaksi on juuri nyt tilaisuus. My\u00f6s Pohjoismaiden keskin\u00e4iset suhteet ovat kunnossa, kenties paremmassa kuin koskaan ennen. <\/p>\n\n\n\n Yhtynyt Pohjola nauttisi kaikissa j\u00e4senmaissa my\u00f6s kansan tukea. Tulevaisuutta varten kannattaa rakentaa kaikki mahdollisuudet, jotta meit\u00e4 ei aina yll\u00e4tett\u00e4isi housut kintuissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Nyt on maailmankirjat sekaisin, sanoisi vanha kansa kansainv\u00e4lisest\u00e4 tilanteesta. Arvio on aika osuva. Maailmankirjoista eli maailman j\u00e4rjestyksest\u00e4 juuri on kysymys. Viime p\u00e4ivin\u00e4 ja viikkoina on saatu seurata Yhdysvaltain tullipolitiikan k\u00e4\u00e4nteit\u00e4, jotka koskettavat my\u00f6s Suomea. Kun EU p\u00e4\u00e4si \u201dsopimukseen\u201d Yhdysvaltain kanssa tulleista, sanottiin monella suulla, ett\u00e4 uutinen oli helpotus. Median talousasiantuntijat olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 huonokin […]<\/p>\n","protected":false},"author":889,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-7","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"8.8.2025 9.40","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/users\/889"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/lauri-kontro\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]\n