Timo Korhonen penää intohimoa Kainuun uudistustyöhön
Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo Korhosen mukaan valtakunnallinen sote- ja maakuntauudistus etenee Kainuun viitoittamalla tiellä. Kansanedustaja Korhosen mukaan merkittävää on se, että uudistus päätettiin rakentaa 18 maakunnan pohjalle.
Korhosen mukaan monet epäilevät, kuinka Belgian kokoinen harvaan asuttu, vajaan 80 000 asukkaan maakunta voi tulevaisuudessa pärjätä.
– Epäilijöille haluan sanoa, että Kainuulla on kaikki edellytykset menestyä, kuten kaikilla tulevilla maakunnilla. Kainuuta kantaa monella tavalla poikkeuksellisen vahva maakuntahenki, joka näkyi uraauurtavana työnä mm. Kainuun hallintokokeilussa.
Kainuu on Korhosen mukaan yksi vahvimpia maakuntaidentiteetin omaavia maakuntia.
– Tämä muodostaa hyvin luontevan ja vahvan pohjan maakuntahallintoon, hän korostaa.
Korhonen painottaa maakuntien välistä yhteistyötä.
– Pitää olla kyky ja tahto monialaiseen yhteistyöhön naapurimaakuntien kanssa. Yksikään maakunta ei pärjää omillaan. Uskon, että tämä maakunnissa ymmärretään, ei siihen mitään lainsäädännön määreitä tarvita.
Korhosen mukaan että koskaan Suomen historiassa maakunnan päättäjillä ei ole ollut niin paljon valtaa, kuin tulevilla maakuntavaltuutetuilla.
– Meidän on Kainuussa kyettävä huolehtimaan siitä, että uudet maakuntavaltuutetut kykenevät kantamaan osaamisellaan sen vastuun, joka heille tulee. Haluan nähdä tässä uudistustyössä sitä hurjaa intohimoa, joka meillä oli hallintokokeilun valmistelussa.
Kansanedustajan mukaan sote- ja maakuntauudistus on erityisen tarpeellinen Kainuulle, jotta alueen kehityssuuntaa voidaan kääntää myönteiseksi.
– Hallintokokeilussahan tämä aluekehitystavoite jäi toteutumatta. Meidän on tässä petrattava.Vain kestävän kasvun ja yritysten kehittymisen kautta Kainuu saa sitä potentiaalia, jolla palvelutkin kyetään turvaamaan, Korhonen painottaa.