Tavastkengän tangotähti Virpi Piippo viihtyy ruohonleikkurin kyydissä – "Tankkaan tangojen sanoja ajellessani"
Iskelmälaulaja Virpi Piippo ajelee usein yön selässä keikkamatkoiltaan nukkumaan Pyhännän Tavastkengälle.
– Muutin takaisin Tavastkengälle 15 vuotta sitten enkä ole katunut sitä hetkeäkään. Ei näihin maisemiin vain kyllästy, Piippo sanoo.
Pyhäntä on piristävä poikkeus pienenä ja kaukana kasvukeskuksista sinnittelevien kuntien joukossa. Se houkuttelee yrityksiä ja asukkaita, kun ympärillä näkyy toisenlaista kehitystä.
– Täällä on sellainen tunne, että ihminen pystyy vaikuttamaan aidosti asioihin, Piippo sanoo.
Noin 1 600 asukkaan Pyhäntä on idyllinen paikkakunta Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Kainuun risteyksessä.
Selviytymisen kannalta oikeansuuntaisia päätöksiä tehtiin jo takavuosikymmeninä, kun huomattiin, että ilman työpaikkoja kunta näivettyy. Nyt Pyhäntä on asukaslukuun suhteutettuna Suomen teollistunein kunta.
Tavastkenkä on niin sanotusti vahva kylä. Kun Pyhännän elokuisen pitäjäjuhlan iltatapahtuman jatko oli vaakalaudalla, kyläläiset käärivät hihat.
– Järjestimme Perttulinpäivien iltatapahtuman nyt Tavastkengällä. Perttulinpäiviä ei saa päästää näivettymään, sillä juhlan aikana vanhat pyhäntäläiset tulevat käymään täällä päin. Kyllä yhteisöllisyyttä täytyy pitää yllä!
Heinäkuun toisena lauantaina 300 asukkaan Tavastkengän kylätalolle kokoonnuttiin seuraamaan valkokankaalta ”kylän oman flikan” menestystä Tangokuningatar-finaalissa Seinäjoella: kahvitarjoilu, maksu omantunnon mukaan.
Tavastkenkä valittiin Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi 2017, mutta Piipon oli tyytyminen finaalissa toiseen sijaan.
– Se oli minulle viides ja viimeinen kerta Tangomarkkinoiden finaalissa.
Piippo istuu ensimmäistä vuottaan Pyhännän kunnanvaltuustossa keskustan riveissä. Maaseudun ihmiset ja asiat ovat sydäntä lähellä.
– Harmi vain, että en ole ehtinyt olla päätöksenteossa niin paljon mukana kuin olisin halunnut. Onneksi minulla on hyvät varamiehet ja asiat tulevat valtuustoon hyvin valmisteltuina, Piippo kiittelee.
Laulaja vietti talven Kanarialla, jossa siunaantui suomalaisten turistien iloksi jopa kuusi keikkaa viikkoon.
– Se oli hieno kokemus. Voi olla, että lähden sinne uudelleen, Piippo sanoo.
Kesäkuun lopulla Piippo siisti kunnan nurmikoita Pyhännän kuntakeskuksessa. Ajettavan ruohonleikkurin keskikonsoliin on nyöritetty nivaska papereita.
– Tankkaan tangojen sanoja ajellessani. Kuulosuojaimet korvissa on hyvä keskittyä harjoittelemaan Tangomarkkinoita varten.
Joskus hän on lauleskellut traktorin hytissä ja toisinaan hiehokarjan iloksi. Tätä nykyä agrologin tilalla ei ole tuotantoeläimiä.
Tangokuningattaren titteli olisi tuonut hurjasti kotimaan keikkoja.
– Ennen finaalia ei kannattanut suunnitella kesää sen pitemmälle.
Kruunu meni Sanna Sassalille. Sitä Tavastkengän tangotähti ei jäänyt murehtimaan.
– Vietin finaalin jälkeen yhden yön kotona ja suuntasin sitten Kiuruveden Iskelmäviikolle. Ei siinä ehtinyt edes potuttaa. Ehkä tämä kääntyy voitoksi, monet ovat tulleet sanomaan, että olisivat mieluusti nähneet minut tangokuningattarena.
Piippo aloitti keikkailevan solistin uransa 1990-luvun puolivälissä. Sitä ennen rohkeutta piti hakea pitkän kaavan kautta karaokesta.
– Piippolan Pelimannit oli bändinä ja Piippolassa esiinnyttiin, hän muistelee ensimmäistä keikkaansa.
Tuhatkunta keikkaa myöhemmin mieli palaa yhä lavoille.
– Harmi vain, että lavatanssikulttuuri on näivettymään päin. Järjestämiseen tarvitaan usein talkoohenkeä, eikä sitä enää löydy entiseen malliin.
Jo nuoresta saakka tanssimusiikista viehättynyt Piippo esittää mieluiten patinoitunutta tuotantoa.
– Esimerkiksi 60-luvun foxtrotit ja vanhat iskelmät ovat mieleeni.
Hän uskoo, että lavoille halajavia laulajia ja bändejä kyllä riittäisi, mutta esiintymismahdollisuuksia on nykyään vähemmän.
Ala ei lupaile varsinaisesti ruusutarhaa aloittelijoille. Palkkiot eivät ole esiintyjien kilometri- ja tuntimääriin suhteutettuna kummoisia.
Piippo ei ole päässyt helpolla vakituisesti keikkailevaksi solistiksi.
– Paikka on ansaittava kovalla työllä, ei yhdessä yössä vielä mitään saa aikaan.