Yhteistyöllä luodaan kestävää kehitystä
Suomi on rakennettu yhteistyöllä. Suomalaiseen malliin ovat kuuluneet monipuoluehallitukset, joissa Suomea on kehitetty yhteistyöllä – erilaisia arvolähtökohtia yhteensovittaen.
Kuvaavaa Suomen mallille on, että tavoite Suomen itsenäisyydestä asetettin historiamme ensimmäisen parlamentaarisen hallituksen eli ns. Tokoin senaatin aikana.
Yksi puolueiden laaja-alaisen yhteistyön ilmenemismuotona on ollut Sdp:n ja Keskustan yhteistyöhön nojaavat punamultahallitukset.
Tämän punamultayhteistyön alkutaivalta on syytä pysähtyä pohtimaan, kun tänä vuonna tulee kuluneeksi tasan 80 vuotta ensimmäisen punamultahallituksen nimittämisestä.
Aimo Cajanderin III hallitus oli omalla tavallaan kansallisen eheyttämisen symboli kansalaissodan aiheuttaman kahtiajaon jälkeisessä Suomessa.
Se avasi tietä vuosikymmeniä kestävälle keskustavasemmiston ja keskustaoikeiston yhteistyölle, jonka varassa on tehty merkittäviä päätöksiä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa.
Kuvaavaa oli, että juuri Cajanderin hallitus otti käyttöön hallituksen iltakoulut, joissa laajapohjaisen hallituksen luottamusta ja yhteishenkeä rakennettiin.
Emme saa vaipua ajattelemaan, että yhteistyön henki olisi jotenkin kadonnut Suomesta.
Viime vaalikaudella keskusta ja perussuomalaiset halusivat tulla tukemaan sinipunahallituksen kaavailemaa sote-uudistusta.
Tällä vaalikaudella SDP halusi tukea oikeistohallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimaa kilpailukykysopimusta.
Yhdessä tekemisen kulttuuri tuntuu olevan kadoksissa.
Jutta Urpilainen
Näistä esimerkeistä huolimatta yhdessä tekemisen kulttuuri tuntuu kuitenkin olevan vähän kadoksissa.
Tämä on vilpitön havaintoni, kun olen palaamassa vanhempainvapaalta eduskuntatyöhön seurattuani politiikkaa vähän etäämmältä.
Kilpailukykysopimuksen jälkeen monet uutiset ovat liittynyt hallituspuolueiden keskinäisiin erimielisyyksiin ja toistensa esitysten vastustamiseen. Ei ole syntynyt vaikutelmaa yhteisestä Suomen uudistustyöstä, johon on kohdistunut paljon odotuksia.
Torailulla ei kuitenkaan rakenneta parempaa Suomea.
Sillä ei saada aikaan yhtään Suomen hyvinvointivaltiolle tärkeää uudistusta. Sillä ei piiruakaan edistetä hallituksen tärkeää tavoitetta yli 100.000 työpaikan luomisesta.
Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on hyvä hetki pohtia poliittista kulttuuriamme ja sitä, kuinka voimme edistää yhteistyön kulttuuria poliittisessa valmistelussa.