[{"id":101,"date":"2020-05-15T14:15:51","date_gmt":"2020-05-15T11:15:51","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/?p=101"},"modified":"2020-05-15T14:20:58","modified_gmt":"2020-05-15T11:20:58","slug":"mietteita-koiran-vierelta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/mietteita-koiran-vierelta\/","title":{"rendered":"Mietteit\u00e4 koiran vierelt\u00e4"},"content":{"rendered":"

Koronaeristys on heilauttanut arkea ja antanut mahdollisuuden mietti\u00e4 omia tekemisi\u00e4 ja ymp\u00e4rill\u00e4 tapahtuvaa. Ohimennen kuulin teologin arvioivan, ett\u00e4 pohdimme nyt eksistentiaalisia kysymyksi\u00e4 \u2013 olemassaolon perimm\u00e4ist\u00e4 merkityst\u00e4.<\/p>\n

Huomaan niin k\u00e4yneen. Hiljaisina hetkin\u00e4 on tullut mietitty\u00e4, mik\u00e4 on arvokasta ja mist\u00e4 voisi luopua. Siin\u00e4 samalla olen seurannut koirien, pihan lintujen, peurojen, kettujen ja myyrien k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Luonnon keskell\u00e4, ikkunan takana on ollut paraatipaikka katsoa muiden kuin ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Eniten<\/span> olen oppinut koirista. Ne kulkevat vierell\u00e4 kaikki p\u00e4iv\u00e4t: nukkuvat samassa huoneessa, her\u00e4\u00e4v\u00e4t ihmisen aikaan, tekev\u00e4t aamutoimensa, haukkuvat kiukkunsa ja riemunsa, sy\u00f6v\u00e4t ja lep\u00e4\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

11-vuotias on ottanut teht\u00e4v\u00e4kseen vahtia, etten vahingoitu tai k\u00e4rsi yksin\u00e4isyydest\u00e4. Se ei liiku paria metri\u00e4 kauemmaksi edes riistaa n\u00e4hty\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Viisivuotias on osoittautunut itsekeskeisemm\u00e4ksi. Se tottelee, kun herkulla palkitaan tai k\u00e4sky on kova, muuten se p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse tekemisens\u00e4. Vietti vie enemm\u00e4n kuin j\u00e4rki.<\/p>\n

Onneksi \u00e4\u00e4niyliherkkyys hillitsee intoilua. Pieni pysyy pihalla, kun tuuli ulvoo tai tontille kantautuu rakentamisen tai mets\u00e4t\u00f6iden \u00e4\u00e4net. Riippuvuus ihmisest\u00e4 on ilmiselv\u00e4\u00e4: pel\u00e4styneen\u00e4 ja kylmiss\u00e4\u00e4n se pysyy suojassa, jonka tarjoan.<\/p>\n

Ihmisen<\/span> ja el\u00e4imen suhde on ollut aina monipuolinen \u2013 ja hankala. El\u00e4imet ovat antaneet seuraa, voimaa ja ravintoa jo vuosituhansia. Ne ovat ruokkineet my\u00f6s uteliaisuutta ja inspiraatiota.<\/p>\n

Olemme halunneet tiet\u00e4\u00e4 muiden hengitt\u00e4vien ominaisuuksista, ja el\u00e4imi\u00e4 on ikuistettu taiteeseen. Ne ovat kuuluneet kulttuuriimme, tieteeseen ja kehitykseen.<\/p>\n

Ihminen on kokenut valtansa ulottuvan el\u00e4imen yli. Lajeja on mets\u00e4stetty sukupuuttoon ja el\u00e4imi\u00e4 on kohdeltu julmasti. Viisastumistakin tapahtuu. Kotiel\u00e4intiloilla el\u00e4imet saavat huippuruokaa, tilaa ja hoivaa. Vaivoja ja sairauksia hoidetaan, ja kaltoinkohtelut ovat harvinaisia.<\/p>\n

Koronan<\/span> aikana el\u00e4inten merkitys on noussut entisest\u00e4\u00e4n. Somessa jaetaan kissakuvia ja iloitaan merikotkan pesinn\u00e4n onnistumisesta. El\u00e4imen perheonni kertoo, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 jatkuu.<\/p>\n

Pandemiarajoitukset ovat katkaisseet Espanjassa h\u00e4rk\u00e4taistelut toivottavasti lopullisesti. El\u00e4inten arvostuksen nousu tarkoittaa, ett\u00e4 perinteist\u00e4kin luovutaan silloin, kun ne ovat uudistuneiden arvojemme vastaisia. K\u00e4rsimys ei ole en\u00e4\u00e4 hauskaa.<\/p>\n

Aikojen p\u00e4\u00e4st\u00e4 tulemme nolostumaan siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 on vangittu h\u00e4kkeihin ihmisen kevytkenk\u00e4isten tarpeiden vuoksi. Ymm\u00e4rrys el\u00e4m\u00e4n rajallisuudesta saa tajuamaan, ettei meille ole annettu valtuuksia vangita, vaan ainoastaan varjella toinen toisiamme.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Koronaeristys on heilauttanut arkea ja antanut mahdollisuuden mietti\u00e4 omia tekemisi\u00e4 ja ymp\u00e4rill\u00e4 tapahtuvaa. Ohimennen kuulin teologin arvioivan, ett\u00e4 pohdimme nyt eksistentiaalisia kysymyksi\u00e4 \u2013 olemassaolon perimm\u00e4ist\u00e4 merkityst\u00e4. Huomaan niin k\u00e4yneen. Hiljaisina hetkin\u00e4 on tullut mietitty\u00e4, mik\u00e4 on arvokasta ja mist\u00e4 voisi luopua. Siin\u00e4 samalla olen seurannut koirien, pihan lintujen, peurojen, kettujen ja myyrien k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Luonnon keskell\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":102,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-101","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"15.5.2020 14.15","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/101","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=101"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/101\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/102"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=101"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=101"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=101"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":90,"date":"2020-03-06T08:08:48","date_gmt":"2020-03-06T06:08:48","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/?p=90"},"modified":"2020-03-06T08:21:24","modified_gmt":"2020-03-06T06:21:24","slug":"valtion-rahaa-vahemman-viihteeseen-enemman-kansan-liikuttamiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/valtion-rahaa-vahemman-viihteeseen-enemman-kansan-liikuttamiseen\/","title":{"rendered":"Valtion rahaa v\u00e4hemm\u00e4n viihteeseen, enemm\u00e4n kansan liikuttamiseen"},"content":{"rendered":"

Viime viikolla kokoontui tieteen ja kulttuurin tekij\u00f6it\u00e4 Suomen Kulttuurirahaston vuosijuhlaan. Dosentti Ilkka Heinonen<\/strong> esitelm\u00f6i tilaisuudessa liikunnallisen el\u00e4m\u00e4ntavan vaikutuksista ihmisen elimist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Heinonen muistutti, miten liikunta auttaa meit\u00e4 suojautumaan monilta sairauksilta. Fyysisesti passiivinen el\u00e4m\u00e4ntapa on yhteydess\u00e4 syd\u00e4nsairauksiin, sy\u00f6piin ja my\u00f6s aivojen sairauksiin, kuten dementiaan ja masennukseen.<\/p>\n

Liikkumattomuuden seuraukset maksavat miljardeja.<\/p>\n

Dosentti <\/span>otti puheessaan kantaa my\u00f6s julkisten varojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. H\u00e4nen mukaansa kilpa- ja huippu-urheilun sijaan valtion niukat resurssit tulisi kohdistaa etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 lasten ja nuorten liikkumiseen sek\u00e4 kunto- ja arkiliikuntaan. Olen samaa mielt\u00e4.<\/p>\n

Mahdollisuus liikunnan harrastamiseen pit\u00e4isi olla kaikilla, ei vain niill\u00e4, joiden rahat riitt\u00e4v\u00e4t ja kotijoukot kannustavat. Lapset tarvitsevat ohjaajia ja kerhojen vet\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n

Pienituloisissa perheiss\u00e4 tarvitaan tukea my\u00f6s v\u00e4lineiden hankintaan ja kuljetuksiin.<\/p>\n

Julkista rahaa kannattaa suunnata my\u00f6s el\u00e4m\u00e4ntapaansa remontoiville aikuisille. Jos taustalla on kurjat kokemukset koululiikunnasta ja el\u00e4m\u00e4 kuormittaa, ammattilaisen apu on tarpeen ainakin alussa.<\/p>\n

Heinonen puhui alustuksessaan motivaatiosta ja muistutti, ettei liikunnan tarvitse olla kilpailullista. Menestymist\u00e4 olennaisempaa voi olla yhdess\u00e4olo harrastusporukassa tai esimerkiksi tanssista saatava ilo ja ilmaisunvapaus. Py\u00f6r\u00e4ilykin voi olla paitsi liikuntaa my\u00f6s halua s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 rahaa ja ilmastoa.<\/p>\n

\n

Menestymist\u00e4 olennaisempaa voi olla yhdess\u00e4olo.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Julkisuuteen <\/span>on viime aikoina noussut harrastusten sairaita puolia.<\/p>\n

Veijo Baltzar<\/strong> on ep\u00e4ilyjen mukaan hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4nyt tytt\u00f6j\u00e4 teatteritoiminnan suojissa. Luistelussa on ollut asiattomia, nuoria alentavia valmennusmenetelmi\u00e4.<\/p>\n

Entinen huippuluistelija Kiira Korpi<\/strong> on ihmetellyt, ett\u00e4 esiin tulleissa tapauksissa nuoret eiv\u00e4t saaneet kertoa edes kotona, mit\u00e4 harjoituksissa tapahtui. Korpi on perustellusti kysynyt, miss\u00e4 ovat urheiluj\u00e4rjest\u00f6jen vastuunkantajat. Jos simputus on jatkunut vuosia, siit\u00e4 on varmasti tiedetty.<\/p>\n

Kilpa- ja huippu-urheilu <\/span>on paitsi vaativaa ty\u00f6t\u00e4, my\u00f6s viihdett\u00e4.<\/p>\n

Huiput tarjoavat el\u00e4myksi\u00e4 ja ovat esikuvia. Menestyksen valokeila houkuttelee my\u00f6s sponsoreita ja toimintaa pystyt\u00e4\u00e4n rahoittamaan yksityisill\u00e4 varoilla, jos menettelytavat ovat kunnossa.<\/p>\n

Kansanterveyden ja kansantalouden kannalta on viisainta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhteiset varat eri-ik\u00e4isten suomalaisten liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin.<\/p>\n

Kun mahdollisimman moni pystyy harrastamaan, saadaan n\u00e4kyvi\u00e4 hyvinvointivaikutuksia. Joukosta voi nousta lahjakkuuksia my\u00f6s huipulle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime viikolla kokoontui tieteen ja kulttuurin tekij\u00f6it\u00e4 Suomen Kulttuurirahaston vuosijuhlaan. Dosentti Ilkka Heinonen esitelm\u00f6i tilaisuudessa liikunnallisen el\u00e4m\u00e4ntavan vaikutuksista ihmisen elimist\u00f6\u00f6n. Heinonen muistutti, miten liikunta auttaa meit\u00e4 suojautumaan monilta sairauksilta. Fyysisesti passiivinen el\u00e4m\u00e4ntapa on yhteydess\u00e4 syd\u00e4nsairauksiin, sy\u00f6piin ja my\u00f6s aivojen sairauksiin, kuten dementiaan ja masennukseen. Liikkumattomuuden seuraukset maksavat miljardeja. Dosentti otti puheessaan kantaa my\u00f6s julkisten varojen […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":91,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-90","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"6.3.2020 8.08","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=90"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/91"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=90"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=90"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=90"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":89,"date":"2019-12-20T10:09:24","date_gmt":"2019-12-20T08:09:24","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/?p=89"},"modified":"2019-12-20T10:18:41","modified_gmt":"2019-12-20T08:18:41","slug":"erilaisten-suomalaisten-yhteiseloa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/erilaisten-suomalaisten-yhteiseloa\/","title":{"rendered":"Erilaisten suomalaisten yhteiseloa"},"content":{"rendered":"

Runsaan parin vuoden ajan kollegani Ville Pitk\u00e4nen<\/strong> ja Jussi Westinen<\/strong> ovat tutkineet suomalaisten identiteettej\u00e4 \u2013 sit\u00e4 millaisia olemme pohjimmiltaan.<\/p>\n

Isossa tutkimushankkeessa selvitettiin asiaa paitsi suomen- ja ruotsinkielisten my\u00f6s ulkomaalaistaustaisten v\u00e4hemmist\u00f6jen osalta. \u00c4\u00e4ness\u00e4 olivat kantav\u00e4est\u00f6n lis\u00e4ksi ven\u00e4j\u00e4n-, viron-, somalin-, arabian- ja englanninkieliset suomalaiset.<\/p>\n

Tutkimus kertoo, ett\u00e4 Suomessa ei ole arvojen ja asenteiden osalta kahtiajakoa suomalais- ja ulkomaalaistaustaisiin.<\/p>\n

Ty\u00f6 ja koulutus ovat olennaisia identiteetin osatekij\u00f6it\u00e4 kaikille. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee riippumatta ihmisen omasta koulutustaustasta tai ty\u00f6tilanteesta. My\u00f6s koti, l\u00e4heiset ihmiset, terveys ja turvallisuus ovat t\u00e4rkeit\u00e4 kaikille.<\/p>\n

Kantasuomalaisia useampi ulkomaalaistaustainen arvioi, ett\u00e4 ihminen on oman onnensa sepp\u00e4. T\u00e4t\u00e4 mielt\u00e4 on noin 90 prosenttia maamme somalin-, arabian-, ven\u00e4j\u00e4n- ja vironkielisist\u00e4.<\/p>\n

Monet ulkomaalaistaustaiset haluavat lunastaa paikkansa yhteiskunnassa, mutta ennakkoluulot haittaavat el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 eteenp\u00e4in menoa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4kin<\/span> tutkimus kertoi kieliv\u00e4hemmist\u00f6jen kokevan, ett\u00e4 Suomessa on ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n tai etniseen taustaan liittyv\u00e4\u00e4 syrjint\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Puolella maamme somalinkielisist\u00e4 ei ole ainuttakaan kantav\u00e4est\u00f6\u00f6n kuuluvaa yst\u00e4v\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on harmillinen tieto \u2013 yhteiskunnan rikkaus on eritaustaisten ihmisten rinnakkaiselo.<\/p>\n

Somaliv\u00e4hemmist\u00f6 on ollut Suomessa jo pitk\u00e4\u00e4n, ja monet heist\u00e4 ovat toisen tai jopa kolmannen polven suomalaisia.<\/p>\n

Takana on suomalainen p\u00e4iv\u00e4koti, koulut ja t\u00f6it\u00e4, mutta ihmissuhteissa on raja-aitoja. Voimme itse kukin tarttua ep\u00e4kohtaan ty\u00f6paikalla, harrastuksissa ja asuinalueella. My\u00f6s j\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 ja medialla on paljon teht\u00e4v\u00e4\u00e4 kulttuurisen vuoropuhelun vahvistamisessa.<\/p>\n

Tutkimus<\/span> osoitti, miten moni asia yhdist\u00e4\u00e4 ulkomaalaistaustaisia ja kantasuomalaisia.<\/p>\n

Ilahdumme kaikki suomalaisten urheilumenestyksest\u00e4, maanpuolustustahtoa l\u00f6ytyy ja yhteiskunnallisiin instituutioihin luotetaan. Luotamme my\u00f6s toisiimme.<\/p>\n

Moni ulkomaalaistaustainen luottaa kantav\u00e4est\u00f6\u00f6n jopa enemm\u00e4n kuin Suomessa asuviin oman l\u00e4ht\u00f6maansa ihmisiin. Suomi on yh\u00e4 vahvan luottamuksen yhteiskunta, vaikka julkisesta keskustelusta mieleen j\u00e4\u00e4 usein ep\u00e4sopu.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4<\/span> viikolla julkaistun tutkimushankkeen viimeinen osa Samaa vai eri maata? kertoo, ett\u00e4 maamme arabian- ja somalinkielisist\u00e4 noin 70 prosenttia on valmis puolustamaan Suomea vaikka asein.<\/p>\n

Tutkimuskysymys oli suoraviivainen, mutta tulos kertoo, miten monet ep\u00e4vakaista oloista t\u00e4nne muuttaneet arvostavat Suomea ja ovat valmiita tekem\u00e4\u00e4n osansa sen hyv\u00e4ksi.<\/p>\n

Eritaustaisia suomalaisia yhdist\u00e4v\u00e4t monet asiat sek\u00e4 arjessa ett\u00e4 arvoissa. Yhteiselolle ja yhteiskunnan kehitt\u00e4miselle yhdess\u00e4 on hyv\u00e4 pohja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Runsaan parin vuoden ajan kollegani Ville Pitk\u00e4nen ja Jussi Westinen ovat tutkineet suomalaisten identiteettej\u00e4 \u2013 sit\u00e4 millaisia olemme pohjimmiltaan. Isossa tutkimushankkeessa selvitettiin asiaa paitsi suomen- ja ruotsinkielisten my\u00f6s ulkomaalaistaustaisten v\u00e4hemmist\u00f6jen osalta. \u00c4\u00e4ness\u00e4 olivat kantav\u00e4est\u00f6n lis\u00e4ksi ven\u00e4j\u00e4n-, viron-, somalin-, arabian- ja englanninkieliset suomalaiset. Tutkimus kertoo, ett\u00e4 Suomessa ei ole arvojen ja asenteiden osalta kahtiajakoa suomalais- ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-89","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"20.12.2019 10.09","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/89","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=89"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/89\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=89"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=89"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=89"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":88,"date":"2019-10-14T09:47:17","date_gmt":"2019-10-14T06:47:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/?p=88"},"modified":"2019-10-14T10:27:29","modified_gmt":"2019-10-14T07:27:29","slug":"mita-suomalainen-poliitikko-voi-oppia-victorialta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/mita-suomalainen-poliitikko-voi-oppia-victorialta\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 suomalainen poliitikko voi oppia Victorialta?"},"content":{"rendered":"

Anna-lehdess\u00e4 oli kes\u00e4ll\u00e4 kiinnostava juttu Ruotsin kruununprinsessa Victoriasta<\/strong>. Lehdess\u00e4 kerrottiin, miten prinsessa kykenee ylt\u00e4kyll\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n keskell\u00e4 vaikuttamaan tavalliselta perheen\u00e4idilt\u00e4.\u00a0<\/p>\n

Jutussa sosiaalipsykologi, dosentti\u00a0Kaarina M\u00f6nkk\u00f6nen\u00a0<\/strong>It\u00e4-Suomen yliopistosta arvioi, ett\u00e4 Victoria on taitava lukemaan pohjoismaista arvomaailmaa. Prinsessasta ja h\u00e4nen nuoresta perheest\u00e4\u00e4n on tullut ruotsalaisen yhteiskunnan arvojen peili.<\/p>\n

Vickan toimii soveliaisuusnormien rajoissa, mutta onnistuu niiden sis\u00e4ll\u00e4 olemaan esikuva ja vaikuttaja. H\u00e4n on kyennyt muuttamaan kuvaa kuninkaallisista.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n

Vaikka<\/span> Suomessa ei ole monarkiaa, t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin on syyt\u00e4 pohtia eliitin ja kansalaisten v\u00e4list\u00e4 suhdetta.<\/p>\n

Tutkimusten mukaan jopa kolme nelj\u00e4st\u00e4 suomalaisesta arvioi, ett\u00e4 poliitikot ovat et\u00e4\u00e4ntyneet tavallisten ihmisten ongelmista. Ep\u00e4luuloa ja ep\u00e4luottamusta riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Suomalaiset poliitikot voisivat ottaa oppia naapurimaan prinsessasta. M\u00f6nkk\u00f6sen mukaan Victoria n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n todella paneutuu kohtaamaan yleis\u00f6n ja on aidosti l\u00e4sn\u00e4. Tutkija muistuttaa, ett\u00e4 sosiaalisissa tilanteissa ihmiset havaitsevat tarkasti ja tunnistavat herk\u00e4sti esitt\u00e4misen ja toisaalta vilpitt\u00f6myyden.<\/p>\n

Suomessa<\/span> poliitikkojen ty\u00f6 on kaukana kuninkaallisesta kimalluksesta. Asiaosaamisen ja p\u00e4ivitt\u00e4isen puurtamisen rinnalle kannattaisi kuitenkin napata mausteita naapurista.\u00a0<\/p>\n

Poliitikot voisivat pit\u00e4\u00e4 kansalaisten tapaamista yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 kuin poliittista painia ja keskitty\u00e4 kunnolla kohtaamisiin. Jos p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on aikaa notkistua polvista pienen ihmisen tasolle, jutella ja katsoa silmiin, kyse on demokratiateosta. Ero kiireess\u00e4 heitettyyn rutiinitervehdykseen on iso.<\/p>\n

M\u00f6nkk\u00f6nen arvioi, ett\u00e4 Victoria on onnistunut rakentamaan vahvan luottamuspohjan. Jos jotakin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 tapahtuisi, h\u00e4n saisi ymm\u00e4rryst\u00e4 ja tukea kansalaisilta. Luottamuksesta luulisi my\u00f6s suomalaisten poliitikkojen kiinnostuvan.<\/p>\n

\n

Jos p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on aikaa notkistua polvista pienen ihmisen tasolle, jutella ja katsoa silmiin, kyse on demokratiateosta.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Toimittaja<\/span> Ebba Kleberg von Sydow <\/strong>kuvaa jutussa prinsessan toimintatapoja.<\/p>\n

H\u00e4n huomauttaa, ett\u00e4 Victoria on kyennyt uudistamaan kruununperillisen roolia ilman roolimallia ja samalla h\u00e4nest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n on tullut malli muille. H\u00e4n on apujoukkoineen selv\u00e4sti miettinyt, miten haluaa teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 hoitaa \u2013 ja el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 el\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Julkisuudessa kasvanut muotitietoinen kuninkaallinen voi olla my\u00f6s huolehtiva vanhempi, luonnossa liikkuja ja vaikuttaja, joka maakuntamatkoillaan osoittaa kiinnostusta maan eri osia ja erilaisia ihmisi\u00e4 kohtaan.<\/p>\n

Suomalaisessa politiikassa on tilaa Victorian reseptin kotikutoiselle versiolle. Kansanedustajien loputtoman kiireen ja riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tilalla voisivat olla hyvin suunnitellut, linjakkaat teot ja l\u00e4mmin itseluottamus, joka n\u00e4kyy kauas.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Anna-lehdess\u00e4 oli kes\u00e4ll\u00e4 kiinnostava juttu Ruotsin kruununprinsessa Victoriasta. Lehdess\u00e4 kerrottiin, miten prinsessa kykenee ylt\u00e4kyll\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n keskell\u00e4 vaikuttamaan tavalliselta perheen\u00e4idilt\u00e4.\u00a0 Jutussa sosiaalipsykologi, dosentti\u00a0Kaarina M\u00f6nkk\u00f6nen\u00a0It\u00e4-Suomen yliopistosta arvioi, ett\u00e4 Victoria on taitava lukemaan pohjoismaista arvomaailmaa. Prinsessasta ja h\u00e4nen nuoresta perheest\u00e4\u00e4n on tullut ruotsalaisen yhteiskunnan arvojen peili. Vickan toimii soveliaisuusnormien rajoissa, mutta onnistuu niiden sis\u00e4ll\u00e4 olemaan esikuva ja vaikuttaja. […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":91,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-88","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"14.10.2019 9.47","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/88","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=88"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/88\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/91"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=88"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=88"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=88"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":87,"date":"2019-08-12T17:00:00","date_gmt":"2019-08-12T14:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/?p=87"},"modified":"2019-08-13T10:12:38","modified_gmt":"2019-08-13T07:12:38","slug":"patevia-naisia-johtajiksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/patevia-naisia-johtajiksi\/","title":{"rendered":"P\u00e4tevi\u00e4 naisia johtajiksi"},"content":{"rendered":"

Viime viikolla uutisoitiin, ett\u00e4 tohtori Teija Tiilikainen<\/strong> on valittu Euroopan hybridiosaamiskeskuksen seuraavaksi johtajaksi. Kes\u00e4ll\u00e4 tehtiin muitakin nimityksi\u00e4, joissa naisia nostettiin merkitt\u00e4ville paikoille. \u00a0\u00a0<\/p>\n

Ilta-Sanomien vastaavaksi p\u00e4\u00e4toimittajaksi valittiin Johanna Lahti <\/strong>ja MTV:n yhteiskuntatoimituksen p\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi Eeva Lehtim\u00e4ki<\/strong>. Molemmat ovat pitk\u00e4n linjan journalisteja.<\/p>\n

Euroopan unionin isossa nimitysruletissa naisia nousi huipulle. Komission puheenjohtajaksi valittiin saksalainen Ursula von der Leyen<\/strong> ja Euroopan keskuspankin p\u00e4\u00e4johtajaksi ranskalainen Christine Lagarde<\/strong>. \u00a0<\/p>\n

Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Suomen komissaariehdokas on nainen, kansanedustaja Jutta Urpilainen<\/strong>. H\u00e4n aloittaa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 syksyll\u00e4.<\/p>\n

\n

Selitett\u00e4v\u00e4\u00e4 on erityisesti niill\u00e4 puolueilla ja ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4, joiden johdossa ei ole naisia n\u00e4kynyt.\u00a0<\/p>\n

Karina Jutila<\/cite><\/p><\/blockquote>\n

Politiikan<\/span>, julkishallinnon, j\u00e4rjest\u00f6jen ja yritysten rekrytoinneissa haetaan ensisijaisesti p\u00e4tevi\u00e4 ja sopivia henkil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Sukupuoli ei saa olla syrjinn\u00e4n peruste, ja viisaat organisaatiot ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t sen. Suomessa tasa-arvolain 40\/60-jako painaa ainakin politiikassa ja julkisella sektorilla.<\/p>\n

Nimitykset ovat paitsi henkil\u00f6valintoja my\u00f6s profiili- ja arvokysymyksi\u00e4. Nainen avainpaikalla viestii tasa-arvosta ja siit\u00e4, ett\u00e4 organisaatiossa luetaan yhteiskunnallisia tilannetekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Selitett\u00e4v\u00e4\u00e4 on erityisesti niill\u00e4 puolueilla ja ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4, joiden johdossa ei ole naisia n\u00e4kynyt. Sama koskee yrityksi\u00e4, joiden hallituksiin \u201dei l\u00f6ydy\u201d p\u00e4tevi\u00e4 naisia.\u00a0<\/p>\n

Nimitykset ovat uutisia vain hetken ja sen j\u00e4lkeen alkaa arki. Sukupuoli ei kerro siit\u00e4, onko vastuupaikalle valittu hyv\u00e4 vai huono johtaja.<\/p>\n

Johtajalta<\/span> edellytet\u00e4\u00e4n entist\u00e4 enemm\u00e4n taitoa saada muut onnistumaan ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja sit\u00e4 kautta organisaatio menestym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Autorit\u00e4\u00e4rinen johtaminen on vanhanaikaista ja viel\u00e4 vanhanaikaisempaa on esitt\u00e4\u00e4 n\u00e4kemykset huutamalla, kiist\u00e4\u00e4 omat virheet ja edist\u00e4\u00e4 johtajan paikalta omaa urakehityst\u00e4.<\/p>\n

Arvostusta saa kantamalla yhteist\u00e4 vastuuta ja k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 hyvin.<\/p>\n

Hyv\u00e4<\/span> ty\u00f6ilmapiiri takaa sen, ett\u00e4 huipulla on monipuolinen osaajajoukko ja tilaa ennakkoluulottomasti kehitt\u00e4\u00e4 ratkaisuja. My\u00f6s johtaja p\u00e4rj\u00e4\u00e4 paineiden keskell\u00e4, kun h\u00e4n voi luottaa tiimin venymiseen tiukoissa paikoissa.<\/p>\n

Johtamiskulttuurilla kohennetaan tai heikennet\u00e4\u00e4n organisaation vetovoimaa.<\/p>\n

Julkikuvaltaan vahva ty\u00f6yhteis\u00f6 pystyy rekrytoimaan parhaita osaajia, mutta vain hyv\u00e4 johtaminen ja motivoivat ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t saavat heid\u00e4t pysym\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6n imu ei synny k\u00e4skytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4rkeisiin teht\u00e4viin nimitetyill\u00e4 on paikka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, millaista johtamista he suosivat \u2013 ottavatko mallinsa menneest\u00e4 vai kurkottavatko tulevaan.<\/p>\n

Korjaus 13.8. klo 10.10: Teija Tiilikaisen nimitysuutisesta uutisoitiin viime viikolla, ei t\u00e4ll\u00e4 viikolla.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime viikolla uutisoitiin, ett\u00e4 tohtori Teija Tiilikainen on valittu Euroopan hybridiosaamiskeskuksen seuraavaksi johtajaksi. Kes\u00e4ll\u00e4 tehtiin muitakin nimityksi\u00e4, joissa naisia nostettiin merkitt\u00e4ville paikoille. \u00a0\u00a0 Ilta-Sanomien vastaavaksi p\u00e4\u00e4toimittajaksi valittiin Johanna Lahti ja MTV:n yhteiskuntatoimituksen p\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi Eeva Lehtim\u00e4ki. Molemmat ovat pitk\u00e4n linjan journalisteja. Euroopan unionin isossa nimitysruletissa naisia nousi huipulle. Komission puheenjohtajaksi valittiin saksalainen Ursula von der Leyen […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":92,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-87","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"12.8.2019 17.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=87"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/92"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=87"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=87"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=87"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":86,"date":"2019-06-14T10:50:02","date_gmt":"2019-06-14T07:50:02","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/?p=86"},"modified":"2019-06-14T11:59:45","modified_gmt":"2019-06-14T08:59:45","slug":"kiusaaminen-on-vaarin-politiikassakin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/kiusaaminen-on-vaarin-politiikassakin\/","title":{"rendered":"Kiusaaminen on v\u00e4\u00e4rin politiikassakin"},"content":{"rendered":"

\u201dSit\u00e4 ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n tajuta, kuinka pitk\u00e4lle se kiusaaminen vaikuttaa ihmisess\u00e4.\u201d<\/p>\n

N\u00e4in kertoo ty\u00f6n ja koulutuksen ulkopuolella oleva nuori tohtori Jenni Simosen<\/strong> tuoreessa e2 Tutkimuksen raportissa.<\/p>\n

Kiusaaminen vahingoittaa, pahimmillaan se rikkoo ihmisen. Ongelma on tuttu my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Arvioiden mukaan yli sata tuhatta suomalaista kokee olevansa kiusattu ty\u00f6paikallaan.<\/p>\n

Ty\u00f6terveyslaitoksen<\/span> mukaan kiusaamista on toistuva, pitk\u00e4\u00e4n jatkuva ja systemaattinen kielteinen kohtelu, loukkaaminen, alistaminen ja mit\u00e4t\u00f6inti.<\/p>\n

Viime aikoina politiikassakin on keskusteltu k\u00e4yt\u00f6stavoista. Er\u00e4iden kansanedustajien luonnehdinnat kollegoistaan ovat koetelleet sopivan rajoja.<\/p>\n

Presidentti Sauli Niinist\u00f6n<\/strong> muistutus valtiop\u00e4ivien avajaispuheessa oli paikallaan: \u201dVaikka asiat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 riitelev\u00e4t, tulee ihmist\u00e4 kunnioittaa.\u201d\u00a0<\/p>\n

Journalismissakin<\/span> haetaan ilmaisun rajoja. Menesty\u00e4kseen toimitusten on saatava uutisvoittoja ja kerrottava asioista kiinnostavasti. V\u00e4rik\u00e4s kieli on entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 erityisesti silloin, kun ty\u00f6 rahoitetaan klikkauksilla.<\/p>\n

Hyv\u00e4n maun rajoja ei ole helppo m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 aikana, jolloin osa meist\u00e4 vaalii edelleen perinteisi\u00e4 k\u00e4yt\u00f6stapoja ja osa on innostunut raisummasta sanailusta, joka kukkii erityisesti somessa.<\/p>\n

Pilkkakirveet ovat olleet k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ennenkin ja ylily\u00f6ntej\u00e4 on n\u00e4hty. Menneell\u00e4 ei kuitenkaan kannata nykyist\u00e4 puolustaa. Nyt voidaan luoda omat keskustelun periaatteet ja tavoitella parempaa. Ainakin blogissa voi heitt\u00e4\u00e4 joitakin ylevi\u00e4 ajatuksia.<\/p>\n

Politiikassa<\/span> on kirjoittamaton s\u00e4\u00e4nt\u00f6, ett\u00e4 ihmisen terveydentilalla ei julkisuudessa spekuloida. My\u00f6s poliitikon l\u00e4heiset j\u00e4tet\u00e4\u00e4n rauhaan, jos he eiv\u00e4t itse ole astuneet julkisuuteen.<\/p>\n

Muutaman lis\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6n voisi asettaa. Ihmisten ulkon\u00e4\u00f6n voisi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kommentoinnin ulkopuolelle. Jatkossa kukaan ei olisi kalmanvaalea tai y\u00f6nmusta. Kurvit kohdallaan -kieli j\u00e4isi henkiin korkeintaan viihdejournalismissa.<\/p>\n

Aikakausi on jo muuttumassa. Rumans\u00e4vyisi\u00e4 sanoja kirjoittaessa sormenp\u00e4it\u00e4 kuumottaa. Lopulta nimittelyyn sortuvat vain ne, jotka eiv\u00e4t osaa vivahteikkaampaa ilmaisua.<\/p>\n

Toimituksille kieli ja k\u00e4sitteet ovat itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden pyh\u00e4\u00e4 ydint\u00e4. Se ei kuitenkaan saa est\u00e4\u00e4 keskustelua aiheesta, pikemminkin p\u00e4invastoin.<\/p>\n

Menestyv\u00e4t<\/span> mediatalot ovat kiinnostuneita kulttuurin muutoksesta ja tekev\u00e4t omat johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 havainnoistaan.<\/p>\n

Yksi vaihtoehto on kiist\u00e4\u00e4 ilmeinen. Toinen vaihtoehto on antaa tilaa journalisteille, jotka huomaavat uutisaiheista ainutlaatuisen ja osaavat kirjoittaa ter\u00e4v\u00e4sti, tarvittaessa julmastikin loukkaamatta ihmist\u00e4.<\/p>\n

Sek\u00e4 politiikassa ett\u00e4 journalismissa ihmist\u00e4 voi kohdella ihmisen\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sanat siihen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dSit\u00e4 ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n tajuta, kuinka pitk\u00e4lle se kiusaaminen vaikuttaa ihmisess\u00e4.\u201d N\u00e4in kertoo ty\u00f6n ja koulutuksen ulkopuolella oleva nuori tohtori Jenni Simosen tuoreessa e2 Tutkimuksen raportissa. Kiusaaminen vahingoittaa, pahimmillaan se rikkoo ihmisen. Ongelma on tuttu my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Arvioiden mukaan yli sata tuhatta suomalaista kokee olevansa kiusattu ty\u00f6paikallaan. Ty\u00f6terveyslaitoksen mukaan kiusaamista on toistuva, pitk\u00e4\u00e4n jatkuva ja systemaattinen […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":91,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-86","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"14.6.2019 10.50","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=86"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/91"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=86"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=86"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=86"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":85,"date":"2019-05-05T08:52:09","date_gmt":"2019-05-05T05:52:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/?p=85"},"modified":"2019-05-03T13:55:19","modified_gmt":"2019-05-03T10:55:19","slug":"varittynyt-asiantuntemus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/varittynyt-asiantuntemus\/","title":{"rendered":"V\u00e4rittynyt asiantuntemus"},"content":{"rendered":"

Vilkkaat viikot jatkuvat. Ensin elettiin eduskuntavaalit. Nyt rakennetaan hallitusta, innostutaan EU-vaaleista, ja piakkoin vaihdetaan pari puoluejohtajaa.<\/p>\n

Poliitikot, toimittajat ja mediasta tutut asiantuntijat ovat lujilla. Analysoitavaa ja spekuloitavaa riitt\u00e4\u00e4.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Tutkijoille julkisuudessa esiintyminen on tarkan harkinnan paikka. Vaikka kutsu uutisstudioon l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4, ennen my\u00f6ntymist\u00e4 on mietitt\u00e4v\u00e4, olenko p\u00e4tev\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 aiheessa ja ehdink\u00f6 p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 tietoni.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Viime kuukausien<\/span> perusteella itsekritiikki\u00e4 voisi olla enemm\u00e4n. Ilmi\u00f6iden palastelu onnistuu tutkijalta, mutta vaikeampaa on tunnistaa, mitk\u00e4 taustatekij\u00e4t vaikuttavat asioiden kulkuun.<\/p>\n

Tuloksena voi olla todellisuutta vain hipaiseva arvio ja pahimmillaan tulkinta vailla suhteellisuudentajua. Oikaistavia asiavirheit\u00e4kin on n\u00e4hty.<\/p>\n

Vaalikauden alkupuolelta j\u00e4i mieleen asiantutkija, joka radiouutisissa piti kovasti mahdollisena hallituksen kaatumista p\u00e4iv\u00e4n k\u00e4rh\u00e4m\u00e4\u00e4n. Viestit eduskunnasta kertoivat, ett\u00e4 kyse oli normaalista politiikan l\u00e4mmittelyst\u00e4, ei loppupeleist\u00e4. Radionkuuntelijat j\u00e4tettiin kuitenkin kriisitunnelmiin.<\/p>\n

\n

Asiantuntijaty\u00f6ss\u00e4 itse kullakin on huonot p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Asiantuntijaty\u00f6ss\u00e4<\/span> itse kullakin on huonot p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4. T\u00e4ydellist\u00e4 tiet\u00e4j\u00e4\u00e4 ei ole.<\/p>\n

Professori Hiski Haukkala <\/strong>pohtii tuoreessa Politiikka-lehdess\u00e4 tutkijan ty\u00f6t\u00e4. H\u00e4nen mukaansa t\u00e4ydellisyyden tavoittelun sijaan kannattaa pyrki\u00e4 t\u00e4hdelliseksi tutkijaksi. Vapaudestaan tinkim\u00e4tt\u00e4 tiedeyhteis\u00f6n tulee \u201dhengitt\u00e4\u00e4 ulosp\u00e4in maailman suuntaan ja tahtiin\u201d.\u00a0<\/p>\n

Presidentin esikunnassa vaikuttanut Haukkala korostaa, ett\u00e4 tutkijoita tarvitaan k\u00e4ym\u00e4\u00e4n faktapohjaista ja eettisesti korkeatasoista julkista keskustelua.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 ja vaikea. Viile\u00e4t suomalaiset ovat innostuneet politiikasta, mutta vuoropuhelu uhkaa h\u00e4vit\u00e4 ohipuhumiselle, eik\u00e4 totuuden ja rehtiyden arvo ole entisell\u00e4\u00e4n. My\u00f6s toimitusten kiireet ja osaaminen vaikuttavat keskustelun tasoon.<\/p>\n

Laadukkaita<\/span>, ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4 ja tosiasioissa pit\u00e4ytyvi\u00e4 puheenvuoroja tarvitaan, ja tutkijoiden on tunnistettava vastuullinen paikkansa.<\/p>\n

Vaikka yksityiskohtien analysointiin on helppo upota, taitava tunnistaa olennaisen ja kertoo sen kiinnostavasti.<\/p>\n

Parhaimmillaan h\u00e4n pystyy vahvistamaan julkista keskustelua tutkimustiedolla ja oivallisilla kysymyksill\u00e4, eik\u00e4 kiireess\u00e4k\u00e4\u00e4n unohda asiantuntija-arvion ja mielipiteen eroa.<\/p>\n

S\u00e4hk\u00f6istynyt ilmapiiri ei horjuta t\u00e4hdellisen tutkijan ty\u00f6otetta. Ammattilainen arvioi tinkim\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti niit\u00e4kin, joista mieless\u00e4\u00e4n melkein tykk\u00e4\u00e4. H\u00e4n n\u00e4kee p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 politiikan v\u00e4rikyn\u00e4t, mutta tiet\u00e4\u00e4, etteiv\u00e4t ne ole h\u00e4nen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vilkkaat viikot jatkuvat. Ensin elettiin eduskuntavaalit. Nyt rakennetaan hallitusta, innostutaan EU-vaaleista, ja piakkoin vaihdetaan pari puoluejohtajaa. Poliitikot, toimittajat ja mediasta tutut asiantuntijat ovat lujilla. Analysoitavaa ja spekuloitavaa riitt\u00e4\u00e4.\u00a0\u00a0 Tutkijoille julkisuudessa esiintyminen on tarkan harkinnan paikka. Vaikka kutsu uutisstudioon l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4, ennen my\u00f6ntymist\u00e4 on mietitt\u00e4v\u00e4, olenko p\u00e4tev\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 aiheessa ja ehdink\u00f6 p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 tietoni.\u00a0\u00a0 Viime kuukausien perusteella itsekritiikki\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":92,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-85","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"5.5.2019 8.52","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=85"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/92"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=85"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=85"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=85"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":84,"date":"2019-02-11T08:38:02","date_gmt":"2019-02-11T06:38:02","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/?p=84"},"modified":"2019-02-11T08:42:22","modified_gmt":"2019-02-11T06:42:22","slug":"elakoon-paakirjoitus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/elakoon-paakirjoitus\/","title":{"rendered":"El\u00e4k\u00f6\u00f6n p\u00e4\u00e4kirjoitus"},"content":{"rendered":"

Kuka lukee sanomalehti\u00e4? Moni. Noin 90 prosenttia suomalaisista seuraa sanoma- tai aikakauslehti\u00e4 viikoittain, ja digitaaliset tuotteet paikkaavat painettujen lehtien alam\u00e4ke\u00e4.<\/p>\n

Soman kuvan takana on kuitenkin rosoisuutta. Monelle uutisaiheen mitat t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 julkkiksen rantakunto, harva kaipaa raporttia EU:n huippukokouksesta.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Mediataloissa tiedet\u00e4\u00e4n tilanne. Vanhenevan uutisn\u00e4lk\u00e4isen yleis\u00f6n rinnalle tarvitaan nuoria, jotka haluavat maksaa jutuista.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Keinot houkutella uusia yleis\u00f6j\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kevyilt\u00e4. Helsingin Sanomissa (7.1.) tilaa saa tositv-t\u00e4hden vatsan toiminta, ja Ylen p\u00e4\u00e4uutisl\u00e4hetyksess\u00e4 (28.1.) kerrotaan uusista rentoutumiskeinoista, naputtelusta ja kuiskailusta.<\/p>\n

Suomalaiset <\/span>ovat yksi maailman koulutetuimmista kansoista. Siksi uutiskriteereit\u00e4 ei kannata kopioida ainakaan Yhdysvalloista, miss\u00e4 aikuisten lukutaidottomuus on totta ja presidenttin\u00e4 mies, joka sekoittaa Baltian ja Balkanin.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Suomeen tarvitaan keskustelua median vakavista sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4. Yhden oivallisen avauksen teki tuore Journalisti<\/em>-lehti, joka selvitti suurimpien maakuntalehtien p\u00e4\u00e4toimittajien n\u00e4kemyksi\u00e4 p\u00e4\u00e4kirjoitusten merkityksest\u00e4.<\/p>\n

Turun Sanomien\u00a0p\u00e4\u00e4toimittajan Kari Vainion <\/strong>mukaan p\u00e4\u00e4kirjoitukset ovat sanomalehtien kovaa ydint\u00e4, eik\u00e4 digiaika ole v\u00e4hent\u00e4nyt niiden merkityst\u00e4.<\/p>\n

\u201dP\u00e4invastoin, ne korostavat sanomalehtien vastuuta ottaa kantaa, edist\u00e4\u00e4 ajankohtaisia asioita ja kyky\u00e4 erottaa uutistoiminta mielipiteist\u00e4\u201d, h\u00e4n luonnehtii Journalistissa.<\/p>\n

H\u00f6mp\u00e4lle on paikkansa ja ostajansa, mutta journalismin hyv\u00e4 tulevaisuus edellytt\u00e4\u00e4, ettei kevyt tavara t\u00e4rvele kokonaisuutta, eik\u00e4 esimerkiksi uutisankkurin uskottavuutta. Nuoret ovat ulkon\u00e4k\u00f6keskeisempi\u00e4 kuin ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t, mutta on nuorison aliarviointia tunkea uutisiin katugallupeja tennareista.<\/p>\n

\n

On nuorison aliarviointia tunkea uutisiin katugallupeja tennareista.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Median<\/span> on n\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 ammattitaitonsa siin\u00e4, miten yhdistet\u00e4\u00e4n jykev\u00e4 journalismi ja viihtymist\u00e4 suosivat el\u00e4m\u00e4ntavat.<\/p>\n

Klikkausm\u00e4\u00e4r\u00e4t kannustavat lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n viihdett\u00e4 uutisten kustannuksella, mutta kyse on my\u00f6s itse\u00e4\u00e4n ruokkivasta ilmi\u00f6st\u00e4. Medialla on edelleen valta valita aiheet ja vastuu siit\u00e4, mihin kuluttajia totuttaa.\u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n

Suomi tarvitsee juttuja ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, palveluista, rahasta, vallasta ja maailman menosta. Uutisty\u00f6n rinnalla on painava paikkansa n\u00e4kemyksellisille teksteille \u2013 kolumneille ja p\u00e4\u00e4kirjoituksille.<\/p>\n

Vainiota <\/span>lainaten, p\u00e4\u00e4kirjoitus on lehden kovaa ydint\u00e4. Parhaimmillaan se n\u00e4kee kauas, tuntee menneen ja uskaltaa arvioida t\u00e4t\u00e4 hetke\u00e4. P\u00e4\u00e4kirjoitus on lehden paikka kertoa, miten se yhteiskuntavastuunsa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Se on v\u00e4line osoittaa lukijalle, mitk\u00e4 asiat ovat lehden mielest\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 ja mik\u00e4 on lehden linja. Informaatiotulvan keskell\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on entist\u00e4 olennaisempaa.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4kirjoitus voi varoittaa vaarasta, ehdottaa ratkaisua ongelmaan tai antaa kunniaa. Pelkojen ja ilmastoahdistuksen keskell\u00e4 saavutuksetkin ovat maininnan arvoisia.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n

Monen mielest\u00e4 on l\u00e4hinn\u00e4 kaunis ajatus, ett\u00e4 nuoret lukisivat p\u00e4\u00e4kirjoituksia. Maailma tarvitsee kauniita ajatuksia.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuka lukee sanomalehti\u00e4? Moni. Noin 90 prosenttia suomalaisista seuraa sanoma- tai aikakauslehti\u00e4 viikoittain, ja digitaaliset tuotteet paikkaavat painettujen lehtien alam\u00e4ke\u00e4. Soman kuvan takana on kuitenkin rosoisuutta. Monelle uutisaiheen mitat t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 julkkiksen rantakunto, harva kaipaa raporttia EU:n huippukokouksesta.\u00a0\u00a0 Mediataloissa tiedet\u00e4\u00e4n tilanne. Vanhenevan uutisn\u00e4lk\u00e4isen yleis\u00f6n rinnalle tarvitaan nuoria, jotka haluavat maksaa jutuista.\u00a0\u00a0 Keinot houkutella uusia yleis\u00f6j\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":92,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-84","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"11.2.2019 8.38","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/84","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=84"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/84\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/92"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=84"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=84"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=84"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":83,"date":"2018-11-23T14:11:41","date_gmt":"2018-11-23T12:11:41","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/?p=83"},"modified":"2018-11-23T14:22:16","modified_gmt":"2018-11-23T12:22:16","slug":"vaalit-voitetaan-vaikutelmilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/vaalit-voitetaan-vaikutelmilla\/","title":{"rendered":"Vaalit voitetaan vaikutelmilla"},"content":{"rendered":"

Asiat eiv\u00e4t paljoa paina kev\u00e4\u00e4n eduskuntavaaleissa. Ratkaisevia ovat vaikutelmat. T\u00e4m\u00e4 on tilanne ainakin, jos maailmalta ei tule yll\u00e4tyksi\u00e4.<\/p>\n

Ajankuvaan kuuluu se, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t tule kysym\u00e4\u00e4n puolueilta vaaliohjelmia. Toimittajat voivat niit\u00e4 kysell\u00e4, mutta l\u00e4hinn\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen ep\u00e4johdonmukaisuuksia tai jotakin hassua.<\/p>\n

Puolueet<\/span> ovat huomanneet vaikutelmien ja imagoiden merkityksen. Valintoja tehd\u00e4\u00e4n sen mukaan.<\/p>\n

Vihre\u00e4t aloitti kutsumalla vaalikampanjan k\u00e4rkeen Pekka Haaviston<\/strong>. Presidentinvaaleissa mukavasti p\u00e4rj\u00e4nneen miehen teht\u00e4v\u00e4 on rakentaa luottamusta \u00e4\u00e4nest\u00e4jiin, jotka s\u00e4ik\u00e4htiv\u00e4t Touko Aallon<\/strong> kauden kohuja.<\/p>\n

Kokoomus ottaa viel\u00e4 rennosti, lihaksia l\u00e4mmitellen. Ty\u00f6markkinariidassakin se s\u00e4ilytti malttinsa ja katsoi mittel\u00f6inti\u00e4 et\u00e4\u00e4lt\u00e4. Kokoomuksen itseluottamusta lis\u00e4\u00e4 kyky rakentaa vaikutelmia kampanjoilla \u2013 s\u00e4\u00e4t\u00f6voimaa on.<\/p>\n

\n

Lupausmarkkinoiden alam\u00e4ki ei harmita niit\u00e4, jotka kantavat huolta politiikan uskottavuudesta ja varjelevat kansalaisten luottamusta demokratiaan.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Sdp<\/span> tuli huomatuksi kev\u00e4\u00e4n reippaalla el\u00e4kelupauksella. Uusia avauksia ei ole tarvittu sen j\u00e4lkeen, kun kanava \u00e4\u00e4nest\u00e4jiin saatiin auki. Nyt riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 puolue edustaa vaihtoehtoa hallitukselle \u2013 vaikutelmien varassa toimimista yksinkertaisimmillaan.<\/p>\n

Perussuomalaisilla on helppoa, varsinkin jos kilpailijat avittavat paheksumalla heit\u00e4. Halla-aholaisten profiili on selke\u00e4 ja erottuva, vaikutelmaa ei tarvitse etsi\u00e4.<\/p>\n

Vihreiden ohella keskustalla on hankalaa. Se on kiinni p\u00e4\u00e4ministeriasemassa, ja kampanjavaihetta odotellaan.<\/p>\n

Keskustan<\/span> kannattaa viimeist\u00e4\u00e4n n\u00e4iss\u00e4 vaaleissa hyl\u00e4t\u00e4 harha siit\u00e4, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t olisivat katsomossa ja miettisiv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 valintaa keskustan ja nukkumisen v\u00e4lill\u00e4. Vaihtoehtoja on paljon enemm\u00e4n sen j\u00e4lkeen, kun Suomessakin puolueuskollisuudesta tuli harsonohutta.<\/p>\n

Kampanjoissa tuskin kuullaan yksil\u00f6ityj\u00e4 lupauksia. N\u00e4in on siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 ratkaisua odottavia ongelmia riitt\u00e4\u00e4. Lupausmarkkinoiden alam\u00e4ki ei harmita niit\u00e4, jotka kantavat huolta politiikan uskottavuudesta ja varjelevat kansalaisten luottamusta demokratiaan.<\/p>\n

Mitalisijoja<\/span> tavoittelevien pit\u00e4\u00e4 puhua vakavasti ilmastonmuutoksesta, koulutuksesta ja perheist\u00e4. My\u00f6s turvallisuus, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ja vanhukset p\u00e4\u00e4sev\u00e4t teksteihin. Asioista puhuminen kuuluu kampanjointiin kuin kuusi jouluun, mutta vaalien lopputulosta sill\u00e4 ei ratkaista.<\/p>\n

Voittavan joukkueen on saatava persoonat esiin ja \u00e4\u00e4nest\u00e4jien luottamusta uskottavalla, innostavalla kampanjalla. Ainakin p\u00e4\u00e4ministerin paikkaa tavoittelevat puolueet muistavat, ett\u00e4 toivottomuuden markkinointi toimii harvoin vaaleissa. Pahasta maailmasta ahdistujat eiv\u00e4t ole energisi\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4iss\u00e4kin vaaleissa tilaa ottavat viihteen taitajat. Tutut kasvot ja tanssitaito auttavat osaa ehdokkaista. Varsinainen valtti on kuitenkin kyky koskettaa sanoilla, joita ei turmele politiikan puolikuollut kieli.<\/p>\n

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja johtaja, e2 Tutkimus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Asiat eiv\u00e4t paljoa paina kev\u00e4\u00e4n eduskuntavaaleissa. Ratkaisevia ovat vaikutelmat. T\u00e4m\u00e4 on tilanne ainakin, jos maailmalta ei tule yll\u00e4tyksi\u00e4. Ajankuvaan kuuluu se, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t tule kysym\u00e4\u00e4n puolueilta vaaliohjelmia. Toimittajat voivat niit\u00e4 kysell\u00e4, mutta l\u00e4hinn\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen ep\u00e4johdonmukaisuuksia tai jotakin hassua. Puolueet ovat huomanneet vaikutelmien ja imagoiden merkityksen. Valintoja tehd\u00e4\u00e4n sen mukaan. Vihre\u00e4t aloitti kutsumalla vaalikampanjan k\u00e4rkeen […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":93,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-83","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"23.11.2018 14.11","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=83"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/93"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=83"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=83"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=83"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":82,"date":"2018-09-13T09:46:31","date_gmt":"2018-09-13T06:46:31","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/?p=82"},"modified":"2018-09-13T09:58:24","modified_gmt":"2018-09-13T06:58:24","slug":"appelsin-kantola-ja-korhonen-antavat-ajateltavaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/appelsin-kantola-ja-korhonen-antavat-ajateltavaa\/","title":{"rendered":"Appelsin, Kantola ja Korhonen antavat ajateltavaa"},"content":{"rendered":"

Hankalat ihmiset viev\u00e4t surutta voimia l\u00e4heisilt\u00e4\u00e4n kotona, t\u00f6iss\u00e4, harrastuksissa ja politiikassa. My\u00f6s julkisessa keskustelussa itsekeskeisi\u00e4 tilanottajia riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

He palastelevat yhteiskunnan ongelmia erehtym\u00e4tt\u00f6min ottein. Ilmi\u00f6t maalataan mieluiten pikimustalla, ja ep\u00e4luulo on loputonta.<\/p>\n

Erityisesti<\/span> kolumneista on tullut puheenvuoroja, joissa itsevarmat kirjoittajat niittaavat asiat ja lukijan teht\u00e4v\u00e4 on valita puolensa. Tekstien tarkoitus ei ole innostaa pohdiskeluun, vaan kirjoittaja on hoitanut ajattelun ja yleis\u00f6n teht\u00e4v\u00e4 on reagoida, mieluiten voimalla.<\/p>\n

Suomalaisessa keskustelussa on yht\u00e4 paljon j\u00e4nn\u00e4\u00e4 kuin formulakisoissa. Kuskeilla on hyv\u00e4t koneet, isot tallit ja ainetta tankeissa. Niin kauan kuin uskollista yleis\u00f6\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, kisat j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kuten autoradoilla, my\u00f6s kolumnimarkkinoilla miesten nimet n\u00e4kyv\u00e4t isolla. Osa jareista, jyrkeist\u00e4, timoista ja tuomaksista sivaltaa taitaen, sananvastuun tuntien. Osa kirjoittaa vain elannokseen.<\/p>\n

\n

Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t n\u00e4k\u00f6kulmat avartavat ja auttavat varomaan betonoituja leirej\u00e4, joita mielipidekent\u00e4ll\u00e4 riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Juuri nyt <\/span>kiinnostavimmat kolumnistit ovat naisia. Professori Anu Kantola<\/strong> ajattelee ensin ja avaa koneensa sitten. Tietoa riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Toinen esimerkki kiinnostavasta kirjoittajasta on journalisti-kustantaja Johanna Korhonen<\/strong>, jolla on arkij\u00e4rke\u00e4, ilmaisun voimaa ja kulttuurien tajua.<\/p>\n

Kolmas taitaja on p\u00e4\u00e4toimittaja Ulla Appelsin<\/strong>, joka kirjoittaa rohkeasti, omatuntoaan kuunnellen. Yksityisen paljastaminen on kivuliasta, mutta yhteiskunnalliseksi palvelukseksi se nousee vasta, jos osaa nivoa omat havainnot ajan herkimpiin ilmi\u00f6ihin. Appelsin pystyy t\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

N\u00e4iden<\/span> kirjoittajien tekstej\u00e4 kannattaa lukea, vaikka ajattelisi toisin. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t n\u00e4k\u00f6kulmat avartavat ja auttavat varomaan betonoituja leirej\u00e4, joita mielipidekent\u00e4ll\u00e4 riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Parhaimmillaan kirjoittaminen on kaunis velvollisuus, etuoikeutettu matka. Laiskaan ajatteluun ja huolimattomaan kieleen eiv\u00e4t sorru ne, jotka tajuavat ajan ja mahdollisuuksien rajallisuuden.<\/p>\n

Viime k\u00e4dess\u00e4 huonot tekstit ovat julkaisijan vika. Laatu on liian usein tasolla, jonne lukijan toivotaan laskeutuvan. \u201dTotutaan t\u00e4h\u00e4n yhdess\u00e4\u201d on kunnianhimottoman mediatalon mainoslause.<\/p>\n

Kuluttajan teht\u00e4v\u00e4 on p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, kelpaako ty\u00f6n heikko laatu. Onko arvattava sis\u00e4lt\u00f6 riitt\u00e4v\u00e4? Onko huutomerkki kelpo keino v\u00e4kev\u00f6itt\u00e4\u00e4 sanomaa? Voisiko hienovarainen viisaus olla j\u00e4lleen ansio ja tapa erottua?<\/p>\n

Tekstin<\/span> lahjomaton arvo paljastuu silloin, kun tekij\u00e4n nimi on piilossa. Min\u00e4 ja Kekkonen -kokoiset otsikot ovat nykyisin niin yleisi\u00e4, ett\u00e4 harva kirjoittaja taitaa suostua nimens\u00e4 pienent\u00e4miseen kuvasta puhumattakaan.<\/p>\n

Suomessa on tilaa kirjoittajille, jotka kyseenalaistavat julkisen keskustelun viikkokiihkon. He miettiv\u00e4t, kutittelevat ajatteluaan, ovat itsekriittisi\u00e4 ja lopulta \u2013 ilman deadline-hike\u00e4 \u2013 kirjoittavat sen, mit\u00e4 ajattelevat. Jos mielipidett\u00e4 ei ole, he malttavat olla \u00e4\u00e4neti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hankalat ihmiset viev\u00e4t surutta voimia l\u00e4heisilt\u00e4\u00e4n kotona, t\u00f6iss\u00e4, harrastuksissa ja politiikassa. My\u00f6s julkisessa keskustelussa itsekeskeisi\u00e4 tilanottajia riitt\u00e4\u00e4. He palastelevat yhteiskunnan ongelmia erehtym\u00e4tt\u00f6min ottein. Ilmi\u00f6t maalataan mieluiten pikimustalla, ja ep\u00e4luulo on loputonta. Erityisesti kolumneista on tullut puheenvuoroja, joissa itsevarmat kirjoittajat niittaavat asiat ja lukijan teht\u00e4v\u00e4 on valita puolensa. Tekstien tarkoitus ei ole innostaa pohdiskeluun, vaan kirjoittaja […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":92,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-82","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"13.9.2018 9.46","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/82","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=82"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/82\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/92"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=82"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=82"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/karina-jutila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=82"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]