Janita Silmäri tarjoaa nuoruuden asiantuntijuutta
Politiikasta kiinnostunut Janita Silmäri valittiin kahdeksasluokkalaisena Joroisten nuorisovaltuustoon.
Tänään hän on Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ry Sisä-Suomen piiri ry:n puheenjohtaja.
Nuorisovaltuustossa työskentely on herättänyt Silmärissä palon vaikuttaa myös kuntapolitiikassa.
Hän näkee, että viisi vuotta nuorisovaltuustossa olisi hyvä pohja valtuustotyölle.
– Päätin jo 16-vuotiaana, että ryhdyn kuntavaaliehdokkaaksi heti, kun se on mahdollista.
Nuoren vaikuttajan mielestä kaikkein innostavinta on ollut puhe- ja läsnäolo-oikeus nuorisovaltuutettuna sivistyslautakunnan kokouksissa.
– Sivistyslautakunnassa päätetään paljon nuoria koskettavia asioita. Lautakunnassa nuorten mielipiteitä on kuunneltu.
– Toisin valtuustoon nuorten näkökulman asiantuntemusta, Silmäri sanoo.
Hän toteaa asiantuntijuuden kannalta olevan tärkeää, että valtuutettujen ikäjakauma olisi mahdollisimman laaja.
Silmäri on Joroisten nuorin ehdokas.
Alle 30-vuotiaita ehdokkaita on kaksi, toinen on 27-vuotias Virva Leväinen, keskustan listalla hänkin.
Syksyllä Silmärillä alkavat valtio-opin opiskelut joko Kuopion tai Tampereen yliopistossa, jos asiat sujuvat suunnitelmien mukaan.
– Opiskelujen myötä oma asiantuntemukseni luottamushenkilönä vain kasvaisi. En näe mitään ongelmaa hoitaa luottamustehtäviä opiskelun ohessa. Julkinen liikenne kulkee.
Silmäri haaveilee työllistyvänsä opiskelujen jälkeen Joroisiin tai niin lähelle, että voisi rakentaa oman talon synnyinkuntaansa.
– Nuorten on pakko lähteä opiskelemaan ammatti muualle, mutta tiedän monia ikäisiäni, joista olisi mahtava palata, jos se olisi töiden kannalta mahdollista.
Nuorisovaltuustossa työskentely on osoittanut Silmärille sen, että nuoret voivat vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ja sen, että nuorten mielipiteet otetaan huomioon kunnassa.
Nuorisovaltuuston toiminnalle on annettu Joroisissa tilaa.
Valtuusto tuo nuorten äänen kuuluviin kunnan päätöksenteossa, järjestää nuorten kuulemistilaisuuksia ja nuorille suunnattuja tapahtumia.
Silmäri miettii, kuinka aikuisväestön kuuleminen saataisiin yhtä helpoksi kuin nuorten kuuleminen.
– Koen haasteena sen, kuinka saisin kuntalaiset tarttumaan hihasta kiinni ja kertomaan, mitä he oikeasti ajattelevat.
Suorat kontaktit kasvotusten ovat todella tärkeitä myös sen jälkeen, jos tulee valituksi.
– Se auttaisi edustamaan kuntalaisia, jotka ovat minua äänestäneet.
Nuorisolain muutoksen myötä suositellaan jokaisessa kunnassa perustettavaksi nuorisovaltuusto tai jokin muu vastaava nuorten vaikuttajaryhmä.
Silmäri pitää tätä suurena haasteena Suomen Nuorisovaltuustojen liitolle sekä kunnille, jotka saavat Nuvan piireistä saa apua ja tukea.
Kenttä on kirjava, esimerkiksi Joroisissa nuorisovaltuusto on perustettu vuonna 1998 heti ensimmäisten joukossa, mutta esimerkiksi Savonlinnassa toiminta alkoi vasta toissa vuonna.
– Kunnan päättäjien suhtautuminen asiaan on ratkaiseva tekijä, Silmäri näkee.
Silmäri yrittää uudelleen neljän vuoden kuluttua, jos kunnanvaltuusto jää nyt haaveeksi.
– Eniten harmittaisi se, että silloin nuoren näkemys jää valtuustossa saamatta eli yksi asiantuntijuusalue jää pois.