[{"id":62,"date":"2019-06-17T13:22:29","date_gmt":"2019-06-17T10:22:29","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/?p=62"},"modified":"2019-06-17T13:28:45","modified_gmt":"2019-06-17T10:28:45","slug":"ovatko-lapset-elaman-tarkoitus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/ovatko-lapset-elaman-tarkoitus\/","title":{"rendered":"Ovatko lapset el\u00e4m\u00e4n tarkoitus?"},"content":{"rendered":"

Muistatteko elokuvan Sofien valinta<\/em> (1982)?\u00a0 Koskettavasti n\u00e4ytellyt\u00a0Meryl Streep eli Sofie joutui keskitysleirin portilla p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kummasta lapsestaan luopuisi. \u00a0Toinen oli tuomittu tuhoon.<\/p>\n

N\u00e4in elokuvan kahdesti, ensin opiskelijana, sitten kahden lapsen \u00e4itin\u00e4. Toisella kerralla Sofien valinta r\u00e4j\u00e4ytti syd\u00e4men. Nousin j\u00e4rkyttyneen\u00e4 kotisohvalta katsomaan lastenkammarissa nukkuvia vesseleit\u00e4. Huoh. El\u00e4v\u00e4t. Ei ole tarvinnut valita!<\/p>\n

Kerroin elokuvamuistoista, kun istuttiin Neidon kanssa pohtimassa vauvattomuusbuumia ajassamme.<\/p>\n

Lasten saaminen muuttaa tunteita ja omakuvaa.\u00a0Jostain syv\u00e4lt\u00e4 kumpuaa emootioita, kiintymyst\u00e4, huolenpitoa ja rakkautta pient\u00e4 ihmist\u00e4 kohtaan. Alitajunnasta vy\u00f6ryy ihmisen koko tunneskaala, johon kuuluu my\u00f6s tummia s\u00e4vyj\u00e4, voimattomuutta, ahdistusta ja vihaakin pient\u00e4 kiljuvaa nyytti\u00e4 kohtaan.<\/p>\n

Vanhemmuus on tasapainottelua.<\/p>\n

Muistan<\/span> tarkasti sen hetken, kun silmiin tuli kiilto, ja biologinen kello alkoi tikitt\u00e4\u00e4: on aika hankkia lapsia!<\/p>\n

Sit\u00e4 ennen elin kuin kuka tahansa urasuuntautunut nuori nainen, matkalla akateemisten opintojen siivitt\u00e4m\u00e4 kohti aikuisuutta ja el\u00e4m\u00e4\u00e4. Olin 70-luvun nuori, kasvanut tasa-arvon, demokratian ja perhe-kriittisyyden maailmassa.<\/p>\n

J\u00e4lkimm\u00e4inen edusti ”porvarillista hegemoniaa”, joka aikalaistulkinnan mukaan oli siirt\u00e4nyt naiset kotirouviksi, hellan ja nyrkin v\u00e4liin.<\/p>\n

Sellaisesta ei sukupolveni unelmoinut. Lasten hankkiminen tuntui kaukaiselta tavoitteelta. Sitten tuli oikea hetki eli puoliso, joka halusi lapsia, kuten min\u00e4kin.<\/p>\n

Pojan ja tytt\u00e4ren syntym\u00e4n j\u00e4lkeen el\u00e4m\u00e4 asemoitui hetkeksi uudelleen. Oli sovitettava yhteen perhe, ty\u00f6 ja harrastukset. Olimme onnekkaita. P\u00e4iv\u00e4koti oli vastap\u00e4\u00e4t\u00e4, isovanhemmat asuivat samalla paikkakunnalla ja palkattua kotiapua oli tarjolla.<\/p>\n

Mist\u00e4\u00e4n en joutunut luopumaan. Olen voinut el\u00e4\u00e4 t\u00e4yden el\u00e4m\u00e4n, tehd\u00e4 mielekk\u00e4it\u00e4 asioita, rakastaa l\u00e4hell\u00e4 olevia ihmisi\u00e4. Tuntea itseni t\u00e4rke\u00e4ksi.<\/p>\n

”Vauvattomuusbuumi”<\/span> on tosiasia. Puhumme Neidon kanssa vapaaehtoisesta lapsettomuudesta. Se on uusi asia, joka on otettava vakavasti. T\u00e4h\u00e4n asti lapsilla on Suomessa ollut v\u00e4linearvo tehd\u00e4 kansakunta ja hyvinvointivaltio suureksi.<\/p>\n

Iso\u00e4idin aikaan lapsiluku liikkui v\u00e4lill\u00e4 8\u201312. Lapsia tuli, kun oli tullakseen.<\/p>\n

Sodat ja kriisit kasvattivat syntyvyytt\u00e4. Suurten ik\u00e4luokkien vanavedess\u00e4 vallitsi luonnollinen hedelm\u00e4llisyys ja vauvoja syntyi kohtuullinen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Luotiin perhepoliittiset palvelut, joita tuki yhteiskunnallinen optimismi.<\/p>\n

Nyt peliin on astunut ensimm\u00e4inen t\u00e4ysin urbanisoitunut sukupolvi, ja valinnat kallistuvat yh\u00e4 enemm\u00e4n kohti lapsettomuutta.\u00a0 Suomi on kaupungistunut ja el\u00e4m\u00e4ntapa sen mukainen.<\/p>\n

Istuin Helsingiss\u00e4 kampaajalla ja naapurituoleissa k\u00e4ytiin keskustelua. ”Me ollaan nyt stadilaisia”, sanoi toinen. ”Ei kaupungissa voi el\u00e4\u00e4 lasten kanssa. Ne h\u00e4iritsev\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja itsens\u00e4 toteuttamista”, huokasi toinen.<\/p>\n

Olin juuri saapunut kotiin Berliinist\u00e4, Euroopan suosituimmasta suurkaupungista. Kolmen miljoonan asukkaan Berliiniss\u00e4 syntyy vuosittain l\u00e4hes saman verran pienokaisia kuin koko Suomessa yhteens\u00e4, reilusti yli 40\u00a0000 (YLE uutiset 29.5.2018).<\/p>\n

Berliiniss\u00e4 on nyt 50 000 lasta enemm\u00e4n kuin kymmenen vuotta sitten. Hyv\u00e4t perhe-edut ja vetovoimainen maine tekiv\u00e4t kaupungista lapsiperheiden paratiisin. Saksassa urbanismi ja lapset liittyv\u00e4t yhteen.<\/p>\n

Eurooppalaisen familismin historia liittyy pitk\u00e4lti saksalaisen keskiluokan muodostumiseen. Se on edelleen vahva kulttuurinen perusjuonne. My\u00f6s muuttovoitto tuo lis\u00e4\u00e4 lapsia, joita todella n\u00e4kyi kaikkialla.<\/p>\n

Mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 <\/span>Suomen kaupunkien alhaisen syntyvyyden?<\/p>\n

On helppo patistaa nuoria naisia synnytystalkoisiin, paheksua lapsettomien el\u00e4m\u00e4ntapaa ja kurtistella otsaa nuorten valintojen edess\u00e4. On ment\u00e4v\u00e4 syv\u00e4syihin.<\/p>\n

Miten tehd\u00e4 Suomesta maailman toimivin lapsiparatiisi? Yhteiskunnallisen ilmapiirin on muututtava, puheiden pehmennytt\u00e4v\u00e4, arvojen avauduttava tukemaan nuoria aikuisia, erityisesti naisia, heid\u00e4n valinnoissaan.<\/p>\n

On peiliin katsomisen paikka, poliitikoilla, medialla, vanhemmilla, tutkijoilla.<\/p>\n

\n

Lapset ovat el\u00e4m\u00e4n tarkoitus, muttei ainoa tarkoitus.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Amsterdamissa<\/span> 1990-luvulla asuessamme istuttiin suomalais-hollantilaista iltaa. Oli puhetta el\u00e4m\u00e4n tarkoituksesta. Raha, ty\u00f6 ja terveys vilahtelivat vastauksissa. Joku lohkaisi, lasten saaminen.<\/p>\n

Itse vastasin tuolloin ja vastaan edelleen: hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4.<\/p>\n

Lapset ovat el\u00e4m\u00e4n tarkoitus, muttei ainoa tarkoitus. Ihminen voi toteuttaa vastuullisuutta yhteiskunnassa muutenkin kuin vanhempana.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4, kuten monessa muussakin asiassa, kannattaa seurata tarkasti nuoria naisia. He el\u00e4m\u00e4nvalinnoillaan ratkaisevat Suomen kohtalon. Mit\u00e4 jos asettuisimme oikeasti kuuntelemaan heit\u00e4? Tukemaan ja auttamaan heit\u00e4? Ihan koko Suomi yhdess\u00e4 ja yhteen \u00e4\u00e4neen.<\/p>\n

Kiitos <\/span>lukijoille, kiitos palautteesta! T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 er\u00e4\u00e4 viimeinen blogikirjoitus. On aika antaa tilaa uusille, ehk\u00e4 nuoremmille kirjoittajille. Hyv\u00e4\u00e4 kes\u00e4\u00e4!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Muistatteko elokuvan Sofien valinta (1982)?\u00a0 Koskettavasti n\u00e4ytellyt\u00a0Meryl Streep eli Sofie joutui keskitysleirin portilla p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kummasta lapsestaan luopuisi. \u00a0Toinen oli tuomittu tuhoon. N\u00e4in elokuvan kahdesti, ensin opiskelijana, sitten kahden lapsen \u00e4itin\u00e4. Toisella kerralla Sofien valinta r\u00e4j\u00e4ytti syd\u00e4men. Nousin j\u00e4rkyttyneen\u00e4 kotisohvalta katsomaan lastenkammarissa nukkuvia vesseleit\u00e4. Huoh. El\u00e4v\u00e4t. Ei ole tarvinnut valita! Kerroin elokuvamuistoista, kun istuttiin Neidon kanssa […]<\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":63,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-62","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"17.6.2019 13.22","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=62"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/media\/63"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=62"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=62"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=62"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":61,"date":"2019-05-03T08:27:53","date_gmt":"2019-05-03T05:27:53","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/?p=61"},"modified":"2019-05-03T08:32:00","modified_gmt":"2019-05-03T05:32:00","slug":"mina-oikeasti-onnellinen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/mina-oikeasti-onnellinen\/","title":{"rendered":"Min\u00e4\u00a0\u2013 oikeasti onnellinen?"},"content":{"rendered":"

K\u00e4sinkosketeltavan ep\u00e4uskoisesti suomalaiset ovat analysoineet maailmalta valuvaa tietoa, jonka mukaan n\u00e4ill\u00e4 nurkilla asuu maailman onnellisin kansa.<\/p>\n

”Onni” on tuntunut k\u00e4sitteelliselt\u00e4 mahdottomuudelta maassa, jonka kansalliskertomuksen avainsanoja ovat olleet k\u00f6yhyys ja raadanta, ankaruus ja itsep\u00e4isyys. Onnella hempeily ei ole kuulunut asiaan. Mielen syv\u00e4poimuista kumpuavat sadan vuoden takaa Eino Leinon <\/strong>Laulu onnesta<\/em> (1900):<\/p>\n

Kell’ onni on, se onnen k\u00e4tkek\u00f6\u00f6n,
kell’ aarre on, se aarteen peitt\u00e4k\u00f6\u00f6n,
ja olkoon onnellinen onnestaan
ja rikas riemustansa yksin vaan.<\/p>\n

Ei onni k\u00e4rsi katseit’ ihmisten.
Kell’ onni on, se k\u00e4yk\u00f6\u00f6n korpehen
ja el\u00e4k\u00f6h\u00f6n hiljaa, hiljaa vaan
ja hiljaa iloitkohon onnestaan.<\/p>\n

N\u00e4ill\u00e4 vuosilla<\/span> uskallan sanoa: olen onnellinen t\u00e4ss\u00e4 maassa, t\u00e4ss\u00e4 systeemiss\u00e4, n\u00e4ill\u00e4 ehdoilla, jopa t\u00e4ll\u00e4 kinastelulla ja poliittisella v\u00e4\u00e4nn\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n

Suomen perusta on vahva ja rakentuu ”hyv\u00e4n” arvoille. Me suomalaiset olemme yhdess\u00e4 luoneet toimivan yhteiskunnan, ja sen merkitys paljastuu vertailussa.<\/p>\n

Onni t\u00e4ss\u00e4 maassa on rakenne- ja j\u00e4rjestelm\u00e4onnea, tunnetta systeemin oikeudenmukaisuudesta ja toimivuudesta sek\u00e4 tasa-arvosta ja luotettavuudesta.<\/p>\n

Onnellisuuden<\/span> takuuna on hyvej\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n

”Suomalaisuus” tuotettiin kansalliseksi aatteeksi 1800-luvulla. Siihen leivottiin useita ominaisuuksia, joista tapaamme puhua kansanluoteena. Niist\u00e4 keskeisimm\u00e4t olivat rohkeus ja sisukkuus, lojaalisuus ja ahkeruus.<\/p>\n

Punaisena lankana Runebergist\u00e4 Linnaan kulkee kertomus, joka nostaa esiin henkisi\u00e4 ominaisuuksia: periksiantamattomuutta ja solidaarisuutta sek\u00e4 mielentyyneytt\u00e4 ja ahkeruutta.<\/p>\n

Suomalainen<\/span> onni on ollut hiljaista, ylisukupolvista tietoa siit\u00e4, miten olla ihmisiksi.<\/p>\n

Avainsana on ollut sivistys. Opin Anni<\/strong>-mummilta, sym\u00e4l\u00e4istorpparin j\u00e4lkel\u00e4isilt\u00e4, ett\u00e4 todellinen sivistys on syd\u00e4men sivistyst\u00e4. Siihen kuuluu suoruutta ja avoimuutta, rohkeutta puolustaa omiaan, toimia sinnikk\u00e4\u00e4sti yhteisen hyv\u00e4n puolesta. Lauri<\/strong>-vaarilta opin, ett\u00e4 onni on lainkuuliaisuutta ja lahjomattomuutta.<\/p>\n

N\u00e4iden ominaisuuksien voimalla on rakennettu onnellisuuteen pyrkiv\u00e4 maa.<\/p>\n

Valuvikojakin on. Itseruoskinta ja kriittisyys on t\u00e4ss\u00e4 maassa t\u00e4rke\u00e4\u00e4\u00a0\u2013 se pit\u00e4\u00e4 valveilla. Olemme tottuneet katsomaan itse\u00e4mme ulkopuolisen silmin ja ankarasti.<\/p>\n

Suomalaisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy jurona v\u00e4h\u00e4puheisuutena ja suomalaiset ”korpikansana”, joka vaikenee kahdella kielell\u00e4.<\/p>\n

\n

Suomalaisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy jurona v\u00e4h\u00e4puheisuutena ja suomalaiset ”korpikansana”, joka vaikenee kahdella kielell\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Kolikolla <\/span>on kaksi puolta, ja maailmalta n\u00e4kee paremmin.<\/p>\n

Onnentilaa mitatessa rakenne-Suomi on vahvoilla. Kriisien ja sotien avittamana on tuotettu toimiviin j\u00e4rjestelmiin liittyv\u00e4\u00e4 onnea.<\/p>\n

On (toistaiseksi) lahjomaton hallinto. On toimiva puoluej\u00e4rjestelm\u00e4 ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta. On liikkumis-, kokoontumis- ja sananvapaus, jonka ansoista voin kritisoida maatani. On poliisi, maksuton peruskoulu ja korkein opetus. On julkinen terveydenhoito, kulttuuri- ja sosiaalipalvelut. On puhdas luonto, keskusl\u00e4mmitys toimii ja hanasta valuu raikasta vett\u00e4.<\/p>\n

Ja mik\u00e4 parasta: t\u00e4st\u00e4 maasta p\u00e4\u00e4see pois! Aurinkoon, viinien \u00e4\u00e4relle, vilkkaimmille leveysasteille, hymyn ja valon maisemiin.<\/p>\n

Aina p\u00e4\u00e4see takaisin, varsinkin jos vertailee ja osaa vakuuttua oman toimivuudesta. Omaa voi oppia arvostamaan. Meid\u00e4n maa!<\/p>\n

Hienoa olisi, jos en\u00e4\u00e4 ei yhteist\u00e4 onnea tarvitse k\u00e4tke\u00e4, kun muutkin sit\u00e4 kehuvat. Olisiko vihdoin aika heitt\u00e4\u00e4 Leinon runolla vesilintua?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

K\u00e4sinkosketeltavan ep\u00e4uskoisesti suomalaiset ovat analysoineet maailmalta valuvaa tietoa, jonka mukaan n\u00e4ill\u00e4 nurkilla asuu maailman onnellisin kansa. ”Onni” on tuntunut k\u00e4sitteelliselt\u00e4 mahdottomuudelta maassa, jonka kansalliskertomuksen avainsanoja ovat olleet k\u00f6yhyys ja raadanta, ankaruus ja itsep\u00e4isyys. Onnella hempeily ei ole kuulunut asiaan. Mielen syv\u00e4poimuista kumpuavat sadan vuoden takaa Eino Leinon Laulu onnesta (1900): Kell’ onni on, se onnen […]<\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":63,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-61","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"3.5.2019 8.27","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=61"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/media\/63"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=61"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=61"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=61"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":60,"date":"2019-02-18T09:23:54","date_gmt":"2019-02-18T07:23:54","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/?p=60"},"modified":"2019-02-18T09:43:56","modified_gmt":"2019-02-18T07:43:56","slug":"ei-muuten-kuulu-mulle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/ei-muuten-kuulu-mulle\/","title":{"rendered":"Ei muuten kuulu mulle!"},"content":{"rendered":"

Istuttiin opiskelijoiden kanssa Helsingin Tiedekulmassa. Suurten ikkunoiden edess\u00e4 oli j\u00e4inen kohta, ja ohikulkijat liukastelivat ik\u00e4v\u00e4n n\u00e4k\u00f6isesti.<\/p>\n

Ilmoitin vahtimestarille, ett\u00e4 ”paha paikka, voisiko tehd\u00e4 jotain?” Vastaus tuli lonkalta: ”Ei kuulu muuten meille”.<\/p>\n

J\u00e4in j\u00e4k\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ja lopulta vaksi suostui soittamaan hiekoittajan paikalle.<\/p>\n

Asia<\/span> hoitui, mutta mietitt\u00e4v\u00e4\u00e4 riitti.<\/p>\n

”Ei kuulu mulle” – asenteella on pitk\u00e4 historia. Kiitos Snellmanin<\/strong> ja muiden valtiorakentajien, suomalaisen tarinan ytimess\u00e4 on usko j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja rakenteisiin.<\/p>\n

Olemme valtiokansalaisia, tottuneet olemaan alamaisesti toiminnan kohteita pikemminkin kuin toimijoita. Asiaan kuuluu usko siihen, ett\u00e4 joku muu tekee ja tiet\u00e4\u00e4 paremmin kuin min\u00e4 itse\u00a0\u2013 virkamies, asiantuntija, poliittinen p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4, pomoporras.<\/p>\n

Taustatukea antavat lukuisat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, ohjeet ja ohjeistukset sek\u00e4 syv\u00e4ll\u00e4 mentaliteetissamme olevan lain kirjaimen kunnioittaminen.<\/p>\n

Kun joku muu tiet\u00e4\u00e4 paremmin, on helppo ulkoistaa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 suuret ja pienet toimet. Samalla ulkoreunalle siirtyv\u00e4t velvollisuudet, oma vastuu ja usko yksil\u00f6n eli minun vaikutusmahdollisuuksiin.<\/p>\n

Ihminen hakee helppoja valintoja ja aina l\u00f6ytyy pyk\u00e4l\u00e4, johon vedota: ei kuulu minulle, vaan toiselle, tuolla noin.<\/p>\n

Sama asenne<\/span> hiipii helposti ty\u00f6paikalle. Tehd\u00e4\u00e4n se v\u00e4h\u00e4isin, muusta ei piitata. Menn\u00e4\u00e4n sielt\u00e4, mist\u00e4 rima oli alhaisin. Monissa organisaatiossa uppoudutaan omiin t\u00f6ihin ja samalla viestit\u00e4\u00e4n sanallisesti tai ruumiinkielell\u00e4, ett\u00e4 kollegojen jutut ”eiv\u00e4t kuulu mulle”.\u00a0<\/p>\n

Mainittu asenne uhkaa rapauttaa my\u00f6s demokratiaa. Kauan sitten oli olemassa kansalliseen ihanteellisuuteen vetoava Suomi. Maan lapsukaiset kasvatettiin vastuun ja velvollisuuden hengess\u00e4 is\u00e4nmaata ja ihmiskuntaa rakentamaan.<\/p>\n

Sama ajattelu<\/span> leimasi politiikkaa. Oli vahva yhteis\u00f6llinen halu ottaa vastuu omiin k\u00e4siin, hoitaa kunnialla omat nurkat kuntoon.<\/p>\n

\u00c4\u00e4nioikeuteen liittyi sek\u00e4 etunojaa ett\u00e4 takapakkia. Yksikamarin eduskunta tuli jo 1906, mutta kunnallista tasa-arvoa saatiin odottaa.<\/p>\n

Vasta syksyll\u00e4 1917 Suomen eduskunta hyv\u00e4ksyi yleiseen ja yht\u00e4l\u00e4iseen \u00e4\u00e4nioikeuteen pohjautuvat kunnallislait.<\/p>\n

\u00c4\u00e4nioikeuden vastuullinen k\u00e4ytt\u00f6 on ollut osa sankaritarinamme t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka. \u00c4\u00e4nest\u00e4minen on yhteiskunnallinen oikeus ja t\u00e4st\u00e4 oikeudesta huolehtiminen on ollut kaikkien velvollisuus.<\/p>\n

Taas ovat<\/span> vaalit tulossa! Moderni kansanvalta ei ole uhoa tai uhkailua, vaan hiljaista tietoa siit\u00e4, ett\u00e4 yhteiset hommat hoidetaan mallikkaasti saadun luottamuksen voimalla.<\/p>\n

Asennoitumisella on p\u00e4rj\u00e4tty siit\u00e4 riippumatta, ollaanko rakennusty\u00f6maalla, vahtimestarin kopissa tai eduskunnassa.<\/p>\n

Ei kuulu mulle -asenteen vastakohta on kaveria ei j\u00e4tet\u00e4 -ajattelu. Se auttoi selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n hengiss\u00e4 kapinoista ja sis\u00e4llissodasta, 90-luvun lamasta ja kriisist\u00e4.\u00a0 Talvisotaa ja kylm\u00e4\u00e4 sotaa unohtamatta.<\/p>\n

Samaa henke\u00e4 kaivattaisiin nyt Arkadianm\u00e4en viimeisiin puristuksiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Istuttiin opiskelijoiden kanssa Helsingin Tiedekulmassa. Suurten ikkunoiden edess\u00e4 oli j\u00e4inen kohta, ja ohikulkijat liukastelivat ik\u00e4v\u00e4n n\u00e4k\u00f6isesti. Ilmoitin vahtimestarille, ett\u00e4 ”paha paikka, voisiko tehd\u00e4 jotain?” Vastaus tuli lonkalta: ”Ei kuulu muuten meille”. J\u00e4in j\u00e4k\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ja lopulta vaksi suostui soittamaan hiekoittajan paikalle. Asia hoitui, mutta mietitt\u00e4v\u00e4\u00e4 riitti. ”Ei kuulu mulle” – asenteella on pitk\u00e4 historia. Kiitos Snellmanin […]<\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":64,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-60","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"18.2.2019 9.23","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=60"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/media\/64"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=60"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=60"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=60"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":59,"date":"2018-11-30T08:59:22","date_gmt":"2018-11-30T06:59:22","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/?p=59"},"modified":"2018-11-30T09:17:07","modified_gmt":"2018-11-30T07:17:07","slug":"kumpi-on-politiikassa-tarkeampaa-puolustus-vai-hyokkays","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/kumpi-on-politiikassa-tarkeampaa-puolustus-vai-hyokkays\/","title":{"rendered":"Kumpi on politiikassa t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4: puolustus vai hy\u00f6kk\u00e4ys?"},"content":{"rendered":"

Vanha<\/span> vallattiin 1968. Viikko sitten tutkijat pohtivat nuorisoliikkeen j\u00e4lkivaikutusta Helsingiss\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4htipuhuja, newyorkilainen professori Kristin Ross <\/strong>toi esiin muutoksista vahvimman: auktoriteettien kunnioitus mureni.<\/p>\n

H\u00e4n nosti esiin kaksi lentokentt\u00e4hanketta, Larzacin Ranskassa ja Naritan Japanissa. Molempiin valtio halusi rakentaa suuren lentokent\u00e4n. Maanviljelij\u00e4t ryhtyiv\u00e4t puolustamaan maitaan ja el\u00e4m\u00e4ntapaansa. Taistelu jatkui vuosikymmeni\u00e4.<\/p>\n

Ranskan talonpojat lopulta voittivat, Japanissa v\u00e4\u00e4nt\u00f6 h\u00e4vittiin.<\/p>\n

Ross <\/span>kysyi, kumpi on politiikassa t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, puolustus vai hy\u00f6kk\u00e4ys.<\/p>\n

Me Malmin lentokent\u00e4n toiminnan jatkamista ajavat helsinkil\u00e4iset kunnallispoliitikot pystymme samastumaan viestiin. Me olemme jo vuosia puolustaneet kent\u00e4n toiminnallisia arvoja eli lentoalan yritt\u00e4jyytt\u00e4 ja paikkaan liittyv\u00e4\u00e4 kulttuuriperint\u00f6\u00e4. Malmin kentt\u00e4 on kiehtova osa Helsingin historiaa ja siksi t\u00e4rke\u00e4. \u00a0<\/p>\n

Sit\u00e4 paitsi, historiasta l\u00f6ytyy rohkaisevia esikuvia.<\/p>\n

Kaunis kaupunginosa K\u00e4pyl\u00e4 oli 1960-luvun alussa menossa \u201dsaneeraukseen\u201d (= t\u00e4ystuho). Syntyi kansalaisten liike Puu-K\u00e4pyl\u00e4n pelastamiseksi.<\/p>\n

Vuosi 1968 leikkasi vanhan aseveliakselin k\u00e4rjen ja nosti uusia sukupolvia p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiksi. Rakennussuojelu virkistyi ja K\u00e4pyl\u00e4n suojelukaava hyv\u00e4ksyttiin lopulta 1971.<\/p>\n

Ent\u00e4 <\/span>puoluepolitiikka: hy\u00f6kk\u00e4ys vai puolustus?<\/p>\n

Keskustan on oltava iskussa moneen suuntaan. Vaalit on voitettava, kannattajia hankittava kaupungeista ja ideologia pidett\u00e4v\u00e4 ter\u00e4ss\u00e4. Mill\u00e4 k\u00e4rjell\u00e4 edet\u00e4?<\/p>\n

Jokainen strategi tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4hitaistelussa yhteinen vihollinen yhdist\u00e4\u00e4. Reaalipoliitikot taas ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 pelkk\u00e4 vastustaminen ei vie asioita eteenp\u00e4in. Ihanteen nimiin vannovat toivovat puhetta arvoista ja moraalista. \u00a0<\/p>\n

Tulevana kev\u00e4\u00e4n\u00e4 jokainen keskustalaiseen kansaliikkeeseen sitoutunut joutuu pohtimaan askelmerkkej\u00e4\u00e4n. Irtopisteit\u00e4 on luvassa \u00e4rh\u00e4k\u00e4ll\u00e4 me-ja-ne -asetelmalla.<\/p>\n

L\u00f6ytyyk\u00f6 kipin\u00e4 siilipuolustuksesta, jossa hy\u00f6k\u00e4t\u00e4\u00e4n \u201dvapaavuorelais-vihervasemmiston keskitt\u00e4mispolitiikkaa, korporaatioiden sinipunaa ja populismia\u201d vastaan? \u00a0<\/p>\n

\n

Pelkk\u00e4 vastustaminen ei vie asioita eteenp\u00e4in.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Tulevaisuuden<\/span> politiikassa tulee pyrki\u00e4 parempaan, tavoittelemaan ihanteiden ja unelmien mukaista maailmaa. Loppupeliss\u00e4 joukot saa taakseen se, joka osaa pukea toiminnaksi yhteiseen aatteeseen perustuvia arvoja.<\/p>\n

Keskustalaisia arvoja ovat sivistys, vapaus ja ihmisyys. Puolueohjelmassa puhutaan moniarvoisuudesta ja erilaisuuden hyv\u00e4ksymisest\u00e4.<\/p>\n

Olisiko jo aika urbanisoida maahenki? Keskusta voi kaupungeissakin olla \u201dmaltillinen, yhteiskunnallisia vastakkainasetteluja ja ristiriitoja sovittelevan poliittinen voima.\u201d<\/p>\n

Vaalikansan saa liikkeelle rohkeasti omaa linjaa korostamalla. Keskustan politiikka l\u00e4htee ihmisen, ei j\u00e4rjestelm\u00e4n tarpeista. T\u00e4t\u00e4 asetelmaa sopii puolustaa kaikkialla Suomessa, niin maaseudulla kuin kaupungeissa!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vanha vallattiin 1968. Viikko sitten tutkijat pohtivat nuorisoliikkeen j\u00e4lkivaikutusta Helsingiss\u00e4. T\u00e4htipuhuja, newyorkilainen professori Kristin Ross toi esiin muutoksista vahvimman: auktoriteettien kunnioitus mureni. H\u00e4n nosti esiin kaksi lentokentt\u00e4hanketta, Larzacin Ranskassa ja Naritan Japanissa. Molempiin valtio halusi rakentaa suuren lentokent\u00e4n. Maanviljelij\u00e4t ryhtyiv\u00e4t puolustamaan maitaan ja el\u00e4m\u00e4ntapaansa. Taistelu jatkui vuosikymmeni\u00e4. Ranskan talonpojat lopulta voittivat, Japanissa v\u00e4\u00e4nt\u00f6 h\u00e4vittiin. Ross […]<\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":63,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-59","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"30.11.2018 8.59","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=59"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/media\/63"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=59"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=59"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=59"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":58,"date":"2018-09-21T09:32:09","date_gmt":"2018-09-21T06:32:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/?p=58"},"modified":"2018-09-21T10:10:03","modified_gmt":"2018-09-21T07:10:03","slug":"sauvakavely-ja-siskonmakkarasoppa-ovat-luksusta-matkailijalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/sauvakavely-ja-siskonmakkarasoppa-ovat-luksusta-matkailijalle\/","title":{"rendered":"Sauvak\u00e4vely ja siskonmakkarasoppa ovat luksusta matkailijalle"},"content":{"rendered":"

Mit\u00e4 tied\u00e4mme matkailusta? Turisti on edelleen synonyymi keih\u00e4smatkailijalle, Espanjan possujuhlijalle tai id\u00e4n vodkareissuilijaille.<\/p>\n

Maine ei ole kovin kummoinen, vaikka jokainen voi nyky\u00e4\u00e4\u00e4n helposti seikkailla maailman eri puolilla.\u00a0Kauas on onneksi tultu niist\u00e4 ajoista, kun Anni-mummin ainoa ulkomaanmatka suuntautui Tukholmaan.<\/p>\n

Sitten on se<\/span> toinen ulottuvuus, johon emme viel\u00e4 oikein ole tottuneet. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lisess\u00e4\u00a0pussinpohjassa on pitk\u00e4\u00e4n oltu turvallisen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 matkailun kasvumahdollisuuksista.<\/p>\n

Suomessa tavoitellaan uusia enn\u00e4tyksi\u00e4, kun ulkomaiset y\u00f6pymiset viime vuonna kasvoivat 813 000 y\u00f6pymisell\u00e4 6,6 miljoonaan. Kasvua oli yhteens\u00e4 14 prosenttia.<\/p>\n

K\u00e4rkisijoitukset kiinnostavimpien matkakohteiden listauksissa ja mediahuomio ovat k\u00e4\u00e4nt\u00e4neet katseet Suomeen tavalla, joka yll\u00e4tti jopa kokeneet matkailuihmiset. Suomea pidet\u00e4\u00e4n trendikk\u00e4\u00e4n\u00e4 matkakohteena, sill\u00e4\u00a0turistit etsiv\u00e4t uusia ja turvallisiksi miellettyj\u00e4 maita.<\/p>\n

Suomen valtteja ovat muun muassa luonnon l\u00e4heisyys, v\u00e4ljyys ja hiljaisuus.<\/p>\n

Perinteisesti<\/span> vetovoimaisimpia matkailualueita ovat olleet p\u00e4\u00e4kaupunkiseutu ja Lappi, mutta muutakin tarvitaan.<\/p>\n

Alan kotimaiset miehet ja naiset vakuuttavat, ett\u00e4 matkailun kest\u00e4v\u00e4n kehitt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta Suomen kannattaisi keskitty\u00e4 tuottamaan matkailupalveluita asiakasryhmille, jotka ovat valmiita maksamaan laadukkaista el\u00e4myksist\u00e4. Luksus-el\u00e4myksille on maailmalla kova kysynt\u00e4.<\/p>\n

Moni poistaa jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa varmistinta pyssyst\u00e4\u00e4n. On liikaa ik\u00e4vi\u00e4 sanoja, kuten laatu, luksus ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys. J\u00e4it\u00e4 hattuun, sanoisin. Se, mik\u00e4 matkailumaailmassa on ”laatua”, on meille jokap\u00e4iv\u00e4isel\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Luksusta matkailijalle on saada kokea samoja asioista, joista alkuasukkaat rakentavat el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 iloja. Istuminen saunassa ja pulahtaminen j\u00e4rveen. K\u00e4velyretki marjamets\u00e4ss\u00e4. Kahvi ja korvapuusti. Hiihtoretki talvisessa mets\u00e4ss\u00e4. Sauvak\u00e4vely\u00e4 ja siskonmakkarasoppaa. Ja niin edelleen.<\/p>\n

\n

Matkailijalle on luksusta saada kokea samoja asioista, joista alkuasukkaat rakentavat el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 iloja.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Laatua on <\/span>my\u00f6s omalaatuisen historiamme osaava tuotteistaminen, pohjoisen el\u00e4m\u00e4nkokemuksen ja ankarankin menneisyyden muuttaminen koukuttavaksi tarinaksi.<\/p>\n

Kun ei ole ruhtinaspalatseja, kannattaa yritt\u00e4\u00e4 kertoa savutorpan ja ty\u00f6l\u00e4isasunnon stoori kiehtovasti \u2013 kyll\u00e4 vieras mukaan tempautuu ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 samastumispintaa! Kyse on perimmilt\u00e4\u00e4n itsetunnosta ja ylpeydest\u00e4, hyv\u00e4 tarina seuraa per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

PS. Matkailualan <\/span>tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapissa on tehnyt alalla hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Sopii silti pohtia, olisiko etel\u00e4mm\u00e4ss\u00e4 mahdollisuuksia vastaavan opetuksen ja tutkimuksen yhdist\u00e4miseen.<\/p>\n

Tarjoan heti ratkaisun: komea kuttuuri- ja luontoymp\u00e4rist\u00f6 Savonlinnan voisi olla loistava paikka koota tieto-taitoa, tutkimusta\u00a0ja opetusta maaseutu- ja kaupunkimatkailusta. Toinen valtakunnallinen alan instituutti sinne siis.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mit\u00e4 tied\u00e4mme matkailusta? Turisti on edelleen synonyymi keih\u00e4smatkailijalle, Espanjan possujuhlijalle tai id\u00e4n vodkareissuilijaille. Maine ei ole kovin kummoinen, vaikka jokainen voi nyky\u00e4\u00e4\u00e4n helposti seikkailla maailman eri puolilla.\u00a0Kauas on onneksi tultu niist\u00e4 ajoista, kun Anni-mummin ainoa ulkomaanmatka suuntautui Tukholmaan. Sitten on se toinen ulottuvuus, johon emme viel\u00e4 oikein ole tottuneet. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lisess\u00e4\u00a0pussinpohjassa on […]<\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":63,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-58","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"21.9.2018 9.32","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/58","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=58"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/58\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/media\/63"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=58"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=58"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=58"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":57,"date":"2018-03-26T13:36:23","date_gmt":"2018-03-26T10:36:23","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/?p=57"},"modified":"2018-03-26T13:49:03","modified_gmt":"2018-03-26T10:49:03","slug":"kuluttamisen-sietamaton-vaikeus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/kuluttamisen-sietamaton-vaikeus\/","title":{"rendered":"Kuluttamisen siet\u00e4m\u00e4t\u00f6n vaikeus!"},"content":{"rendered":"

\u201dSaksan ihme\u201d viittaa suuren maan taloudelliseen kykyyn luoda uudelleen nahkansa ja vaurastua.\u00a0<\/p>\n

Ihmeell\u00e4 on mikrotasonsa. Viimeisen 30 vuoden aikana entiseen It\u00e4-Saksaan on kuin tyhj\u00e4st\u00e4 polkaistu pienyritt\u00e4jien mikromaailma.<\/p>\n

Kaupunkeihin ja kyliin on noussut kahviloita ja oluttupia, perheravintoloita ja pienhotelleja, pesuloita, leipomoita ja pikkuliikkeit\u00e4.<\/p>\n

Voisi<\/span> kuvitella, ett\u00e4 elet\u00e4\u00e4n suoraa jatkumoa 1900-luvun alusta, ilman kommunismia. Ja mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, kaikkiin puoteihin riitt\u00e4\u00e4 asiakkaita.<\/p>\n

Saksan ihmeen symboli on korttelileipomo. Pullapuoti tuottaa ymp\u00e4rilleen hyv\u00e4\u00e4 henke\u00e4 ja antaa ty\u00f6t\u00e4 4-6 hengelle. Kun hinnat ovat kohtuullisia (s\u00e4mpyl\u00e4 0,99 euroa), ovi k\u00e4y koko ajan.<\/p>\n

Saksalaiset kuluttavat ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t rahaa yksin, kaksin ja perhekunnittain. Iloisesti ja yhteis\u00f6llisesti.<\/p>\n

Tukholmassa<\/span> asuva serkku puolisoineen vietti viikonlopun Helsingiss\u00e4. \u201dMiss\u00e4 ovat kaikki ihmiset?\u201d, h\u00e4n huudahti.<\/p>\n

Keskustan suuressa kahvilassa oli jonoa lauantaina, mutta muuten liikkeet ammottivat tyhjyytt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

En tiennyt mit\u00e4 vastata. Mutisin, ett\u00e4 ehk\u00e4 tilaavat nettiostoksia kotona omassa s\u00e4ngyss\u00e4\u00e4n. Kommentti j\u00e4i vaivaamaan, liitin sen kuluttamisen vaikeuteen.<\/p>\n

\n

Luksus, tai nautintoa tuottava kuluttaminen, aiheuttaa yh\u00e4 monille tuskaa.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Jo<\/span> lapsille opetetaan koulussa, ett\u00e4 kuluttaminen on erilaisten palveluiden ja tavaroiden ostamista ja k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Kulutustottumukset ja ostop\u00e4\u00e4t\u00f6kset vaikuttavat tuotteiden ja palveluiden kysynt\u00e4\u00e4n ja tarjontaan.<\/p>\n

Kulutukseemme vaikuttavat el\u00e4m\u00e4ntyyli, tottumukset, arvostukset ja asenteet.<\/p>\n

Mit\u00e4<\/span> ovat arvostukset ja asenteet Suomessa? Mihin perinteeseen kulutuskulttuurimme liittyy? Ilman historiaa ei selvit\u00e4.<\/p>\n

Maatalousvaltaisuus loi pohjavireen. Omavaraistalous kukoisti ja k\u00e4sill\u00e4 tekeminen oli osa talonpoikaista identiteetti\u00e4. Palveluita ei tarvittu, kun py\u00f6r\u00e4ytettiin itse s\u00e4mpyl\u00e4t, tehtiin peltohommat ja rakennettiin hartiavoimin talo ja sauna.<\/p>\n

Tukea antoi kansallislaulumme ihannoitua kuvaa ankaruudesta, k\u00f6yhyydest\u00e4 ja karuudesta.\u00a0\u00a0Pelastuksen tuo aito luontosuhde ja siit\u00e4 kumpuava is\u00e4nmaanrakkaus.<\/p>\n

Maalla<\/span> osuustoiminta kukoisti, aatteellisuus kanavoitui nuorisoseuroihin ja ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksiin. Kuluttajakansalaisen kasvattaminen ei ollut k\u00e4rkiteema.\u00a0<\/p>\n

Agraariromantiikkaan liittyi kapitalismin ja kuluttamisen tuomitseva ilmapiiri.<\/p>\n

Kuluttajat asuivat kaupungissa. Porvarit ja virkamieskunta oppivat ostamaan ja olemaan palvelun kohteena.<\/p>\n

Suuri osa varhaisista liikemiehist\u00e4, kauppiaista ja teollisuusyritt\u00e4jist\u00e4 oli vierasmaalaisia tai kaupungeissa asuvia ruotsinkielisi\u00e4. \u00a0T\u00e4n\u00e4\u00e4n palvelusektorilla toimii paljon maahanmuuttajia.<\/p>\n

Kun<\/span> suomalaiset kaupungistuivat, mukana seurasi self help \u2013ajattelu.<\/p>\n

Erityisen tiukkaa on tehnyt kodin avaaminen: siivouksen, ruonlaiton ja lastenhoidon palveluiden ostaminen. Luksus, tai nautintoa tuottava kuluttaminen, aiheuttaa yh\u00e4 monille tuskaa.<\/p>\n

Vasta viime vuosien aikana on koettu sellaista pien- ja palveluyritt\u00e4jyytt\u00e4, joka on Keski-Euroopassa itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4. Pit\u00e4isi viel\u00e4 oppia kuluttamaan, iloitsemaan siit\u00e4, ilman syyllisyytt\u00e4 ja huonoa omatuntoa.<\/p>\n

Palvelusektorin tuottamaa talousihmett\u00e4 Suomikin tarvitsee!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dSaksan ihme\u201d viittaa suuren maan taloudelliseen kykyyn luoda uudelleen nahkansa ja vaurastua.\u00a0 Ihmeell\u00e4 on mikrotasonsa. Viimeisen 30 vuoden aikana entiseen It\u00e4-Saksaan on kuin tyhj\u00e4st\u00e4 polkaistu pienyritt\u00e4jien mikromaailma. Kaupunkeihin ja kyliin on noussut kahviloita ja oluttupia, perheravintoloita ja pienhotelleja, pesuloita, leipomoita ja pikkuliikkeit\u00e4. Voisi kuvitella, ett\u00e4 elet\u00e4\u00e4n suoraa jatkumoa 1900-luvun alusta, ilman kommunismia. Ja mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":63,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[4,5,6,7],"class_list":["post-57","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit","tag-kuluttaminen","tag-saksa","tag-yrittajyys","tag-palvelut"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"26.3.2018 13.36","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/media\/63"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":56,"date":"2018-01-22T12:05:00","date_gmt":"2018-01-22T10:05:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/?p=56"},"modified":"2018-01-22T19:16:39","modified_gmt":"2018-01-22T17:16:39","slug":"maakunta-aate-ideologia-vai-identiteetti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/maakunta-aate-ideologia-vai-identiteetti\/","title":{"rendered":"Maakunta \u2013 aate, ideologia vai identiteetti?"},"content":{"rendered":"

Miten nykyihminen rakentaa omakuvaansa, kun puolueet tarjoavat v\u00e4lj\u00e4htynytt\u00e4 aatetta, ammatti-identiteetit ovat jatkuvassa muutoksessa ja ”suomalaisuuskin” tuntuu jotenkin kulahtaneelta? Takaisin perusarvoihin siis!<\/p>\n

Kotiseutukeskustelu kipin\u00f6i, kun mediassa taitetaan peist\u00e4 maaseudun ja kaupungin todellisesta tai oletetusta paremmuudesta. Rintamalinjat pit\u00e4v\u00e4t: keh\u00e4kolmosen sis\u00e4puolen juoksuhaudoissa samastutaan kaupunkiin, ulkopuolella maakuntaan.<\/p>\n

Kun <\/span>Suomi 1800-luvulla kasvoi esiin valtiona ja poliittisena ideana, oli maakunnilla keskeinen asema. Tarvittiin kuvallisia ja kirjallisia kertomuksia paikallisista ja alueellisista erityispiirteist\u00e4.<\/p>\n

Zachris Topelius<\/strong> loi alueellisen ja heimopohjaisen kuvastomme perusainekset niin v\u00e4kev\u00e4sti, ett\u00e4 ne m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t maakunnallista omakuvaa n\u00e4ihin p\u00e4iviin saakka. Ilman Topeliusta ei ole k\u00e4sityst\u00e4 Suomesta alueiden ja heimojen kokonaisuutena.<\/p>\n

Maakunnasta saatiin ideologia, aate, kansallisvaltion osa. Valtion tavoin maakunnat tuottavat identiteetti\u00e4, tunnuksia ja tarinoita. Maakuntaan on liitetty koko joukko tunnuskuvia, vaakunoita, lippuja ja lauluja.<\/p>\n

Maakuntalaulut osataan Suomessa. Vanhin eli Savolaisten laulu (1852) loi mallin esitt\u00e4\u00e4 maakuntaa laulus\u00e4velin, kuvailevasti korostamalla ”suloista luontoa ja k\u00e4rsiv\u00e4\u00e4 kansaa”. Maisemia sek\u00e4 el\u00e4in- ja kasvikuntaa on muokattu sopiviksi paikallissymboleiksi.<\/p>\n

Maakunnat <\/span>tuottavat modernia alueidentiteetti\u00e4, johon perustui demokraattinen kansallisvaltio. Maakuntaliitoja perustettiin kotiseutuhengen vaalijoiksi.<\/p>\n

Liitot eiv\u00e4t olleet hallinto-organisaatioita \u2013 se teht\u00e4v\u00e4 oli l\u00e4\u00e4neill\u00e4. Maakuntaliitot keskittyiv\u00e4t edunvalvontaan, kotiseututy\u00f6h\u00f6n ja alueelliseen perinnetutkimukseen. Maakuntahenki tirisee edelleen monissa kulttuuri- ja kotiseutujuhlissa.<\/p>\n

Kaupungeissa on toisin. Toki, Helsingill\u00e4 on Uusimaansa, Tampereella H\u00e4meens\u00e4 ja Turulla Varsinais-Suomensa.<\/p>\n

Mutta kaupunkilainen voi vapaasti luoda omaa kuvaansa, ja mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, vapautua perinneidentiteeteist\u00e4. El\u00e4m\u00e4ntavan esikuvat l\u00f6ytyv\u00e4t pikemmin Tukholmasta, Lontoosta tai Berliinist\u00e4 kuin Ranualta, Kittil\u00e4st\u00e4 tai Saarij\u00e4rvelt\u00e4.<\/p>\n

Siksi ”stadilaisuus” on leimallisesti el\u00e4m\u00e4nasenne ja identiteetti, turkulaiset ovat sangen ylpeit\u00e4 omasta kaupungistaan ja tamperelainen tekee mieluiten l\u00f6yt\u00f6retki\u00e4 Mansen historiaan kuin valtion.<\/p>\n

\n

Olisiko\u00a0jo aika hyv\u00e4ksy\u00e4 is\u00e4nmaan runsas aluerikkaus?<\/p>\n<\/blockquote>\n

Olisiko <\/span>jo aika hyv\u00e4ksy\u00e4 is\u00e4nmaan runsas aluerikkaus?<\/p>\n

Parasta Suomessa on kuitenkin se, ett\u00e4 voimme vaalia kaksois- tai useampia identiteettej\u00e4, olla maaseutulaisia, kaupunkilaisia ja eurooppalaisia samalla kertaa.<\/p>\n

Omakuvan poikkeuksellista mehevyytt\u00e4, sanoisin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miten nykyihminen rakentaa omakuvaansa, kun puolueet tarjoavat v\u00e4lj\u00e4htynytt\u00e4 aatetta, ammatti-identiteetit ovat jatkuvassa muutoksessa ja ”suomalaisuuskin” tuntuu jotenkin kulahtaneelta? Takaisin perusarvoihin siis! Kotiseutukeskustelu kipin\u00f6i, kun mediassa taitetaan peist\u00e4 maaseudun ja kaupungin todellisesta tai oletetusta paremmuudesta. Rintamalinjat pit\u00e4v\u00e4t: keh\u00e4kolmosen sis\u00e4puolen juoksuhaudoissa samastutaan kaupunkiin, ulkopuolella maakuntaan. Kun Suomi 1800-luvulla kasvoi esiin valtiona ja poliittisena ideana, oli maakunnilla keskeinen […]<\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":63,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-56","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"22.1.2018 12.05","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=56"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/media\/63"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=56"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=56"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=56"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":55,"date":"2017-11-16T09:00:00","date_gmt":"2017-11-16T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/?p=55"},"modified":"2017-11-15T12:55:56","modified_gmt":"2017-11-15T10:55:56","slug":"politiikkaan-ukkovaltaa-vai-naisenergiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/politiikkaan-ukkovaltaa-vai-naisenergiaa\/","title":{"rendered":"Politiikkaan ukkovaltaa vai naisenergiaa?"},"content":{"rendered":"

No niin! Nyt kun on mehev\u00e4sti saatu m\u00e4iskitty\u00e4 lappilaissyntyist\u00e4 vihre\u00e4\u00e4 kunnallispoliitikkoa Fatim Diarraa<\/strong>, voisi hetken pohtia, mit\u00e4 helsinkil\u00e4istynyt vaikuttaja koetti sanoa. Asia on harvinaisen selke\u00e4: kaupunki houkuttelee nuoria naisia, maaseutu ei.<\/p>\n

Pys\u00e4hdyt\u00e4\u00e4np\u00e4 hetkeksi. Vuosisatojen ajan yhteiskuntia ovat muuttaneet nuoret radikaalit miehet.<\/p>\n

Murroksia, modernisaatioita ja vallankumouksia on polkaistu liikkeelle maskuliinisen energian voimalla. Aikamme terroristin, anarkistin tai toisinajattelijan kasvoilla kasvaa usein parta.<\/p>\n

Nyt <\/span>on valittavana toinen tie. Aikamme merkitt\u00e4vin vallankumous ei liity rakenteisiin tai politiikkaan, vaan \u00e4\u00e4net\u00f6n muutos tapahtuu kulisseissa.<\/p>\n

Sit\u00e4 tekev\u00e4t valtakeh\u00e4n ulkopuolella olevat nuoret, koulutetut naiset jokap\u00e4iv\u00e4isill\u00e4 valinnoillaan. Ne liittyv\u00e4t siihen, mit\u00e4 laitamme suuhun, miten el\u00e4mme ja mink\u00e4laisilla arvoilla toimimme sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 hiljainen vallankumous asemoi uusiksi suhteemme asumiseen, kuluttamiseen, ruokaan ja vaatteisiin.<\/p>\n

Arkeen liittyvi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 hallitse luokkan\u00e4k\u00f6kulma tai halu \u201ds\u00e4\u00e4dynmukaiseen\u201d el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Valintoja ohjaavat arvot, etiikka ja pyrkimys sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen sek\u00e4 tasapainoon luonnon kanssa.<\/p>\n

Vastuu<\/span> tulevaisuudesta on naisilla, erityisesti nuoremmilla naisilla. Syv\u00e4muutos tulee heilauttamaan yhteiskunnan perussoluja, parisuhdetta, perhett\u00e4 ja kotia.<\/p>\n

Fiksusti teemasta kirjoitti blogissaan jokin aika sitten maan johtava aluekehityksen konsultti Eero Holstila<\/strong>.<\/p>\n

Vanha korrelaatio sosiaalisen liikkuvuuden ja ty\u00f6n v\u00e4lill\u00e4 on murentunut. Asunnon valinnassa t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on hyvinvointi ja viihtyminen, ei sijainti ty\u00f6paikan kupeessa.<\/p>\n

\n

Kunnanjohtajien kannattaisi kuunnella nuoria naisia.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Nuoria naisia <\/span>houkuttavat urbaanissa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6- ja oppimismahdollisuudet sek\u00e4 kulttuurinen ja sosiaalinen monipuolisuus.<\/p>\n

Jo nyt useimmat lapset tulevat asumaan taajamissa. Alue- ja kuntakehityksen paletti muuttuu armotta. Jo siksi kunnanjohtajien kannattaisi kuunnella muutoksen avainryhm\u00e4\u00e4 eli nuoria naisia.<\/p>\n

Diarran kaltainen koulutettu asiantuntija sen jo osoitti: nuori \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 jaloillaan ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 maaseudun. Holstilan mukaan kuntien strategiatiimien \u201dukkovallan\u201d lomaan tulisi pikimmiten saada naisn\u00e4k\u00f6kulma.<\/p>\n

Hyvinvointi, hoiva, oikeudenmukaisuus, kulttuuri ja koulutus korostuisivat arvoina. Naisten jalanj\u00e4ljiss\u00e4 olisi mahdollisuus kehitt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, tuottaa jopa todellinen arjen vallankumous \u2013 kaikille suomalaisille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

No niin! Nyt kun on mehev\u00e4sti saatu m\u00e4iskitty\u00e4 lappilaissyntyist\u00e4 vihre\u00e4\u00e4 kunnallispoliitikkoa Fatim Diarraa, voisi hetken pohtia, mit\u00e4 helsinkil\u00e4istynyt vaikuttaja koetti sanoa. Asia on harvinaisen selke\u00e4: kaupunki houkuttelee nuoria naisia, maaseutu ei. Pys\u00e4hdyt\u00e4\u00e4np\u00e4 hetkeksi. Vuosisatojen ajan yhteiskuntia ovat muuttaneet nuoret radikaalit miehet. Murroksia, modernisaatioita ja vallankumouksia on polkaistu liikkeelle maskuliinisen energian voimalla. Aikamme terroristin, anarkistin tai […]<\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":63,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-55","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"16.11.2017 9.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=55"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/media\/63"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=55"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=55"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=55"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":54,"date":"2017-09-11T11:11:50","date_gmt":"2017-09-11T08:11:50","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/?p=54"},"modified":"2017-09-11T11:23:52","modified_gmt":"2017-09-11T08:23:52","slug":"kannustinloukku-kestavyysvaje-ja-kokonaisturvallisuus-kasitehoton-hurmaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/kannustinloukku-kestavyysvaje-ja-kokonaisturvallisuus-kasitehoton-hurmaa\/","title":{"rendered":"Kannustinloukku, kest\u00e4vyysvaje ja kokonaisturvallisuus \u2013 k\u00e4siteh\u00f6t\u00f6n hurmaa"},"content":{"rendered":"

Mediapuhe vilisee k\u00e4sitteit\u00e4, joiden nopea oppiminen kertoo ajan hermoilla el\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

Suomessa kaksi piirrett\u00e4 nousee yli muiden: omaksumme l\u00e4hes kritiikitt\u00f6m\u00e4sti uudet termit ja toistelemme niit\u00e4 halukkaasti my\u00f6s yhteyksiss\u00e4, joihin ne eiv\u00e4t kuulu. Muodikkaista termeist\u00e4 tulee poliitikon mantraa. Julkisen puheen kapulakieli alkaa kahlita ajattelua.<\/p>\n

Asiantila muistuttaa meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 vaarallisimmat aatteelliset virtaukset nykyaikana ovat sellaisia, joita ei kutsuta aatteeksi. Ne ovat kieleen ja k\u00e4sitteisiin hautautuneita teknokraattisia virityksi\u00e4, joilla ohjataan yhteiskunnan kehityst\u00e4 haluttuun suuntaan.<\/p>\n

\n

Vaarallisimmat aatteelliset virtaukset nykyaikana ovat sellaisia, joita ei kutsuta aatteeksi.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Suomen historiaa<\/span> voidaan kirjoittaa k\u00e4sitteiden historiana. Muistatteko? Jo 1950-luvulla puhuttiin rationalisoinnista, valtakunnansuunnittelusta, taloudellisesta is\u00e4nmaallisuudesta ja elinik\u00e4isest\u00e4 oppimisesta.<\/p>\n

Sitten puheeseen nousivat automaatio, yhteiskuntasopimus, hyvinvointivaltio ja human capital. Sanat vaihtuvat, ilmi\u00f6 s\u00e4ilyy: tietyt termit alkavat el\u00e4\u00e4 kuin olisivat politiikan toimijoita.<\/p>\n

Jokainen vuosikymmen on tuottanut lempik\u00e4sitteens\u00e4. Mik\u00e4 pahinta, megasanojen kiertoa on vaikea katkaista.<\/p>\n

Nykysanastoa ovat vaikkapa kest\u00e4v\u00e4 kehitys, ilmastonmuutos, innovaatioyhteiskunta, velkamarkkinat ja veroparatiisit, punavihre\u00e4 kupla ja globalisaatio.<\/p>\n

Tuoreimpaan puheeseen on uinut ”resilienssi”. Muistaako kukaan, miten ja kenen toimesta vastaoppiset ”suvakki” ja ”rasisti” saatiin puheeseemme?<\/p>\n

Sopii pohtia,<\/span> miss\u00e4 sanat kulloinkin syntyv\u00e4t. K\u00e4sitteet levi\u00e4v\u00e4t maasta toiseen OECD:n kaltaisen mahtij\u00e4rjest\u00f6jen kautta.<\/p>\n

Kyse on kansainv\u00e4lisen sanaston ja ajattelutavan kopioimisesta, usein ottamatta huomioon kansallista kielt\u00e4 tai paikallisia erityispiirteit\u00e4. Avainasemassa ovat konsulttifirmat, jotka sy\u00f6tt\u00e4v\u00e4t palveluitaan julkishallinnolle ja yrityksiin.<\/p>\n

Esimerkiksi numerot n\u00e4hd\u00e4\u00e4n neutraaleina ja niiden taakse piiloudutaan tarjoamaan ”pakko tehd\u00e4” -viesti\u00e4.<\/p>\n

Muotisanojen <\/span>levitt\u00e4j\u00e4ksi erikoistuivat my\u00f6s er\u00e4\u00e4t tutkimuslaitokset. Pohjoismaissa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n asemaan nousi 1970-luvulla ruotsalainen Scandinavian Institutes for Administrative Research (SIAR). Haluttiin jalostaa tutkimuksen keinoin k\u00e4sitteit\u00e4 yhteiskunnalliseen uudistusty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n

Pian havaittiin, ett\u00e4 teoriapohja ei riitt\u00e4nyt. Liikkeelle p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n sanat alkavat el\u00e4\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Usein alkuper\u00e4isest\u00e4, tieteellisesti perustellusta merkityksest\u00e4 j\u00e4i j\u00e4ljelle vain tyhj\u00e4 kuori.<\/p>\n

Joten, haloo l\u00e4hdekritiikki\u00e4! Ajassamme on vajetta sellaisista vaikuttajista, joka pystyv\u00e4t selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, rakentamaan yhteyksi\u00e4 persoonallisella suomen kielell\u00e4.<\/p>\n

Kun yl\u00e4tasolla suolletaan k\u00e4siteh\u00f6tt\u00f6\u00e4, j\u00e4\u00e4 alatasolle selkokielisyyden kaipuu. Siihen tarttuvat populistit. Siksi kielell\u00e4 on v\u00e4li\u00e4!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mediapuhe vilisee k\u00e4sitteit\u00e4, joiden nopea oppiminen kertoo ajan hermoilla el\u00e4misest\u00e4. Suomessa kaksi piirrett\u00e4 nousee yli muiden: omaksumme l\u00e4hes kritiikitt\u00f6m\u00e4sti uudet termit ja toistelemme niit\u00e4 halukkaasti my\u00f6s yhteyksiss\u00e4, joihin ne eiv\u00e4t kuulu. Muodikkaista termeist\u00e4 tulee poliitikon mantraa. Julkisen puheen kapulakieli alkaa kahlita ajattelua. Asiantila muistuttaa meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 vaarallisimmat aatteelliset virtaukset nykyaikana ovat sellaisia, joita ei […]<\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":64,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-54","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"11.9.2017 11.11","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=54"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/media\/64"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=54"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=54"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=54"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":53,"date":"2017-06-05T12:38:36","date_gmt":"2017-06-05T09:38:36","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/?p=53"},"modified":"2017-11-19T16:28:51","modified_gmt":"2017-11-19T14:28:51","slug":"koulutuslupaus-ja-muita-vaalijekkuja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/koulutuslupaus-ja-muita-vaalijekkuja\/","title":{"rendered":"Koulutuslupaus ja muita vaalijekkuja"},"content":{"rendered":"

Vaalien untuvikkoehdokas ja uusi yritt\u00e4j\u00e4 joutuvat samanlaiseen myllytykseen. Heti kun nimet on julkistettu, alkavat s\u00e4hk\u00f6postit suhista ja kimpussa h\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kymmeni\u00e4 per\u00e4ss\u00e4hiiht\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n

Yritt\u00e4j\u00e4\u00e4 huijataan ostamaan palveluita ja antamaan firmansa nimi tiedostoihin ja rekistereihin. Puhelut ovat ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 ja ovelia, mutta yksi on varmaa: lasku seuraa per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

My\u00f6s <\/span>vaaliehdokasta vied\u00e4\u00e4n kuin p\u00e4ssi\u00e4 narussa. Vaalikoneissa media ja politiikan toimitukset tekev\u00e4t ehdokkaalle kysymyksi\u00e4, joilla testataan l\u00e4hinn\u00e4 nokkeluutta ja arvoja.<\/p>\n

Sitten sataa s\u00e4hk\u00f6posteja. Kymmenet sote-kent\u00e4n, kulttuuriin ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n toimijat sek\u00e4 ay-liike ty\u00f6nt\u00e4v\u00e4t ehdokkaalle agendaansa, pyyt\u00e4v\u00e4t vastaamaan omiin vaalikoneisiin ja sen kautta sitoutumaan viestiins\u00e4.<\/p>\n

Seuraavaksi alkavat vaalipaneelit ja -tilaisuudet. Hyv\u00e4henkisiss\u00e4 tapahtumissa samantyyppiset ehdokkaat pohtivat yhteiskunnallisesti relevantteja teemoja, kuten koulutusta, kulttuuria, terveys- ja sosiaalipolitiikkaa ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4\u00e4. Paneeliin p\u00e4\u00e4tteeksi otetaan hilpe\u00e4 yhteiskuva.<\/p>\n

Kuin huomaamatta j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t ujuttavat ehdokkaan k\u00e4teen lappua ja lippua. Niiss\u00e4 korostuu organisoijan viesti. Vaalipaneelit ovat lupsakkaasti ovelia, mutta yksi on varmaa: ehdokkaalta on saatu lupaus.<\/p>\n

N\u00e4in saatiin Juha Sipil\u00e4n<\/strong> ja Alexander Stubbin<\/strong> koulutuslupaus. Opiskelijaj\u00e4rjest\u00f6jen tilaisuudessa johtavat poliitikot saivat valita ”lupauksensa” ja sitten otettiin kivoja kuvia.<\/p>\n

Hallitusohjelman julkistuksen j\u00e4lkeen iski politiikan ja some-maailman krapula. Sipil\u00e4n ja Stubbin koulutuslupaus-kuville tihentyi uusi status. Opiskelijaj\u00e4rjest\u00f6jen n\u00e4k\u00f6kulmasta lupaus petettiin ja sadattelevaa vihapuhetta seurasi.<\/p>\n

\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n poliitikko on kuin saavi, jota t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n lobbareiden viesteill\u00e4.<\/p>\n

Laura Kolbe<\/cite><\/p><\/blockquote>\n

Asian <\/span>pointit?<\/p>\n

Politiikan teko on k\u00e4\u00e4ntynyt p\u00e4\u00e4laelleen. T\u00e4n\u00e4\u00e4n poliitikko on kuin saavi, jota t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n lobbareiden viesteill\u00e4 ja median luomalla mielikuva-agendalla.<\/p>\n

Jotain olennaista on muuttunut. Ennen oli ideologioita ja niihin sitoutuneita puolueita, jotka tuottivat politiikan sis\u00e4ll\u00f6n ja yhteiskunnallisen kehityksen suunnan.<\/p>\n

Poliitikot kunnallisella ja valtiollisella tasolla taipuivat tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 t\u00e4m\u00e4n mukaan.<\/p>\n

Uusia <\/span>vaaleja on tulossa. Ehdokkaan kannattaa pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4 kylm\u00e4n\u00e4. Seireenit laulavat ja herkk\u00e4 lankeaa.<\/p>\n

Politiikan kovassa ytimess\u00e4 tulee edelleen olla aate ja tahto sen mukaisen politiikan ajamiseen. Tulevaisuudessa sellaiset p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t, jotka osaavat lukea hiljaista tietoa ja toimia sillanrakentajina.<\/p>\n

Vaalikoulutuksessa ei tule keskitty\u00e4 puolueohjelman ulkolukuun vaan antaa v\u00e4lineit\u00e4 lupaus- ja mielikuvapolitikoinnin torjumiseen.<\/p>\n

Kirjoittaja on Euroopan historian professori ja Helsingin kaupunginvaltuutettu (kesk.).<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vaalien untuvikkoehdokas ja uusi yritt\u00e4j\u00e4 joutuvat samanlaiseen myllytykseen. Heti kun nimet on julkistettu, alkavat s\u00e4hk\u00f6postit suhista ja kimpussa h\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kymmeni\u00e4 per\u00e4ss\u00e4hiiht\u00e4ji\u00e4. Yritt\u00e4j\u00e4\u00e4 huijataan ostamaan palveluita ja antamaan firmansa nimi tiedostoihin ja rekistereihin. Puhelut ovat ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 ja ovelia, mutta yksi on varmaa: lasku seuraa per\u00e4ss\u00e4. My\u00f6s vaaliehdokasta vied\u00e4\u00e4n kuin p\u00e4ssi\u00e4 narussa. Vaalikoneissa media ja politiikan toimitukset […]<\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":63,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-53","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"5.6.2017 12.38","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=53"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/media\/63"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=53"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=53"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/laura-kolbe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=53"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]