Mik\u00e4 on keskustalaisen politiikan teht\u00e4v\u00e4 ja tarkoitus 2030-luvulla? Sit\u00e4 olemme yritt\u00e4neet hahmotella keskustan periaateohjelmaty\u00f6ss\u00e4. Uusi periaateohjelma hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n Tampereella keskustan 120 vuotista taivalta juhlivassa puoluekokouksessa kes\u00e4kuussa.<\/p>\n\n\n\n
Periaateohjelman teht\u00e4v\u00e4 on olla \u201cohjelmien ohjelma\u201d. Sen t\u00e4ytyy olla yhteisesti riitt\u00e4v\u00e4n jaettu, jotta se voi ohjata kaikkia muita poliittisia linjauksiamme ja tavoitteitamme. Sen pit\u00e4\u00e4 kyet\u00e4 sanoittamaan, mik\u00e4 erottaa keskustan muista puolueista ja millainen on unelmamme keskustalaisesta maailmasta.<\/p>\n\n\n\n
Keskustalaista kolmannen tien politiikkaa olemme yritt\u00e4neet m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 erityisesti kohtuuden arvon kautta. Tied\u00e4mme, ett\u00e4 loppumattoman kasvun tavoitteleminen on mahdotonta. <\/p>\n\n\n\n
Nykyinen suomalainen el\u00e4m\u00e4ntapamme kuluttaa vuodessa 3,6 maapallon verran. Planeettamme ei kest\u00e4 t\u00e4llaista tapaa el\u00e4\u00e4 ja kuluttaa. Ei Suomessa, eik\u00e4 miss\u00e4\u00e4n muuallakaan. <\/p>\n\n\n\n
Ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6kriisin lis\u00e4ksi meit\u00e4 vaivaavat my\u00f6s itsekkyyden ja mielenterveyden kriisit. Voimme pahoin, koska kapitalistinen kilpailukyky-yhteiskunta vaatii meilt\u00e4 koko ajan enemm\u00e4n kuluttamista, v\u00e4hemm\u00e4n yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja ajaa meid\u00e4t kilpailemaan toinen toisiamme vastaan niin ty\u00f6ss\u00e4, vapaa-ajalla kuin ihmissuhteissa. <\/p>\n\n\n\n
Keskustan<\/span> visio ei voi olla ikuinen kulutuksen ja jatkuvan kilpailun tie, eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n valtion kontrolli ja yksil\u00f6n vastuun ohittava sosialismi.<\/p>\n\n\n\n Kukaan ei halua tinki\u00e4 elintasostaan eik\u00e4 palata aikaan ennen kaikkia niit\u00e4 nykyisi\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme helpottavia ratkaisuja, joista nautimme. Keskustalaisia ratkaisuja kest\u00e4vyyskriisiin ovat hajautettu yhteiskunta, bio- ja kiertotalouteen siirtyminen ja kohtuullinen talouskasvu. <\/p>\n\n\n\n Yhteiskuntamme irrotetaan fossiilisista polttoaineista, raaka-aineet saadaan uusiutuvista l\u00e4hteist\u00e4 ja tuotteet ja materiaalit pidet\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n Teknologinen kehitys auttaa meit\u00e4 jo nyt kohtuutalouteen siirtymisess\u00e4: esimerkiksi energiantuotannossa tuuli- ja aurinkovoima sek\u00e4 erilaiset biomassat ovat korvanneet fossiilisia polttoaineita. Ne tukevat my\u00f6s hajautettua ja huoltovarmaa yhteiskuntaa. <\/p>\n\n\n\n Akku- ja paneeliteknologian kehittyess\u00e4 pystymme s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n ja s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n energiankulutustamme. Aurinko tuottaa kaiken energian mit\u00e4 maailma tarvitsee, on kyse ihmisen kekseli\u00e4isyydest\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kohtuutalouden<\/span> ajatusta on my\u00f6s problematisoitu, etenkin sen suhteesta nykyiseen keskustan kasvuhakuiseen p\u00e4iv\u00e4npolitiikkaan. Hyv\u00e4 niin! Ainoastaan vire\u00e4 sis\u00e4inen keskustelu voi muodostaa puolueelle jaetun ja koetellun poliittisen linjan.<\/p>\n\n\n\n Ajatus kohtuutaloudesta ei ole sama asia, kuin ajatus nollakasvusta tai talouden pienent\u00e4misest\u00e4. Siin\u00e4 on kyse yhteiskunnan rakenteiden sovittamisesta planeetan kantokykyyn ja my\u00f6s ihmisyyden arvon palauttamisesta. <\/p>\n\n\n\n Kohtuutalous tarjoaa meille mahdollisuuden ylitt\u00e4\u00e4 nykyinen jakaantunut ja vastakkainasettelulle perustuva poliittinen todellisuus. Se luo toivoa siit\u00e4, ett\u00e4 muutos on teht\u00e4viss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Siihen sitoutuminen auttaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n keskustan paikkaa ja teht\u00e4v\u00e4\u00e4 2030-luvun poliittisena voimana. Vain rohkeaa ja tulevaisuudelle paremman vision tarjoavaa puoluetta halutaan seurata.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Mik\u00e4 on keskustalaisen politiikan teht\u00e4v\u00e4 ja tarkoitus 2030-luvulla? Sit\u00e4 olemme yritt\u00e4neet hahmotella keskustan periaateohjelmaty\u00f6ss\u00e4. Uusi periaateohjelma hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n Tampereella keskustan 120 vuotista taivalta juhlivassa puoluekokouksessa kes\u00e4kuussa. Periaateohjelman teht\u00e4v\u00e4 on olla \u201cohjelmien ohjelma\u201d. Sen t\u00e4ytyy olla yhteisesti riitt\u00e4v\u00e4n jaettu, jotta se voi ohjata kaikkia muita poliittisia linjauksiamme ja tavoitteitamme. Sen pit\u00e4\u00e4 kyet\u00e4 sanoittamaan, mik\u00e4 erottaa keskustan muista […]<\/p>\n","protected":false},"author":73,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-108","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"17.4.2026 8.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/108","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/73"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=108"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/108\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":109,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/108\/revisions\/109"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=108"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=108"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=108"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":105,"date":"2026-02-03T13:49:06","date_gmt":"2026-02-03T11:49:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/?p=105"},"modified":"2026-02-03T13:49:07","modified_gmt":"2026-02-03T11:49:07","slug":"unohdetut-alueet-pettyneet-ihmiset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/unohdetut-alueet-pettyneet-ihmiset\/","title":{"rendered":"Unohdetut alueet, pettyneet ihmiset"},"content":{"rendered":"\n Yhdysvaltojen jakautuminen h\u00e4mment\u00e4\u00e4 ja pelottaa useimpia meist\u00e4. Miten maailman vahvin demokratia on ajautunut autoritarismin, v\u00e4kivallan ja syvenev\u00e4n eriarvoisuuden tielle? Voisiko samankaltainen kehitys olla mahdollinen my\u00f6s Suomessa?<\/p>\n\n\n\n Donald Trump<\/strong> ja h\u00e4nen seuraajansa nousivat valtaan demokraattisten vaalien kautta.<\/p>\n\n\n\n Tarpeeksi moni amerikkalainen koki trumpismin tarjoavan vastauksia, tai ainakin muutosta. Trumpin kannattajia yhdist\u00e4\u00e4 usein matalampi koulutustaso sek\u00e4 alueet, joilta perinteinen teollisuus on vet\u00e4ytynyt ja ty\u00f6tt\u00f6myys noussut.<\/p>\n\n\n\n Maakuntapolitiikan arjessa tulee v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ajatelleeksi, ett\u00e4 pieness\u00e4 mittakaavassa vastaavia syrj\u00e4ytettyj\u00e4 alueita l\u00f6ytyy meilt\u00e4kin, erityisesti It\u00e4- ja Pohjois-Suomesta.<\/p>\n\n\n\n Poikien koulutustason lasku, mets\u00e4teollisuuden rakennemuutos ja ep\u00e4varmuus tulevaisuudesta luovat tilaa tyytym\u00e4tt\u00f6myydelle.<\/p>\n\n\n\n Kotoinen<\/span> \u201cpettyneiden joukko\u201d on toistaiseksi kanavoinut muutosvoimansa \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 perussuomalaisia. On silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4 huomata, kuinka perussuomalaiset kopioivat tavoitteensa ja\u00a0retoriikkaansa Yhdysvalloista ja sovittaa ne suomalaiseen kontekstiin.<\/p>\n\n\n\n Ei Suomen suurimpia ongelmia ole bensan hinta, koulujen tasa-arvoty\u00f6 tai kulttuurisodat. Suurin ongelmamme on se, ettei meill\u00e4 ole jaettua ideaa maan tulevaisuudesta.<\/p>\n\n\n\n Ovatko perussuomalaiset kyenneet lunastamaan heihin asetettuja odotuksia? Ty\u00f6tt\u00f6myys on enn\u00e4tyslukemissa, ja sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset osuvat kipeimmin juuri it\u00e4suomalaisiin perheisiin, joissa lapsiperhek\u00f6yhyys on muuta maata yleisemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Oikeistolaisen politiikan peruslogiikka on julkisen sektorin kaventamisessa. Se palvelee heit\u00e4, joilla on varaa ostaa palvelut itse.<\/p>\n\n\n\n Mutta pienituloisille ihmisille ja syrj\u00e4isille alueille hyvinvointivaltio on ollut elinehto. Se on taannut jokaiselle mahdollisuuden tavoitella hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 taustasta riippumatta. Yhteiselt\u00e4 perustalta my\u00f6s yksil\u00f6 voi ponnistaa.<\/p>\n\n\n\n Kun iso kuva on kirkas, yksityiskohdat l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t kyll\u00e4 paikkansa.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n Populismi<\/span>, sosiaalisen median k\u00e4rjistyv\u00e4 ilmapiiri ja asioiden yksinkertaistaminen haastavat asianhoitajapuolueet, kuten keskustan.<\/p>\n\n\n\n Pelkk\u00e4 vastuullinen asioiden hoitaminen ei riit\u00e4, sill\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4misess\u00e4 on aina kyse my\u00f6s tunteesta. Vahvana yleispuolueena keskustan pit\u00e4isi tarjota idea niin It\u00e4-Suomelle kuin It\u00e4-Helsingille. Yhten\u00e4isen Suomen ajatuksessa on mielest\u00e4ni kyse juuri t\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Politiikan t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on luoda toivoa heille, jotka kokevat osattomuutta ja ulkopuolisuutta. Se on ainoa tapa taata yhteiskuntarauha. T\u00e4ss\u00e4 Yhdysvalloissa on ep\u00e4onnistuttu rajusti.<\/p>\n\n\n\n Uskon<\/span>, ett\u00e4 keskustan kannattaisi siirt\u00e4\u00e4 katse kauemmas p\u00e4iv\u00e4npolitiikasta ja yksitt\u00e4isist\u00e4 vaalikausista. Siis ihan reippaasti 30-luvun loppupuolelle.<\/p>\n\n\n\n Millainen Suomi meill\u00e4 silloin on? Huolimatta jatkuvasta identiteettipolitiikan \u00e4l\u00e4m\u00f6l\u00f6st\u00e4 pit\u00e4isi uskaltaa palata perusasioihin.<\/p>\n\n\n\n Miten koulutuksesta huolehditaan, kun v\u00e4est\u00f6 ik\u00e4\u00e4ntyy ja moninaistuu?\u00a0 Millainen sosiaaliturvaa kannustaa ja kannattelee? Kuinka yritykset saadaan investoimaan? Ja miten kaikki tehd\u00e4\u00e4n luonnon kantokyvyn rajoissa?<\/p>\n\n\n\n Kun iso kuva on kirkas, yksityiskohdat l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t kyll\u00e4 paikkansa. Keskusta vahvistuu ottamalla takaisin paikkansa yhteiskunnallista sopua ja toivoa tulevaisuuteen luovana voimana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Yhdysvaltojen jakautuminen h\u00e4mment\u00e4\u00e4 ja pelottaa useimpia meist\u00e4. Miten maailman vahvin demokratia on ajautunut autoritarismin, v\u00e4kivallan ja syvenev\u00e4n eriarvoisuuden tielle? Voisiko samankaltainen kehitys olla mahdollinen my\u00f6s Suomessa? Donald Trump ja h\u00e4nen seuraajansa nousivat valtaan demokraattisten vaalien kautta. Tarpeeksi moni amerikkalainen koki trumpismin tarjoavan vastauksia, tai ainakin muutosta. Trumpin kannattajia yhdist\u00e4\u00e4 usein matalampi koulutustaso sek\u00e4 alueet, joilta […]<\/p>\n","protected":false},"author":73,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-105","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"3.2.2026 13.49","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/105","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/73"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=105"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/105\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=105"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=105"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=105"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":99,"date":"2025-11-05T14:46:54","date_gmt":"2025-11-05T12:46:54","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/?p=99"},"modified":"2025-11-05T14:46:55","modified_gmt":"2025-11-05T12:46:55","slug":"perhepolitiikka-on-kovinta-tulevaisuuspolitiikkaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/perhepolitiikka-on-kovinta-tulevaisuuspolitiikkaa\/","title":{"rendered":"Perhepolitiikka on kovinta tulevaisuuspolitiikkaa"},"content":{"rendered":"\n Syntyvien lasten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on Suomessa yht\u00e4 alhaisella tasolla kuin n\u00e4lk\u00e4vuosina. Hyvinvointivaltion palvelulupaus on uhattuna, koska uudet ty\u00f6ntekij\u00e4sukupolvet ovat aiempia pienempi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Yksil\u00f6ihin osuva tahaton lapsettomuus satuttaa ja samaan aikaan lapsia my\u00f6s halutaan v\u00e4hemm\u00e4n kuin aiemmin. Noin 10 % eri tutkimuksiin osallistuneista vastaajista ilmoittaa, ettei halua ollenkaan lapsia. Molemmat ilmi\u00f6t voivat t\u00e4ss\u00e4kin kysymyksess\u00e4 olla totta yht\u00e4 aikaa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n V\u00e4est\u00f6- ja perhepolitiikan<\/span> pit\u00e4isi olla suomalaisen politiikan polttavimpia kysymyksi\u00e4, mutta aihe tuntuu j\u00e4\u00e4v\u00e4n harvojen aktiivisten poliitikkojen teemaksi, niin kansallisella kuin paikallisellakin tasolla.<\/p>\n\n\n\n Aihe on herkk\u00e4. Toisaalta perhepolitiikassa liikutaan syv\u00e4sti henkil\u00f6kohtaisten kysymysten \u00e4\u00e4rell\u00e4, toisaalta erilaiset anti-gender-liikkeet pyrkiv\u00e4t oikeuttamaan n\u00e4enn\u00e4isell\u00e4 syntyvyyspuheella naisten itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuteen liittyvi\u00e4 heikennyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Politiikkaan kannattaa l\u00e4hte\u00e4, jos haluaa saada aikaan muutosta.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n Olen<\/span> p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt olla kotikaupungissani Joensuussa yksi perhepolitiikan \u00e4\u00e4nitorvista. Syksyll\u00e4 kaupunkistrategiaa tehdess\u00e4mme v\u00e4\u00e4nsin \u00e4rsytt\u00e4vyyteen asti siit\u00e4, ett\u00e4 Joensuu l\u00e4htisi tavoittelemaan asemaa Suomen perhemy\u00f6nteisimp\u00e4n\u00e4 kaupunkina. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4n pit\u00e4isi n\u00e4ky\u00e4 niin palveluverkon, infraratkaisujen kuin kaupungin henkil\u00f6st\u00f6politiikan suunnassa.<\/p>\n\n\n\n Er\u00e4s kanssavaltuutettu ihmetteli minulle, miksi tavoitella perhemy\u00f6nteisen kaupungin asemaa, kun kuntatalouden paineessa suljemme ja keskit\u00e4mme kouluja ja p\u00e4iv\u00e4koteja enn\u00e4tystahtia. Er\u00e4s johtava viranhaltija taas totesi, ettei syntyvyydelle voi tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4kemykset kertovat ehk\u00e4 enemm\u00e4n siit\u00e4, ettei p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa ole juurikaan kuultu tai kohdattu lapsentekoi\u00e4ss\u00e4 olevia kuntalaisia. Itse ajattelen, ett\u00e4 politiikkaan kannattaa l\u00e4hte\u00e4, jos haluaa saada aikaan muutosta.<\/p>\n\n\n\n Ehdotuksia<\/span> syntyvyyden nostamiseksi on tehty monen eri asiantuntijan voimin. Poliittisesti helpointa olisi aloittaa pienimmist\u00e4 yhteisist\u00e4 nimitt\u00e4jist\u00e4: hedelm\u00e4llisyyshoitojen tasapuolinen ja edullinen saatavuus, hedelm\u00e4llisyystietoisuuden lis\u00e4\u00e4minen jo nuorille, ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen (keskusta on puoluekokouksessa linjannut, ett\u00e4 asiaa pit\u00e4isi selvitt\u00e4\u00e4) ja lasten ja perheiden palvelujen arvottaminen paikallisesti t\u00e4rkeimmiksi ratkaistaviksi asioiksi, ovat kaikki konkreettisia askeleita lis\u00e4t\u00e4 perheiden luottoa tulevaan. <\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6nantajat voisivat halutessaan ratkaista paljon. Voisivatko ty\u00f6nantajat ja ay-liike l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhteisi\u00e4 tavoitteita, jotta Suomessa olisi maailman perhemy\u00f6nteisin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4?<\/p>\n\n\n\n Syntyvyys- ja perhepolitiikassa<\/span> on kyse siit\u00e4, ett\u00e4 yhteisill\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 rakennetaan yhteiskuntaa, jossa yksil\u00f6iden luottamus tulevaisuuteen vahvistuu. Siit\u00e4 luottamuksesta Suomessa tuntuu nyt olevan isosti pulaa.<\/p>\n\n\n\n Perhe- ja v\u00e4est\u00f6politiikka ansaitsisi yht\u00e4 paljon huomiota kuin p\u00e4\u00e4t\u00f6s valtiontalouden velkajarrusta. Lapsiperheet nimitt\u00e4in kannattelevat koko maan tulevaisuutta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Syntyvien lasten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on Suomessa yht\u00e4 alhaisella tasolla kuin n\u00e4lk\u00e4vuosina. Hyvinvointivaltion palvelulupaus on uhattuna, koska uudet ty\u00f6ntekij\u00e4sukupolvet ovat aiempia pienempi\u00e4. Yksil\u00f6ihin osuva tahaton lapsettomuus satuttaa ja samaan aikaan lapsia my\u00f6s halutaan v\u00e4hemm\u00e4n kuin aiemmin. Noin 10 % eri tutkimuksiin osallistuneista vastaajista ilmoittaa, ettei halua ollenkaan lapsia. Molemmat ilmi\u00f6t voivat t\u00e4ss\u00e4kin kysymyksess\u00e4 olla totta yht\u00e4 aikaa.\u00a0 […]<\/p>\n","protected":false},"author":73,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-99","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"5.11.2025 14.46","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/99","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/73"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=99"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/99\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=99"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=99"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=99"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":95,"date":"2025-08-15T09:00:00","date_gmt":"2025-08-15T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/?p=95"},"modified":"2025-08-13T12:16:11","modified_gmt":"2025-08-13T09:16:11","slug":"ilmastokriisi-ei-odota-voiko-keskusta-olla-tulevaisuuden-puolue","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/ilmastokriisi-ei-odota-voiko-keskusta-olla-tulevaisuuden-puolue\/","title":{"rendered":"Ilmastokriisi ei odota \u2013 voiko keskusta olla tulevaisuuden puolue?"},"content":{"rendered":"\n Ilmastokriisi ei ole en\u00e4\u00e4 kaukainen uhka \u2013 se on jo t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Suomen ilmastopaneelin vuoden 2021 raportti paljastaa, miten ilmastonmuutos muuttaa maakuntien arkea: mets\u00e4isiss\u00e4 It\u00e4-Suomen maakunnissa routaolojen heikkeneminen haittaa alueelle elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 mets\u00e4taloutta, tulvat uhkaavat Pohjanmaata ja maatalous kamppailee s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden kanssa. <\/p>\n\n\n\n Yh\u00e4 useampi el\u00e4in- ja eli\u00f6laji ei selviydy. Vaikeinta on niill\u00e4, jotka tarvitsevat lunta ja j\u00e4\u00e4t\u00e4 el\u00e4\u00e4kseen. Niit\u00e4 resursseja, joita olemme ennen pystyneet tuottamaan ja joista olemme el\u00e4neet, ei tulevaisuudessa ehk\u00e4 ole, ainakaan sellaisena kuin ne tunnemme.<\/p>\n\n\n\n Ilmastokriisin seuraukset ovat tuttuja: maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila nousee, helleaallot lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Muistamme viel\u00e4 massiiviset maastopalot Kreikan lomakohteissa ja Suomessakin helle-enn\u00e4tykset paukkuivat t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4. Mets\u00e4palovaroituksia on koko maassa.<\/p>\n\n\n\n Onko keskusta<\/span> ilmastokriisin ratkaisija vai jarrumies? Puolueen historiasta l\u00f6ytyy molempia piirteit\u00e4. Tohtori Timo Kaunisto<\/strong> tutki v\u00e4it\u00f6skirjassaan \u201cVaikea vihreys\u201d keskustan suhdetta ymp\u00e4rist\u00f6politiikkaan. <\/p>\n\n\n\n Aateperinn\u00f6ss\u00e4 olisi aito mahdollisuus olla Suomen vihrein ja kest\u00e4vin puolue. Jo Santeri Alkio<\/strong> kirjoitti 1896, ett\u00e4 \u201ckaikki rikokset luontoa vastaan ovat syntej\u00e4\u201d. Ja l\u00f6ytyy keskustan ymp\u00e4rist\u00f6politiikasta meriittej\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4\u00e4kin. <\/p>\n\n\n\n Suomen vieminen uusiutuvien energiamuotojen aikakaudelle on tapahtunut pitk\u00e4lti keskustan vet\u00e4m\u00e4n\u00e4. Kahden edellisen hallituskauden aikana keskusta lis\u00e4si vapaaehtoisen metsien suojelun rahoitusta ja huolehti niin kosteikkojen ja lintuvesien ennallistamisen mahdollisuuksista. <\/p>\n\n\n\n T\u00e4n\u00e4 vuonna 1960-luvun keskustanuorten Vihre\u00e4\u00e4 aaltoa on puolueperheess\u00e4 l\u00e4hdetty her\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Vuosittain<\/span> julkaistava nuorisobarometri seuraa nuorten arvojen ja asenteiden kehityst\u00e4. Ilmastokriisi on yksi suomalaisten nuorten suurimmista huolenaiheista. <\/p>\n\n\n\n L\u00e4hes 90 prosenttia nuorista uskoo, ett\u00e4 tulevat sukupolvet joutuvat k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n, mik\u00e4li ymp\u00e4rist\u00f6n tuhoaminen jatkuu. 86 prosenttia nuorista haluaa, ett\u00e4 luonnon itseisarvo huomioidaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n\n\n\n Jos poliittinen liike haluaa olla nuorten silmiss\u00e4 uskottava ja ker\u00e4t\u00e4 tulevien sukupolvien luottamusta, sen on kyett\u00e4v\u00e4 vastaamaan nuorten kasvavaan ilmasto- ja luontohuoleen. <\/p>\n\n\n\n Santeri Alkio n\u00e4ki luonnon kunnioittamisen moraalisena velvollisuutena. Onko keskusta valmis palaamaan juurilleen ja kantamaan vastuun tulevaisuudesta?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ilmastokriisi ei ole en\u00e4\u00e4 kaukainen uhka \u2013 se on jo t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Suomen ilmastopaneelin vuoden 2021 raportti paljastaa, miten ilmastonmuutos muuttaa maakuntien arkea: mets\u00e4isiss\u00e4 It\u00e4-Suomen maakunnissa routaolojen heikkeneminen haittaa alueelle elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 mets\u00e4taloutta, tulvat uhkaavat Pohjanmaata ja maatalous kamppailee s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden kanssa. Yh\u00e4 useampi el\u00e4in- ja eli\u00f6laji ei selviydy. Vaikeinta on niill\u00e4, jotka tarvitsevat lunta ja j\u00e4\u00e4t\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":73,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-95","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"15.8.2025 9.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/95","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/73"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=95"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/95\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=95"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=95"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=95"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":22,"date":"2017-05-08T10:01:03","date_gmt":"2017-05-08T07:01:03","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/?p=22"},"modified":"2017-05-08T10:16:24","modified_gmt":"2017-05-08T07:16:24","slug":"sote-uudistuksessa-investoidaan-sinne-mista-maksukykya-jo-loytyy","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/sote-uudistuksessa-investoidaan-sinne-mista-maksukykya-jo-loytyy\/","title":{"rendered":"Sote-uudistuksessa investoidaan sinne, mist\u00e4 maksukyky\u00e4 jo l\u00f6ytyy"},"content":{"rendered":" Suomalaisen hyvinvointivaltion keskeinen periaate on ollut universalismi. Universaalin sosiaalipolitiikan keskeisimpin\u00e4 piirtein\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 muun muassa yhdenvertaisuutta, leimaavien erottelujen puuttumista ja kattavan palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n suuntaamista koko v\u00e4est\u00f6lle.<\/p>\n Sosiaalipolitiikan emeritusprofessori Jorma Sipil\u00e4n<\/strong> mukaan universaalit sosiaalietuudet sek\u00e4 peruskoulu viev\u00e4t noin 15 prosenttia valtion kaikista menoista.<\/p>\n Universaalit j\u00e4rjestelm\u00e4t ovat v\u00e4hent\u00e4neet ongelmia, alentaneet kustannuksia, karsineet byrokratiaa ja yll\u00e4pit\u00e4neet j\u00e4rjestelm\u00e4n legitimiteetti\u00e4. 1980-luvulle asti suomalainen j\u00e4rjestelm\u00e4 oli varsin kattava, laadultaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n tyydytt\u00e4v\u00e4 ja se tarjosi niin tulonsiirrot kuin palvelut eurooppalaista keskitasoa edullisemmin.<\/p>\n Universalismi<\/span> ei en\u00e4\u00e4 kelpaa poliittisten ratkaisujen pohjaksi. Hyvinvoinnin ja tasa-arvon tavoittelemisen sijaan on siirrytty kohti uusliberaalia politiikkaa, jossa korostetaan monitoimijuutta, tehokkuutta ja markkinaehtoisuutta.<\/p>\n Universalismi miellet\u00e4\u00e4n k\u00f6yhien politiikaksi. V\u00e4h\u00e4varaisille v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t tulonsiirrot, kuten lapsilis\u00e4t tai kansanel\u00e4kkeet, eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 keskiluokalle t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n Julkiset terveyspalvelut on helppo hyl\u00e4t\u00e4, mik\u00e4li oma tai ty\u00f6nantajan kukkaro mahdollistaa yksityisen palvelun k\u00e4ytt\u00e4misen. Universalismin kannatus heikkenee, kun sit\u00e4 tarvinneet k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t katoavat.<\/p>\n Universalismissa<\/span> on kyse investoinneista.<\/p>\n Sosiaalipolitiikalle ominaista on lis\u00e4t\u00e4 ihmisten toimintakyky\u00e4 siell\u00e4 miss\u00e4 vajautta on eniten. Sote-uudistuksen maalisuoran h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4ess\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 nyt investoidaan sinne mist\u00e4 jo valmiiksi l\u00f6ytyy maksukyky\u00e4, eik\u00e4 sinne miss\u00e4 tarpeita olisi.<\/p>\n Kehityskulku johtaa kasvavaan eriarvoisuuteen v\u00e4est\u00f6luokkien ja alueiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n Kokemus<\/span> tasa-arvosta lis\u00e4\u00e4 luottamusta toisiin ihmisiin.<\/p>\n Luottamus edist\u00e4\u00e4 tutkimusten mukaan niin taloudellista kasvua ja tehokkuutta, sosiaalista integraatiota, yhteisty\u00f6t\u00e4 ja demokraattista vakautta. Luottamus kehitt\u00e4\u00e4 jopa henkil\u00f6kohtaisia ominaisuuksia, kuten hyv\u00e4\u00e4 terveytt\u00e4 ja pitk\u00e4ik\u00e4isyytt\u00e4.<\/p>\n Kun kokemus samassa veneess\u00e4 olemisesta on vahva, uskaltavat yksil\u00f6t tehd\u00e4 rohkeampia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja toimia my\u00f6s moraalisesti oikein. Yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, kun rajoittavasta nationalismista on tullut j\u00e4lleen hyv\u00e4ksytty\u00e4 ja vihasta ja pelosta ammennetaan poliittista k\u00e4ytt\u00f6voimaa.<\/p>\n Universaaleille ratkaisuille olisi edelleen kysynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomalaisen hyvinvointivaltion keskeinen periaate on ollut universalismi. Universaalin sosiaalipolitiikan keskeisimpin\u00e4 piirtein\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 muun muassa yhdenvertaisuutta, leimaavien erottelujen puuttumista ja kattavan palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n suuntaamista koko v\u00e4est\u00f6lle. Sosiaalipolitiikan emeritusprofessori Jorma Sipil\u00e4n mukaan universaalit sosiaalietuudet sek\u00e4 peruskoulu viev\u00e4t noin 15 prosenttia valtion kaikista menoista. Universaalit j\u00e4rjestelm\u00e4t ovat v\u00e4hent\u00e4neet ongelmia, alentaneet kustannuksia, karsineet byrokratiaa ja yll\u00e4pit\u00e4neet j\u00e4rjestelm\u00e4n legitimiteetti\u00e4. 1980-luvulle […]<\/p>\n","protected":false},"author":73,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-22","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"8.5.2017 10.01","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/73"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=22"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=22"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=22"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=22"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":21,"date":"2016-12-19T15:11:38","date_gmt":"2016-12-19T13:11:38","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/?p=21"},"modified":"2025-05-27T14:57:55","modified_gmt":"2025-05-27T11:57:55","slug":"pisa-halyttaa-kun-eriarvoisuus-kasvaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/pisa-halyttaa-kun-eriarvoisuus-kasvaa\/","title":{"rendered":"PISA h\u00e4lytt\u00e4\u00e4, kun eriarvoisuus kasvaa"},"content":{"rendered":" Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 julkaistut PISA-tutkimusohjelman (Programme for International Student Assessment) tulokset h\u00e4tk\u00e4hdyttiv\u00e4t.<\/p>\n Suomalaiset nuoret ovat p\u00e4rj\u00e4nneet PISA-testeiss\u00e4 loistavasti, mutta tulokset ovat k\u00e4\u00e4ntyneet selke\u00e4\u00e4n laskuun huippuvuodesta 2006.<\/p>\n Tutkimukset huutavat samaa viesti\u00e4: eriarvoisuus lis\u00e4\u00e4ntyy niin alueellisesti kuin sukupuolten v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n PISA-raportti pit\u00e4\u00e4 historiallisena tulosta, jonka mukaan Suomessa perheen sosioekonominen asema vaikuttaa oppilaiden osaamiseen entist\u00e4 enemm\u00e4n. Viel\u00e4 vuonna 2009 vaikutus oli yksi vertailumaiden pienimpi\u00e4.<\/p>\n Kotitaustan vaikutus tuloksiin on Suomessa voimistunut nopeasti, kun se muualla on pysynyt ennallaan.<\/p>\n Lis\u00e4ksi heikko osaaminen kasautuu samoille oppilaille. 65 prosenttia luonnontieteiden heikoista osaajista ei p\u00e4rj\u00e4\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n matematiikassa tai lukutaidossa. Noin kaksi kolmannesta heist\u00e4 on poikia.<\/p>\n Kotitaustan vaikutus oppimistuloksiin on Suomessa voimistunut nopeasti.<\/p>\n Katja Asikainen<\/cite><\/p><\/blockquote>\n Olin <\/span>vastik\u00e4\u00e4n tapaamisessa, jossa koulutuspolitiikkaa tutkinut emeritaprofessori toi esille erityisopetuksessa tapahtuneen muutoksen.<\/p>\n Suomalaisiin kouluihin on tuotu, varmasti hyv\u00e4\u00e4 tarkoittava ajatus, inkluusio-opetuksesta, jolla tavoitellaan kaikkien lasten yhteisopetusta.<\/p>\n Inkluusion n\u00e4hd\u00e4\u00e4n parantavan erityisoppilaan oppimistuloksia ja hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4n muitakin oppilaita ilman, ett\u00e4 siit\u00e4 olisi kenellek\u00e4\u00e4n haittaa.<\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on vain saattanut tarkoittaa, ett\u00e4 erityist\u00e4 tukea tarvitsevat oppilaat sijoitetaan isoihin opetusryhmiin ilman riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 yksil\u00f6llist\u00e4 tukea.<\/p>\n Inkluusio-opetus on voinut n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 taloudellisessa ahdingossa painiville kunnille keinona s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4.<\/p>\n On ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, etteiv\u00e4t kansalliset ja paikalliset s\u00e4\u00e4st\u00f6toimet heikenn\u00e4 koulujen edellytyksi\u00e4 huolehtia eniten tukea tarvitsevista oppilaista.<\/p>\n Suomessa <\/span>niin maaseudulla kuin kaupungeissa on voitu taata tasavertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen oppimiseen. Aiemmissa tutkimuksissa eroja kaupunki- tai maaseutukoulujen ei ole havaittu juuri lainkaan, nyt ero oli selke\u00e4.<\/p>\n Voimakkaimmin oppimistulokset heikkenev\u00e4t It\u00e4-Suomessa. Koulut tai opettajat It\u00e4-Suomessa tuskin ovat sen huonompia kuin muuallakaan, mutta koulu ei pysty yksin tasaamaan sit\u00e4 toivottomuuden n\u00e4k\u00f6alaa, joka vaikkapa Pohjois-Karjalan kaltaisella alueella on.<\/p>\n Kun ty\u00f6tt\u00f6myysprosentti on yli 18 ja korkeakoulutuksen ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 ei ole tarjolla, ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n n\u00e4kym\u00e4\u00e4 siit\u00e4, miksi kannattaisi opiskella. Ty\u00f6mahdollisuudet vet\u00e4v\u00e4t koulutetut vanhemmat kaupunkiseuduille.<\/p>\n Alueellisten koulutuserojen tasoittamiseen tarvitaan hajauttavaa ty\u00f6llisyys- ja tulonjakopolitiikkaa.<\/p>\n Se on nykyisess\u00e4 yhteiskunnallisessa ilmapiiriss\u00e4 vaikea tavoite, kun yhdenvertainen Suomi rahoitetaan \u201dpumppaamalla elinkelvottomiin maakuntiin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 summia etel\u00e4suomalaisten rahaa\u201d, kuten niin moni tuntuu ajattelevan.<\/p>\n Suomen <\/span>talouskehitys on ollut haastava ja muutoksesta on tullut pysyv\u00e4 tila. Mutta talous on haastanut my\u00f6s muut OECD-maat, eik\u00e4 selit\u00e4 yksin koulutuspolkujen eriytymist\u00e4.<\/p>\n Puheenjohtaja Juha Sipil\u00e4n<\/strong> perustama eriarvoistumisen pys\u00e4ytt\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 ryhm\u00e4 saattoi vaikuttaa leikkauspolitiikan ajassa teenn\u00e4iselt\u00e4. Silti se on viesti siit\u00e4, ett\u00e4 ongelma on valtiollisessa eliitiss\u00e4 tunnustettu julkisesti.<\/p>\n Sivustaseuraaja toivoisi ryhm\u00e4n keskittyv\u00e4n erityisesti lapsiin ja nuoriin, sill\u00e4 juuri nuoruudessa tehdyt ratkaisut vaikuttavat ratkaisevasti koko el\u00e4m\u00e4\u00e4mme.<\/p>\n Pelkk\u00e4 uudistus kouluun ei nosta PISA-tuloksia, tarvitaan yhteiskuntapolitiikkaa, jossa valinnat tehd\u00e4\u00e4n ihminen etusijalle asettaen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 julkaistut PISA-tutkimusohjelman (Programme for International Student Assessment) tulokset h\u00e4tk\u00e4hdyttiv\u00e4t. Suomalaiset nuoret ovat p\u00e4rj\u00e4nneet PISA-testeiss\u00e4 loistavasti, mutta tulokset ovat k\u00e4\u00e4ntyneet selke\u00e4\u00e4n laskuun huippuvuodesta 2006. Tutkimukset huutavat samaa viesti\u00e4: eriarvoisuus lis\u00e4\u00e4ntyy niin alueellisesti kuin sukupuolten v\u00e4lill\u00e4. PISA-raportti pit\u00e4\u00e4 historiallisena tulosta, jonka mukaan Suomessa perheen sosioekonominen asema vaikuttaa oppilaiden osaamiseen entist\u00e4 enemm\u00e4n. Viel\u00e4 vuonna 2009 vaikutus oli […]<\/p>\n","protected":false},"author":73,"featured_media":23,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-21","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"19.12.2016 15.11","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/73"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=21"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/23"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=21"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=21"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=21"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":20,"date":"2016-10-03T12:49:27","date_gmt":"2016-10-03T09:49:27","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/?p=20"},"modified":"2016-10-03T12:52:32","modified_gmt":"2016-10-03T09:52:32","slug":"hankeralli-pyorii-mutta-syntyyko-silla-tuloksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/hankeralli-pyorii-mutta-syntyyko-silla-tuloksia\/","title":{"rendered":"Hankeralli py\u00f6rii, mutta syntyyk\u00f6 sill\u00e4 tuloksia?"},"content":{"rendered":" Kilpailukyky-yhteiskunta vaatii jatkuvaa kehittymist\u00e4 niin organisaatioilta kuin kansalaisiltakin.<\/p>\n Kehittymisopin ajatus on, ett\u00e4 vain nopeasti uudistuvat ja reagoivat yhteiskunnat voivat selvit\u00e4 ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 kilpailukykyns\u00e4. T\u00e4m\u00e4n nopean kehitt\u00e4misen mahdollistavat erilaiset innovaatio- ja kehitt\u00e4misty\u00f6kalut kuten hankerahoitukset.<\/p>\n Kun Suomessa halutaan kehitt\u00e4\u00e4 tai uudistaa julkisia palveluja, perustetaan hanke. Samankaltaisia toimintatapoja sovelletaan my\u00f6s projekteissa ja kokeilussa. Ero k\u00e4sitteiden v\u00e4lill\u00e4 onkin h\u00e4ilyv\u00e4.<\/p>\n Euroopan unionin kehitt\u00e4misrahastot tai kotimaista tekoa olevat rahoitukset, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseksi kehitetty Kaste, ja kymmenet muut hankerahoitukset ohjaavat yhteiskunnallista kehityst\u00e4 ja julkisia palveluita haluttuun suuntaan.<\/p>\n Samalla julkishallinto on muotoutunut projektimaiseksi ja alueellinen kehitt\u00e4minen on eriytynyt erilaisiin kehitt\u00e4mishankkeisiin.<\/p>\n Poikkeuksetta <\/span>hankkeilla halutaan saada aikaan hyvi\u00e4 asioita, kuten nostaa huono-osaisten \u00e4\u00e4ni kuuluviin tai tarjota parempia palveluja. Poikkeuksetta ne my\u00f6s tuovat erilaisia toimijoita yhteen.<\/p>\n Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen, s\u00e4\u00e4ti\u00f6iden ja julkisen toimijoiden hankkeet tarjoavat paikkoja vuoropuhelulle. Joskus my\u00f6s yrityksill\u00e4 on intressi\u00e4 mukana olla yhteisiss\u00e4 hankkeissa. Samalla niille avautuu mahdollisuus saada arvokasta tietoa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 julkisen sektorin toiminnasta ja luoda kontakteja.<\/p>\n Suomeen on kehittynyt kokonaisten hanke- ja projektiosaajien reservi, joiden koko ty\u00f6ura uhkaa muodostua p\u00e4tkist\u00e4.<\/p>\n Hankety\u00f6ntekij\u00e4t kertovat olevansa kyll\u00e4styneit\u00e4 siihen, ettei ty\u00f6n tekemiseen ehdi keskitty\u00e4, kun jatkuvasti ollaan kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja uudistamassa organisaatioita.<\/p>\n Samaan aikaan perusty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t ammattilaiset, esimerkiksi opettajat, sairaanhoitajat tai sosiaality\u00f6ntekij\u00e4t kokevat, ett\u00e4 he putoavat kelkasta. Hankkeissa kehitetyt uudet toimintatavat eiv\u00e4t juurru pysyviksi toimintatavoiksi.<\/p>\n Ristiriitaista on, ett\u00e4 hankkeisiin l\u00f6ytyy aina rahaa mutta perusty\u00f6h\u00f6n ei ole resursseja. Kukaan ei oikein tied\u00e4, tuottaako hankeralli tuloksia vai olisiko rahoitus viisaammassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kun se ohjattaisiin pysyviin palveluihin ja virkoihin.<\/p>\n Hankehallinta\u00a0on oire j\u00e4lkidemokratiaan ajautuneesta valtiosta.<\/p>\n Katja Asikainen<\/cite><\/p><\/blockquote>\n Yhden <\/span>siivun hankerahoituksista voisi osoittaa riippumattomaan tutkimukseen, jossa akateeminen yhteis\u00f6 voisi tarkastella hankkeiden tuloksellisuutta sek\u00e4 historiaa.<\/p>\n Jo nyt k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelma olisi t\u00e4m\u00e4nkaltaisen tutkimuksen tekemiseen oiva ty\u00f6kalu.<\/p>\n Tulokset antaisivat poliitikoille selk\u00e4nojaa t\u00e4rkeimp\u00e4\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4, demokraattiseen hallintaan.<\/p>\n Hankehallinta <\/span>on oire j\u00e4lkidemokratiaan ajautuneesta valtiosta, jossa kansalaisten luottamus poliitikkoihin on heikkoa ja asiantuntijat, kuten viranhaltijat, konsultit ja ajatuspajat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t enemm\u00e4n valtaa.<\/p>\n Tietoon perustuva p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko on hyv\u00e4st\u00e4, mutta j\u00e4lkidemokraattisessa yhteiskunnassa p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat kutistuneet pelk\u00e4ksi hallinnoksi, joka perustelee ratkaisujaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydell\u00e4 ja kielt\u00e4\u00e4 niiden perustumisen arvoihin ja valintoihin.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kilpailukyky-yhteiskunta vaatii jatkuvaa kehittymist\u00e4 niin organisaatioilta kuin kansalaisiltakin. Kehittymisopin ajatus on, ett\u00e4 vain nopeasti uudistuvat ja reagoivat yhteiskunnat voivat selvit\u00e4 ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 kilpailukykyns\u00e4. T\u00e4m\u00e4n nopean kehitt\u00e4misen mahdollistavat erilaiset innovaatio- ja kehitt\u00e4misty\u00f6kalut kuten hankerahoitukset. Kun Suomessa halutaan kehitt\u00e4\u00e4 tai uudistaa julkisia palveluja, perustetaan hanke. Samankaltaisia toimintatapoja sovelletaan my\u00f6s projekteissa ja kokeilussa. Ero k\u00e4sitteiden v\u00e4lill\u00e4 onkin h\u00e4ilyv\u00e4. […]<\/p>\n","protected":false},"author":73,"featured_media":23,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-20","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"3.10.2016 12.49","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/73"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/23"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":19,"date":"2016-07-26T14:33:04","date_gmt":"2016-07-26T11:33:04","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/?p=19"},"modified":"2025-05-27T14:58:00","modified_gmt":"2025-05-27T11:58:00","slug":"nuoret-miehet-mittaavat-yhteiskunnan-kestavyyden","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/nuoret-miehet-mittaavat-yhteiskunnan-kestavyyden\/","title":{"rendered":"Nuoret miehet mittaavat yhteiskunnan kest\u00e4vyyden"},"content":{"rendered":" Hein\u00e4kuu on ollut ravisutteleva maailmalta kantautuvien synkkien uutisten takia.<\/p>\n Gallupkannatustaan menett\u00e4neet perussuomalaiset ovat tarttuneet tilaisuuteen. Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen<\/strong> ja perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen<\/strong> vaativat sosiaalisen median p\u00e4ivityksiss\u00e4\u00e4n \u201dislamin kitkemist\u00e4\u201d ja esitt\u00e4v\u00e4t muslimeja karkotettavaksi Suomesta.<\/p>\n Keskustelua seuranneelle n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 rasistiset puheenvuorot ovat hiljaisesti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 hallituksen piiriss\u00e4.<\/p>\n Jos \u00e4\u00e4riliikkeiden nousuun, rasismiin ja eriarvoistumiskehitykseen ei puututa, nousee radikalisoitumisen uhka my\u00f6s muualta kuin pel\u00e4ttyjen jihadistien keskelt\u00e4.<\/p>\n Suurin <\/span>osa Suomeen saapuvista turvapaikkaa hakevista on nuoria miehi\u00e4. Heid\u00e4n suomalaiset ik\u00e4toverinsa ovat kielteisi\u00e4 maahanmuuttoa kohtaan.<\/p>\n Tietoykk\u00f6sen vuonna 2014 toteuttamasta, 15\u201324-vuotiaille suunnatusta nuorisotutkimuksesta ilmenee, ett\u00e4 erityisen kielteisesti maahanmuuttoon suhtautuvat 20\u201324-vuotiaat miehet ja nuoret, joiden koulutustausta on ammatillinen koulutus.<\/p>\n Meill\u00e4 <\/span>on k\u00e4siss\u00e4mme pettyneiden nuorten sukupolvi. Suomen nuorisoyhteisty\u00f6 Allianssin kokoamassa infografiikassa kerrotaan vuonna 1987 syntyneist\u00e4 \u201dlaman lapsista\u201d, suurin piirtein nykyisist\u00e4 kolmekymppisist\u00e4.<\/p>\n 21 vuotta t\u00e4ytetty\u00e4\u00e4n heist\u00e4 18 prosenttia ei ollut valmistunut muualta kuin peruskoulusta ja 20 prosenttia ik\u00e4luokasta oli k\u00e4ynyt psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tai sy\u00f6nyt psyykel\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. 23 prosenttia heist\u00e4 oli turvautunut toimeentulotukeen.<\/p>\n Suunnilleen t\u00e4st\u00e4 ik\u00e4luokasta l\u00f6ytyv\u00e4t ne noin kolmekymppiset suomalaiset nuoret miehet, jotka ovat keksineet katupartioilleen nimi\u00e4 skandinaavisesta viikinkiperinteest\u00e4 ammentaen.<\/p>\n He kaipaavat kotoutumista yht\u00e4 paljon kuin Syyriasta, Irakista tai Somaliasta paenneet nuoret miehet.<\/p>\n Niin \u00e4\u00e4riajattelusta vieh\u00e4ttyneet maahanmuuttajataustaiset nuoret kuin Soldiers of Odinit ovat rikkonaisten perheiden lapsia, koulupudokkaita ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 otteensa menett\u00e4neit\u00e4 nuoria aikuisia.<\/p>\n Tuomitseminen <\/span>Facebook-kirjoitteluista ei riit\u00e4. Tarvitaan pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 politiikkaa, joka ratkaisee ongelmia ja rakentaa kansallista sovintoa.<\/p>\n Maata johtavan keskustan tulee mietti\u00e4, millaista parempaa tekemist\u00e4 l\u00f6yd\u00e4mme toimettomille ja katkeroituneille nuorille miehille, joiden koulutustaso on matala tai joiden kielitaito on puutteellinen.<\/p>\n Tarvitaan valtiollista p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyytt\u00e4 ja keinoja, joilla v\u00e4lity\u00f6markkinoille p\u00e4\u00e4sy\u00e4 helpotetaan, ty\u00f6llist\u00e4misty\u00f6 niin yrityksiin kuin j\u00e4rjest\u00f6ihin helpottuu ja kouluttautuminen uudelleen on mahdollista.<\/p>\n Nuoret miehet ansaitsevat toisen mahdollisuuden, kansalaisuudesta riippumatta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Hein\u00e4kuu on ollut ravisutteleva maailmalta kantautuvien synkkien uutisten takia. Gallupkannatustaan menett\u00e4neet perussuomalaiset ovat tarttuneet tilaisuuteen. Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen ja perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen vaativat sosiaalisen median p\u00e4ivityksiss\u00e4\u00e4n \u201dislamin kitkemist\u00e4\u201d ja esitt\u00e4v\u00e4t muslimeja karkotettavaksi Suomesta. Keskustelua seuranneelle n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 rasistiset puheenvuorot ovat hiljaisesti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 hallituksen piiriss\u00e4. Jos \u00e4\u00e4riliikkeiden nousuun, rasismiin ja eriarvoistumiskehitykseen ei puututa, nousee […]<\/p>\n","protected":false},"author":73,"featured_media":23,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-19","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"26.7.2016 14.33","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/73"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/23"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=19"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/katja-asikainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=19"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]\n
\n
\n
\n