Keskustan Paloniemi: Viittomakielisten oikeudet huomioitava maakunta- ja sote-uudistuksessa – "Tavoitteena tulee olla yhden luukun periaate"
Keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien viittomakielisten oikeuksien toteutumisesta maakunta- ja sote-uudistuksessa.
Paloniemi muistuttaa keväällä 2015 voimaan tulleen viittomakielilain yhteydessä hyväksytystä lausumasta.
Sen mukaan eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimiin viittomakieltä käyttävien oikeuksien toteutumiseksi koko maassa siten kuin heidän kielellisiä oikeuksiaan koskevassa lainsäädännössä on tarkoitettu.
Paloniemen mielestä maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät lakiehdotukset eivät huomioi viittomakielisten tarpeita ja kielellisiä oikeuksia.
– Lakiehdotuksissa tarkastellaan viittomakieltä käyttäviä ainoastaan aistivamman näkökulmasta. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä myös perustuslaissa puhutaan kahdesta eri ryhmästä; viittomakieltä käyttävistä ja aisti- ja puhevamman vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevista.
– Osa viittomakieltä käyttävistä kuuluu näihin molempiin ryhmiin. Tämä tulisi huomioida, jotta viittomakielilaki tosiasiallisesti toteutuu, hän muistuttaa tiedotteessaan.
Mikäli viittomakieltä ei sisällytetä palvelujen kieltä koskeviin pykäliin, jäävät Paloniemen mukaan toteutumatta kuurojen, kuurosokeiden ja muiden kuulovammaisten potilasturvallisuus, itsemääräämisoikeus, oikeus hyvään hoitoon sekä oikeus tietää palveluihin liittyvistä vaihtoehdoista.
– Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa on erittäin tärkeää turvata sekä suoraan viittomakielellä tuotettu palvelu että tulkkauksen käyttö. Suoraan viittomakielellä tuotetulla palvelulla voidaan vähentää kommunikointiongelmien aiheuttamia hoitovirheitä, hoidon viivästymistä ja sosiaalipuolen pitkittyneitä ongelmia, kansanedustaja muistuttaa.
Sote-uudistuksen myötä ruotsin- ja saamenkielisten palveluiden kehittäminen on jo nousemassa maakuntien tehtäväksi.
Aila Paloniemen mielestä viittomakielisiä palveluita on kehitettävä vastaavalla tavalla.
– Tavoitteena tulee olla yhden luukun periaate. Eli kaikki viittomakieliset palvelut voi tilata yhdestä paikasta ja viranomaiset keskenään keskustelevat tarvittaessa vastuu- ja maksajakysymyksistä.
– Tarkoituksenmukaisinta olisikin, että palveluiden koordinaatiota tukemaan perustettaisiin viittomakielisten, saamelaisten ja ruotsinkielisten sote-palveluiden kansallinen tuki-, resurssi- ja kehittämiskeskukset, hän ehdottaa.