Keskustanuorten valtuuskunta haluaa puoluedemokratian remonttiin – "Puheenjohtaja oli näissä vaaleissa meille rasite"
Keskustanuorten mielestä keskusta taantui jälleen viime vaalikaudella asianhoitajapuolueeksi, jolle talouden kuntoon laittaminen oli itseisarvo.
Keskustanuorten valtuuskunta hyväksyi viikonloppuna Salossa yhteisen manifestin puolueen tilasta, vaalitappion syistä, hallitusyhteistyöhön osallistumisesta sekä ylimääräisestä puoluekokouksesta.
– Puhuimme taloudesta, emmekä siitä, mitä kuntoon laitettu talous voisi mahdollistaa. Puhuimme liikaa asioista, emmekä riittävästi aatteesta, arvoista ja visioista. Viestimme 2015 oli “Pannaan Suomi kuntoon” ja 2019 “Pantiin Suomi kuntoon.” Vaaleja ei voiteta pelkästään menneillä saavutuksilla, Keskustanuoret muistuttaa kannanotossaan.
Vaalikentillä ehdokkailta vaadittiin Keskustanuorten mukaan perusteluja puolueen entisiin tekoihin. Puolueen uskottavuus oli heikko, ja erityisesti koulutuspolitiikassa lupauksia ei otettu vakavasti. Kentillä vastaan tuli koulutusleikkaukset, taksiuudistus, aktiivimalli, Sipilä ja Berner.
– On rehellistä myöntää, että puheenjohtaja oli näissä vaaleissa meille rasite.
Keskustanuorten mielestä keskusta epäonnistui tunteiden herättämisessä ja sortui jälleen vaihtoehdottomuuden retoriikkaan.
– Se ei yksinkertaisesti toiminut. Puolueiden on kyettävä paremmin perustelemaan, miksi jokin päätös halutaan tehdä. Politiikassa on kyse arvovalinnoista.
Keskustanuoret huomauttaa, että keskusta ei myöskään voi olla elitistinen puolue, jossa puheenjohtaja avustajineen tai puoluehallitus voi kävellä puoluekokouksen ja puoluevaltuuston päätösten yli.
– Puolueen linja on selvä: meidän mallimme on aidosti vastikkeeton perustulo. Puoluehallituksen hyväksymä malli on jo lähtökohdiltaan jotain aivan muuta.
Nuorisojärjestön mukaan puoluedemokratia on nyt korjattava. Nyt valtion talous jätettiin parempaan kuntoon, mutta puolue ja puolueen linja heitettiin romukoppaan. Tämä ei edusta keskustalaista tapaa toimia.
Keskustanuoret muistuttaa, että kaikesta huolimatta keskustaa äänesti näissä vaaleissa 423 920 suomalaista.
– Ei olisi oikein äänestäjiä kohtaan, että julistautuisimme oppositioon katsomatta ensin, voisiko keskeiset tavoitteemme sisällyttää hallitusohjelmaan. Oppositioon ei mennä, vaan sinne joudutaan.
Hyvä punamultahallitus voisi Keskustanuorten mielestä parantaa porvariyhteistyön jättämiä haavoja jopa paremmin kuin neljän vuoden oppositiotaival.
Keskustanuoret huomauttaa myös, että keskusta on ollut hallituksessa viimeksi muuna kuin pääministeripuolueena 80-luvulla. Sen jälkeen alkanut raju aaltoliike on ollut puolueelle raskasta ja kuluttavaa.
– Aina, kun olemme oppositiossa, sinipuna antaa kylmää kyytiä koko Suomelle. Olisiko aika kokeilla jotain muuta?
Keskustanuoret eivät kaipaa enää yhtään sellaista puoluekokousta, jossa yksi puheenjohtajaehdokas taputetaan valituksi ilman todellista kilpaa ja visiota.
– Ylimääräisen puoluekokouksen tarkoitus ei saa olla vain vaihtaa puolueen keulakuvaa, vaan nyt tarvitaan rapsakkaa keskustelua arvoista, aatteesta ja puolueen toiminnasta.
Puheenjohtajavalinnassa ei keskustanuorten mielestä pidä myöskään kangistua vanhoihin kaavoihin. Vakavasti on otettava myös sellainen vaihtoehto, että puheenjohtajan ei tarvitsisi olla puolueen ykkösministeri tai edes kansanedustaja.
– Ylimääräisessä puoluekokouksessa on käytävä myös varapuheenjohtajavaali. Pelkkä puheenjohtajan vaihto ei riitä, vaan puoluekokouksen on saatava valita koko puoluejohto keskustan uutta lukua ja nousua johtamaan, keskustanuoret opastaa manifestissaan.