Sipilä: Tilinpäätös koittaa kahden vuoden kuluttua

Juha Sipilä on johtanut hallitusta 379 päivää. Sillä heltiää 28. sija itsenäisen Suomen 44 pääministerin joukossa.

Ihan kohta Sipilä ohittaa pääministeripäivissä Risto Rytin (ed.). Taakse jäi juuri Väinö Tanner (sd.).

Jos Sipilä pitää hallituksensa koossa nelivuotisen vaalikauden, hän nousee Harri Holkerin (kok.) ja Esko Ahon (kesk.) lukemiin.

Edelle jäävät vielä Kalevi Sorsa (sd.), Paavo Lipponen (sd.), Matti Vanhanen (kesk.), Urho Kekkonen (ml.) ja Mauno Koivisto (sd.).

Viikko sitten perjantai-iltana suomalaiset kuulivat, että 13 kuukautta hierottu yhteiskuntasopimus, joka sai uudessa kasteessa nimen kilpailukykysopimus, syntyy sittenkin. Lopullista sinettiä odotetaan vielä Metalliliiton valtuustolta.

Aamulla samana päivänä Sipilä naurahtaa kysymykselle väsyttääkö.

– Onhan tämä ollut rankempi vuosi kuin osasin kuvitella. Olin viime yönäkin yhteydessä metallin neuvotteluihin.

Pääministeri sanoo, että hän on politiikassa tehnyt pitempiä työpäiviä kuin koskaan yritysjohtajana. Välillä vierähtää kuusikin viikkoa ilman lepopäivää.

Sipilän vauhti on ollut hurja: eduskuntaan 2011, heti ryhmän varapuheenjohtajaksi, 2012 keskustan johtoon, 2015 vaalivoittajaksi ja pääministeriksi.

Hallitus pani tuulemaan. Isot uudistukset, maakuntahallinto, sote-uudistukset ja nyt kilpailukykysopimus etenevät.

Milloin Suomi on kunnossa, kuten keskusta vaaliohjelmassa lupasi?

– Henkilökohtaisen tilinpäätöksen aika on Sotkamon puoluekokouksessa 2018. Siihen mennessä käänteen pitää näkyä. Ja sitten pitää tehdä päätöksiä myös omalta osaltani, olenko onnistunut vai en.

– Voidaan sanoa, että Suomi on päässyt pois apatian tilasta. Kun päästään luovuuden ja tulevaisuudenuskon tilaan, alkaa tapahtua.

Henkilökohtaisen tilinpäätöksen aika on Sotkamon puoluekokouksessa 2018.

Juha Sipilä

Maalaisliitto/keskusta on valtapuolueena itsenäisen Suomen ykkönen. Se on pitkäaikaisin presidentti- ja pääministeripuolue.

Puolue on ollut vastuunkantaja ja uudistaja tasavaltataistelussa, kansaneläkelain luomisessa, sotien jälkeisessä ulkopolitiikassa, peruskoulu- ja kansanterveyslain rakentamisessa, aluepolitiikassa ja nyt talouden ylösrakentamisessa.

Sipilä kertoo pohtineensa, miksi keskustan vastuu on korostunut juuri kovissa paikoissa.

– Me peilaamme oikeasti aatteen ja arvojen kautta päätöksentekoa ja pidämme kokonaisuuden mielessä.

Pääministeri myöntää, että esimerkiksi koulutusleikkaus on keskustan yhden arvon, sivistysarvon, vastainen.

– Hyökkäys yksittäistä päätöstä vastaan osoittaa, ettei olla syvästi perillä, mitä arvojohtaminen on. Arvoja punnitaan huonoina aikoina. Tasapainokorissa on ylisukupolvisuuden arvo, kun asioita laitetaan pitkällä tähtäimellä kuntoon ja halutaan, että Suomi on seuraavalle sukupolvelle parempi maa.

Sipilä painottaa, että hyvinvointipalvelujen pelastamiseksi Suomen on päästävä pois talouden syöksykierteestä.

Hän muistuttaa, että jo Santeri Alkio korosti tulojen ja menojen tasapainoa. Sipilän mielestä se ei ole alkiolaisuutta, että mihinkään ei voi koskea, vaikka velkaa otettaisiin joka vuosi yli viisi miljardia euroa.

– Minulle Alkio oli yhteiskunnan intohimoinen uudistaja.

Sipilästä on aika jännää, kun sanotaan, että hallituksen päätöksistä ei puolueena tunnista keskustaa.

– Minä sanon, että silloin ei tunneta keskustaa.

Sipilälle keskusta on nimenomaan aatteen ja Alkion lähtökohdista ponnistava uudistuspuolue: se on sivistyspuolue, se on köyhän asialla ja rehellisen yrittämisen asialla, se on aluepolitiikan puolue ja se on koko Suomen puolue

– Puolueen tulevaisuus on siinä, että se pysyy uudistuspuolueena.

Pääministeri väittää, että kovin moni Suomen hallitus ei ole kyennyt tekemään nykyisenkaltaista uudistusohjelmaa. Hän lisää, että se nojaa keskustan strategiseen vaaliohjelmaan ”Suomi kuntoon”.

Sipilän mukaan monen yhtäaikaisen uudistuksen tarkoituksena on varmistaa, että leikkauspolitiikkaa ei tarvitse jatkaa.

Ihan kaikille meno ei maistu. Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen täräytti, että Sipilä antoi puolueen liberaalien käsiin ja alkiolaisuus unohtui.

– Se ei pidä yhtään paikkaansa. Minulle keskustassa ei ole liberaaleja tai konservatiiveja. On vain keskustalaisia, syytetty vastaa.

– Tunnen nämä ihmiset, olen tehnyt töitä heidän kanssaan. Tiedän, miten henkeen ja vereen he ovat keskustalaisia.

Minulle keskustassa ei ole liberaaleja tai konservatiiveja. On vain keskustalaisia.

Juha Sipilä

Keskustajohtaja puhisee, että häntä loukkaa ulkopuolelta tuleva lokerointi.

– Sen hyväksyn, jos ihmiset haluavat itse lokeroida ja määritellä itsensä. Minun on hirveän vaikea lokeroida ketään.

Väyrynen lokeroi itsensä perustamalla oman puolueen, joka aikoo asettaa ehdokkaita seuraaviin eduskuntavaaleihin. Voiko hän tällä vaalikaudella palata europarlamentista keskustan eduskuntaryhmään?

– Keskustan sääntöjen mukaan kukaan ei voi olla kahden puolueen jäsen. Säännöt tarkoittavat ihmistä itseään. Jokaisen pitäisi lukea säännöistä, mikä on puolueen henki. Odotan hänen johtopäätöksiään ja uskon, että hän tekee ne, Sipilä sanoo.

Millainen on keskustan ja presidentti Sauli Niinistön suhde? Onhan keskusta juuri asettamassa oman presidenttiehdokkaan.

– Meillä on hyvä ja rehti keskustelusuhde. Enkä muista tilannetta, että olisimme olleet ulko- ja turvallisuuspolitiikasta eri mieltä.

Tämä tarkoittaa Sipilän mukaan myös Nato-linjausta. Suomi jatkaa entisellä linjallaan.

Sipilä kertoo keskustelleensa tulevista presidentinvaaleista Niinistön kanssa, myös siitä mahdollisuudesta, että keskusta tukisi Niinistöä toiselle kaudelle. Tämän ja muiden taustakeskustelujen lopputulos oli, että keskusta suurimpana puolueena asettaa oman ehdokkaan ja tekee sen jo nyt.

– Meillä ei ole mitään syytä jättää päätöstä viime tippaan. Ehdokkaalla on selkeä mandaatti osallistua ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun.

Sipilälle oli itsestään selvää, että hän ei ole se ehdokas. Hän keskittyy Suomi kuntoon -projektiin.

– En halua hajottaa ajatuksia mihinkään muuhun, vaikka nautinkin niin EU-tehtävistä kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehtävistä.

Keskustan puoluekokouksen henkilövalinnoissa Sipilä ei aio peukuttaa kenenkään puolesta.

Puoluekokousaloitteissa esitetään puoluesihteerin valinnan siirtämistä puoluekokoukselta puoluehallitukselle tai -valtuustolle. Sipilälle kelpaa nykyinen malli.

– Olen sitoutunut siihen, että rakennan tiimin niistä, jotka puoluekokous valitsee.

Sama pätee Sipilän mukaan maan hallitukseen, jos kokoomus vaihtaa puheenjohtajaa ja ministereitä. Hän sanoo kuitenkin, että uusia hallitusneuvotteluja ei käydä.

Tänään perjantaina on kilpailukykysopimuksen vihoviimeinen ratkaisupäivä. Työministeri Jari Lindströmin (ps.) sanoin kiky kukkuu kuusikossa, jos Metalliliiton valtuuston enemmistö äänestää sen puolesta.

Sipilä itse on saanut kiitoksia sitkeydestä asian hoitamisessa. Lauri Ihalainen (sd.) ehti jo keväällä ristiä sopimuksen Sipilä ykköseksi.

Toisaalla väsyneet arvostelijat tuskailevat, että tyylipisteitä ei liikene kenellekään.

– Meillä oli hallitusohjelmassa yhteiskuntasopimus keskeisenä keinona työllisyysasteen nostamisessa. Jos saamme sopimuksen seitsemän kuukautta etuajassa ja verokevennykset voimaan vuoden etuajassa, olen äärimmäisen tyytyväinen. Tätä tarkoittaa strateginen hallitusohjelma, Sipilä sanoo.

– Minulle on ihan sama, mitä vaiheita välissä on ollut. Tai miltä minä tässä näytän. Tai kenen piikkiin tämä menee. Olennaista on lopputulos, se, että tämä palikka saadaan mukaan Suomen kuntoon laittamiseksi.

Tämä puolue on äärimmäisen rakas.

Juha Sipilä

Puoluejohtajan katse on eduskuntavaalivuodessa 2019. Vaalien jälkeinen tulevaisuus on hänelle täysin avoin. Mielessä on kuitenkin tulos tai ulos -ajattelu.

– Olen tullut politiikkaan saamaan tuloksia, laittamaan Suomea kuntoon.

Sitten pääministeri-puoluejohtaja herkistyy. Politiikkaan kuuluva tunne putkahtaa esiin.

– Mutta samalla tämä puolue on äärimmäisen rakas. Se on tullut yhä läheisemmäksi, myös ne ihmiset, jotka ovat tässä mukana.

– Ei keskustalaisuus lähde minusta senkään jälkeen, kun minulla ei tätä pestiä enää ole.