Peräpohjolan keskustapomo keskussairaalan ulkoistuksesta: "Sopimuksen hyväksyminen oli näpäytys yleistä keskittämispolitiikkaa vastaan"

– Kun ihmiset ajattelevat asioista samalla tavalla, niin on luonnollista, että he ovat myös politiikassa saman aatteen kannattajia. Minä sain kasvaa perinteisen agraarisen elämäntavan keskellä. Sieltä se keskustalaisuus tulee luonnostaan ja verenperintönä.

Peräpohjolan piirin puheenjohtajan Pekka Pelttarin tausta on tyypillinen tarina keskustavaikuttajalle vielä tänäkin päivänä.

Vaikka syntymäpitäjä Karunki on jo kauan ollut osa Tornion kaupunkia ja 1970-luvun värikäs opiskelijapolitiikka toi juttusille muitakin kuin keskustalaisia, ei aatteen palo ole miehestä mihinkään lähtenyt.

Eikä mies tinkinyt tekemästä töitä yhteisten asioiden hyväksi. Luottamusmiesuraa on takana jo yli kaksi vuosikymmentä. Piirijärjestön vetovastuun ohella Pelttari toimii myös Tornion kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja Lapin liiton hallituksessa.

Intoa riittää kokouskabinettien ohella myös käytännön kenttätyöhön. Kuntavaaleissa Pelttari teki kovan urakan ehdokashankinnassa, ja nyt antennit on suunnattu vahvasti kohti maakuntavaaleja.

– Maakuntahallinto on positiivinen asia. Päätösvaltaa saadaan maakuntiin ja järjestelmiin enemmän joustavuutta, hän vakuuttaa.

Pelttari ei sulata väitteitä, joiden mukaan luvassa olisi lisää välitason hallintohimmeleitä.

– Argumentteja heitellään ilman minkäänlaisia perusteita. Nyt on kuntayhtymät, joiden kadotessa hallinto tehostuu. Pääsemme tilanteeseen, joka on ollut vallalla Euroopassa jo pitkään.

– Jos jotain jää puuttumaan, niin verotusoikeus. Mutta senkin vuoro tulee vielä, hän uskoo.

Maakuntauudistus luo Pelttarin mukaan myös pienyrittäjyydelle uusia mahdollisuuksia. Tämä näkökulma on julkisuudessa jäänyt vähemmälle huomiolle.

– Yksityiset yritykset ja yhtiöt eivät todellakaan ole mitään himmeleitä.

Meri-Lapin kuntien luottamushenkilöt ovat käyneet omaa ”yksityistämissotaansa” jo ennen kuin valtakunnallinen sote on saatu edes nykyiseen formaattiinsa.

Keskussairaalan ulkoistus Mehiläiselle oli pommi, joka ravisti aina maan hallitusta myöten.

Pelttari äänesti pitkän harkinnan jälkeen sopimuksen puolesta, vaikka tiedosti ja ilmaisi siihen liittyvät sopimukselliset riskit. Kemin ja Tornion osalta pakettiin kuuluu myös perusterveydenhuolto.

– Sopimus sitoo kuntia enemmän kuin Mehiläistä. Olisin mielelläni odottanut ensin selvitystyön tuloksia. Nyt selvitys jäi valitettavasti pöydälle.

Pelttarin mielestä ulkoistamisessa kyse on Meri-Lapin terveyspalveluista, jotka haluttiin turvata.

– Sopimuksen hyväksyminen oli alueen päättäjien taholta myös näpäytys yleistä keskittämispolitiikkaa vastaan.

Tornion mies toivoo, että kaplakka ei jätä pysyviä arpia Lapin eri alueiden välille. Näkemysero tulisi nähdä ennemmin mahdollisuutena kuin uhkakuvana.

– Ehkä tämä oli tarpeellinen signaali myös Rovaniemen suuntaan. Meri-Lapin luonteva asioimissuunta on Oulu. Jos alkuperäinen esitys Kemin sairaalan palvelujen karsimisesta olisi jäänyt voimaan, niin useita miljoonia maakunnan rahoituksesta olisi jatkossa suuntautunut Ouluun, hän arvioi.

Asetelma voi Pelttarin mukaan poikia lisämielenkiintoa maakuntavaaleja kohtaan.

  Haastattelu on julkaistu alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 23.3.2018. Lehden voit tilata täältä.