Presidentin paluu

Tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä on vahvempi rooli kuin kahdella edeltäjällään.

Niinistö painotti asemaansa ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdossa lauantaina Ylen Ykkösaamussa ja mainitsi samalla, että yhteistoiminta hallituksen kanssa sujuu.

Kansanedustaja Seppo Kääriäinen arvioi twitter-keskustelussa, että Niinistö vakuuttaa. Tämä kuvaa yleistä luottamusta sekä Niinistöön että presidentti-instituutioon.

Uuden perustuslain aikana presidenttiä on yritetty sovittaa kansakunnan henkisen johtajan, kannustajan ja unilukkarin muottiin, kuten Niinistö teki kampanjassaan.

Nyt on toisin. Presidentti on jälleen kiistaton poliittinen johtaja. Niinistö käyttää valtaansa maan ulkosuhteiden hoidossa, mutta saattaa sivuta myös taloutta ja työllisyyttä. Hallituksen tontin hipaisu hyväksytään häneltä.

Maailman muutos selittää presidentin aseman vahvistumista. Euroopan unioni nilkuttaa, ääriliikkeet järkyttävät ja suurvaltapolitiikkaa on kuin vanhoina pahoina aikoina. Perinteinen diplomatia ja valtioiden kahdenväliset suhteet ovat taas tarpeen.

Presidentti on aktiivinen pohjoismaisessa yhteistyössä, mikä sopii myös puolustusvoimien ylipäällikön rooliin. Vierailut Ruotsin kuningasperheen juhlissa ja muiden pohjoismaisten johtajien kanssa Valkoisessa talossa huomattiin – jäljempi erityisesti.

Koti- ja ulkomaisten huolten keskellä osa suomalaisista haluaa nojata presidenttiin, jolla on pitkä kokemus politiikasta. Johtajankaipuuta oli Urho Kekkosen kauden jälkeen ja sitä on edelleen. 

Niinistöä vahvistavat hyvät välit hallitukseen, joka keskittyy erityisesti sisäpolitiikan ongelmiin. Presidentin suhteet ovat kunnossa myös eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntiin. Arvostusta on yli puoluerajojen.

Maailmantilanne ei lupaa paluuta levolliseen aikaan. Presidentiltä vaaditaan paljon eikä tehtävä sovi harkintakyvyttömälle.

Presidentin rooli todellisena vallankäyttäjänä takaa sen, että paikkaa tavoittelevat kovan luokan poliitikot. Kyseessä ei ole seremoniallinen edustustehtävä.