[{"id":97,"date":"2019-03-01T13:46:32","date_gmt":"2019-03-01T11:46:32","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/?p=97"},"modified":"2019-03-02T12:57:52","modified_gmt":"2019-03-02T10:57:52","slug":"pirullisten-ongelmien-ratkaisu-vaatii-uudenlaista-yhteistyota","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/pirullisten-ongelmien-ratkaisu-vaatii-uudenlaista-yhteistyota\/","title":{"rendered":"Pirullisten ongelmien ratkaisu vaatii uudenlaista yhteisty\u00f6t\u00e4"},"content":{"rendered":"

Viime kaudella painiessani hallituskumppaneiden kanssa muun muassa eurokriisin, teollisuuden rakennemuutoksen ja sote-uudistuksen kanssa, t\u00f6rm\u00e4sin k\u00e4sitteeseen, joka sanoitti kokemuksiani osuvalla tavalla.<\/p>\n

Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Pirkko Vartiainen<\/strong> on nimitt\u00e4in puhunut pirullisista ongelmista.<\/p>\n

Niiden ymm\u00e4rt\u00e4minen on vaativaa, ne ovat ep\u00e4rutiininomaisia ja uniikkeja, niille ei ole l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 sataprosenttisen hyv\u00e4\u00e4 ratkaisua, ratkaisut eiv\u00e4t ole oikeita tai v\u00e4\u00e4ri\u00e4, niiden perusluonne on jatkuvuus ja ilman ongelmaan tarttumista ne kasvavat suuriksi vyyhdeiksi.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n todellisuuden tunnistaminen on samaan aikaan armahtavaa, samaan aikaan uudenlaiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n haastavaa.<\/p>\n

Perinteisen <\/span>m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, kompromissien taidetta.<\/p>\n

Tied\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4kin eduskuntakaudella tahtoa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhteisi\u00e4 ratkaisuja on kyll\u00e4 ollut olemassa ja kompromisseja on oltu valmiita tekem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Maailma on kuitenkin muuttunut koko ajan monimutkaisemmaksi, absoluuttisia totuuksia ei ole, eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n asiantuntijoita, jotka voisivat tarjota t\u00e4ydellisi\u00e4 vastauksia.<\/p>\n

Suurista, jokaista ihmist\u00e4 koskevista uudistuksista roikkuu ilmassa kysymys, onko ne sittenkin tehty liian kiireell\u00e4.\u00a0<\/p>\n

Uskallan <\/span>v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jokainen kansanedustaja tai kuntap\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4 on viimeisen kymmenen vuoden aikana paininut t\u00e4llaisten \u201dei-mustavalkoisten\u201d ongelmien kanssa.<\/p>\n

Sote, kuntauudistus, k\u00f6yhyys ja eriarvoisuus, perhevapaauudistus, koulutuspolitiikka tai vaikkapa tiedustelulait muutamia mainitakseni.<\/p>\n

Lista laajenee valtavasti, kun menn\u00e4\u00e4n ilmastonmuutoksen ja kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kehityksen kaltaisiin globaaleihin ongelmiin.<\/p>\n

Politiikan<\/span> tekemisen tyyli ei liity vain siihen, saadaanko ratkaisuja aikaiseksi. Sill\u00e4 on iso vaikutus my\u00f6s siihen, mit\u00e4 kansalaiset politiikasta ajattelevat.<\/p>\n

N\u00e4in vaalien alla tunteet ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti kuumenevat ja kiire voi sumentaa arvostelukyky\u00e4. Arvostelusta tulee usein valitettavasti my\u00f6s henkil\u00f6\u00f6n menev\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Itse n\u00e4en, ett\u00e4 retoriikka, jolla istuva hallitus perustelee ratkaisuja sill\u00e4, ett\u00e4 edellinen ei saanut mit\u00e4\u00e4n aikaiseksi, edustaa lyhytn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 retoriikkaa, joka rapauttaa politiikan luottamusta.<\/p>\n

Sama p\u00e4tee toisinp\u00e4in: jos oppositiosta arvostellaan kaikkea ilman omia vaihtoehtoja, sek\u00e4\u00e4n ei rakenna kansanedustuslaitoksen arvostusta.<\/p>\n

Kansalaisten usko politiikkaan voitetaan puhumalla vaikeistakin asioista totta ja arvostavaan s\u00e4vyyn toinen toisistamme.<\/p>\n

Mit\u00e4<\/span> sitten voisimme ottaa opiksemme tulevaa varten? Millaisin ev\u00e4in ensi hallituskauden suuria ja vaikeita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n viem\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in?<\/p>\n

Tulisiko esimerkiksi parlamentaarista valmistelua k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 useammin? Olisiko hyv\u00e4 hakea laajaa yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 jo ennen kuin esitys tuodaan eduskuntaan?<\/p>\n

Miten varmistetaan kansalaisten kuuleminen ja demokratian aito toteutuminen?<\/p>\n

Valmiita vastauksia minulla ei ole tarjota \u2013 on vain kysymyksi\u00e4, jotka uskoakseni eiv\u00e4t kuitenkaan ole liian viheli\u00e4isi\u00e4 ja joista olisi hyv\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 keskustelua my\u00f6s n\u00e4in vaalien alla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime kaudella painiessani hallituskumppaneiden kanssa muun muassa eurokriisin, teollisuuden rakennemuutoksen ja sote-uudistuksen kanssa, t\u00f6rm\u00e4sin k\u00e4sitteeseen, joka sanoitti kokemuksiani osuvalla tavalla. Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Pirkko Vartiainen on nimitt\u00e4in puhunut pirullisista ongelmista. Niiden ymm\u00e4rt\u00e4minen on vaativaa, ne ovat ep\u00e4rutiininomaisia ja uniikkeja, niille ei ole l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 sataprosenttisen hyv\u00e4\u00e4 ratkaisua, ratkaisut eiv\u00e4t ole oikeita tai v\u00e4\u00e4ri\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":55,"featured_media":98,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-97","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/kategoria\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"1.3.2019 13.46","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/97","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/55"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=97"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/97\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/98"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=97"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=97"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=97"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":96,"date":"2018-12-07T16:16:13","date_gmt":"2018-12-07T14:16:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/?p=96"},"modified":"2018-12-07T16:57:47","modified_gmt":"2018-12-07T14:57:47","slug":"100-vuotiasta-demokratiaamme-puolustetaan-oikeudenmukaisuusteoilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/100-vuotiasta-demokratiaamme-puolustetaan-oikeudenmukaisuusteoilla\/","title":{"rendered":"100-vuotiasta demokratiaamme puolustetaan oikeudenmukaisuusteoilla"},"content":{"rendered":"

Liput liehuivat t\u00e4ll\u00e4 viikolla 101-vuotiaan Suomen kunniaksi. Saamme ajatella, ett\u00e4 samalla ne liehuivat my\u00f6s 100-vuotiaan kunnallisen demokratiamme kunniaksi, sill\u00e4 4. joulukuuta oli kulunut tasan sata vuotta siit\u00e4, kun Suomessa alkoi \u00e4\u00e4nestys ensimm\u00e4isiss\u00e4 sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen j\u00e4rjestetyiss\u00e4 vaaleissa.<\/p>\n

Vuoden 1918 kunnallisvaalit olivat ensimm\u00e4iset yleiseen ja yht\u00e4l\u00e4iseen \u00e4\u00e4nioikeuteen perustuneet kunnallisvaalit Suomessa.<\/p>\n

Kuntien valtuustot olivat paikkoja, joissa oikeiston ja vasemmiston edustajat saivat omilla paikkakunnillaan harjoitella toinen toistensa kuulemista – ja kompromissien ja sovinnon rakentelua.<\/p>\n

Maalaisliittotaustaisten presidenttien johdolla poliittista yhteisty\u00f6t\u00e4 viriteltiin my\u00f6hemmin valtakunnallisesti, kun Lauri\u00a0Relander<\/strong> nimitti V\u00e4in\u00f6 Tannerin<\/strong> v\u00e4hemmist\u00f6hallituksen ja Ky\u00f6sti Kallio <\/strong>avasi tien punamultayhteisty\u00f6lle.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 osallistava <\/span>kansanvalta on ollut onnemme. Se on ollut keskeinen keino nousta sis\u00e4llissodasta ja k\u00f6yhyydest\u00e4 ehe\u00e4ksi kansakunnaksi ja vauraaksi hyvinvointivaltioksi. T\u00e4rke\u00e4 osa eheytymispolitiikkaa oli my\u00f6s oppivelvollisuudesta s\u00e4\u00e4t\u00e4minen.<\/p>\n

Kansakoulussa kohtasi niin k\u00f6yh\u00e4n kuin rikkaan perheen vesat. Tasa-arvoinen koulutus on ollut sosiaalisen liikkuvuuden v\u00e4yl\u00e4, jonka avulla olemme saaneet kaikki kyvyt suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen.<\/p>\n

\n

Ei ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 saamme el\u00e4\u00e4 vakaassa valtiossa, vaan yhteiskunnallisen eheyden ja sovinnon vaaliminen on jatkuvana kotil\u00e4ksyn\u00e4mme.<\/p>\n

Jutta Urpilainen<\/cite><\/p><\/blockquote>\n

Todellinen<\/span> sovinto edellytti my\u00f6s tosiasioiden kohtaamista menneisyydess\u00e4mme. T\u00e4ss\u00e4 professori Jaakko Paavolaisen<\/strong> uraauurtavat tutkimukset 1960-luvulla olivat avainasemassa. Ty\u00f6n t\u00e4ydensi Paavo Lipposen<\/strong> hallituksen sotasurmaprojekti.<\/p>\n

Suomen tarina kiinnostaa. Maailmanlaajuisesti el\u00e4mme monien kansalaissotien aikaa. Suomen omakohtainen kertomus sovinnon mahdollisuudesta ja eheytymisen keinoista – kansanvallasta, koulutuksesta ja menneisyyden kohtaamisesta – halutaan kuulla.<\/p>\n

Viestill\u00e4 on yh\u00e4 my\u00f6s kansallinen ulottuvuus. Ei ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 saamme el\u00e4\u00e4 vakaassa valtiossa, vaan yhteiskunnallisen eheyden ja sovinnon vaaliminen on jatkuvana kotil\u00e4ksyn\u00e4mme.<\/p>\n

Globalisaatio<\/span> on tuonut paljon hyv\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 mutta samalla sill\u00e4 on ollut my\u00f6s kielteisi\u00e4 vaikutuksia. Yksi esimerkki t\u00e4st\u00e4 on eriarvoisuuden kasvu. Ihmisten huoli ty\u00f6st\u00e4 ja toimeentulosta, tulevien sukupolvien p\u00e4rj\u00e4\u00e4misest\u00e4, on todellinen. T\u00e4m\u00e4 on osaltaan luonut maaper\u00e4\u00e4 oikeistopopulismin kannatuksen kasvuun.<\/p>\n

Turhautuminen sek\u00e4 osattomuuden ja eriarvoisuuden kokemus ovat tunnettuja aineksia populistien valtaannousuun Euroopassa ja Trumpin valinnassa Yhdysvaltojen presidentiksi. Brexit, Ranskassa vasta puhjenneet mellakat – esimerkkien lista pettymyksen ruokkimista yhteiskunnallisista valinnoista pitenee entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Olen omissa<\/span> Suomen sis\u00e4llissodan muistopuheissani pohtinut, ett\u00e4 jokaisella meist\u00e4 on tarve kokea olevansa merkityksellinen ja tulla n\u00e4hdyksi. Populismin torjunta edellytt\u00e4\u00e4 ihmisten kohtaamista. Huolien ohittaminen ja tuomitseva asenne karkottavat, kun taas kuuntelu ja avoin vuoropuhelu omien arvojen pohjalta lis\u00e4\u00e4 luottamusta.<\/p>\n

T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on toisen ihmisen n\u00e4keminen omien silmien tasolta – se saa meid\u00e4t aidosti kuuntelemaan, mit\u00e4 toisella on sanottavaa. Nen\u00e4n vartta katsomisen aistii heti. Toki saa samaan aikaan luottaa my\u00f6s omaan ajatukseensa ja sanoa senkin suoraan.<\/p>\n

Haaste liittyy my\u00f6s is\u00e4nmaallisuuteen. Kansakuntaan kuulumisen tunnetta tarvitaan, koska kansakunta on demokraattisten instituutioidemme koti. Kapea kansallisuusaate on kuitenkin demokratialle vaaraksi, jos sen varjolla luodaan jakolinjoja erilaisten asukkaidemme v\u00e4lille.<\/p>\n

Meill\u00e4 on mahdollisuus yhdess\u00e4 rakentaa sellaista ymm\u00e4rryst\u00e4 suomalaisuudesta, joka n\u00e4ytt\u00e4ytyy – kapean kansallisuusidentiteetin sijaan – er\u00e4\u00e4nlaisena kansalaisuusidentiteettin\u00e4, joka ei poissulje mit\u00e4\u00e4n etnisyytt\u00e4, uskontoa tai v\u00e4hemmist\u00f6\u00e4 mutta samalla kutsuu meit\u00e4 kaikkia el\u00e4m\u00e4\u00e4n ”maassa maan tavalla” – sitoutumaan yhdenvertaisuusarvoihimme ja yhteisiin kansalaisvelvollisuuksiimme.<\/p>\n

Yhteiskunnan eheys<\/span> tarvitsee yhteist\u00e4 arvopohjaa, mutta se tarvitsee my\u00f6s tekoja, joista v\u00e4littyy kansalaisten yhdenvertainen arvostus. Siksi osattomuuteen tai sivullisuuteen liittyv\u00e4t kokemukset t\u00e4ytyy huomioida poliittisissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4.<\/p>\n

Eheys vaatii m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisia toimia eriarvoisuuden torjumiseksi. Ihmiset ovat kyll\u00e4 valmiita taloustalkoisiinkin, kunhan p\u00e4\u00e4t\u00f6kset koetaan reiluiksi ja oikeudenmukaisiksi.<\/p>\n

Monelle on <\/span>ollut shokki, ett\u00e4 jotkut suomalaiset kokivat tarvetta juhlia Suomen itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4 natsilipun alla. Ensi kev\u00e4\u00e4n eduskunta- ja eurovaalit ovat uudenlainen testi 100-vuotiaalle demokratiallemme.<\/p>\n

Politiikassa saa puhua eri ryhmille ja tunnistaa erilaisia identiteettej\u00e4 – samalla puolueiden ja poliitikkojen tulisi puheillaan edist\u00e4\u00e4 meid\u00e4n kaikkien yhteis\u00f6llisyytt\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n tasapainon l\u00f6yt\u00e4minen saattaa olla edellytys sille, ett\u00e4 liberaali demokratia ja jakamattomaan ihmisarvoon perustuva arvopohja voivat selvit\u00e4 populismin aallosta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Liput liehuivat t\u00e4ll\u00e4 viikolla 101-vuotiaan Suomen kunniaksi. Saamme ajatella, ett\u00e4 samalla ne liehuivat my\u00f6s 100-vuotiaan kunnallisen demokratiamme kunniaksi, sill\u00e4 4. joulukuuta oli kulunut tasan sata vuotta siit\u00e4, kun Suomessa alkoi \u00e4\u00e4nestys ensimm\u00e4isiss\u00e4 sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen j\u00e4rjestetyiss\u00e4 vaaleissa. Vuoden 1918 kunnallisvaalit olivat ensimm\u00e4iset yleiseen ja yht\u00e4l\u00e4iseen \u00e4\u00e4nioikeuteen perustuneet kunnallisvaalit Suomessa. Kuntien valtuustot olivat paikkoja, joissa oikeiston ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":55,"featured_media":98,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[5],"class_list":["post-96","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit","tag-demokratia"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/kategoria\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"7.12.2018 16.16","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/96","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/55"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=96"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/96\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/98"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=96"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=96"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=96"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":95,"date":"2018-10-02T09:48:04","date_gmt":"2018-10-02T06:48:04","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/?p=95"},"modified":"2018-10-02T09:51:38","modified_gmt":"2018-10-02T06:51:38","slug":"yk-ja-nuoret-suomen-tulevaisuusvalintoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/yk-ja-nuoret-suomen-tulevaisuusvalintoja\/","title":{"rendered":"YK ja nuoret \u2013 Suomen tulevaisuusvalintoja"},"content":{"rendered":"

Olin viime viikolla YK:n yleiskokouksen avausviikolla New Yorkissa. Kaupungin liikennej\u00e4rjestelyt olivat sekaisin presidentti Trumpin vierailun takia. My\u00f6s Yhdistyneet Kansakunnat tuntui olevan jossain m\u00e4\u00e4rin sekavissa tunnelmissa presidentti Trumpin toiminnan takia.<\/p>\n

Olemme toisen maailmansodan j\u00e4lkeen rakentaneet Yhdysvaltojen johdolla monenkeskist\u00e4, s\u00e4\u00e4nt\u00f6perustaista kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, jonka kivijalkana on YK.<\/p>\n

Viel\u00e4 parikymment\u00e4 vuotta sitten uskottiin vakaasti, ett\u00e4 markkinatalouden my\u00f6t\u00e4 levi\u00e4isiv\u00e4t my\u00f6s arvot kuten ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltioperiaate.<\/p>\n

Nyt huomaamme, ettei n\u00e4in ole k\u00e4ynyt, jos vaikka katsomme Kiinaan tai Ven\u00e4j\u00e4lle.<\/p>\n

N\u00e4iden <\/span>yhteisten arvojen puolustamisessa olemme kuitenkin tukeutuneet EU:n ja Yhdysvaltojen yhteisty\u00f6h\u00f6n. Nyt sekin liitto on horjumassa.<\/p>\n

Yhdysvallat on Trumpin valinnan my\u00f6t\u00e4 kyseenalaistanut niin arvoperustan kuin monenkeskisen kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n merkityksen. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s YK:ssa niin m\u00e4\u00e4r\u00e4rahaleikkauksina kuin vet\u00e4ytymisen\u00e4 jo tehdyist\u00e4 sopimuksista kuten Pariisin ilmastosopimus.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 muuttuneessa <\/span>tilanteessa korostuu EU:n merkitys.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4kynyt Iran-sopimuksen puolustamisessa Yhdysvaltojen vet\u00e4ytymisen j\u00e4lkeen. EU:n kyky toimia monenkeskisen, s\u00e4\u00e4nt\u00f6perustaisen yhteisty\u00f6n puolustajana on t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4in pientenkin valtioiden \u00e4\u00e4ni saadaan kuuluviin eik\u00e4 suurvaltojen voimapolitiikka j\u00e4\u00e4 ainoaksi vaihtoehdoksi.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 Suomen EU-puheenjohtajuus tulee t\u00e4rke\u00e4\u00e4n ajankohtaan: toivottavasti hallitus on aloitteellinen monenkeskisen yhteisty\u00f6n puolustamisessa ja rakentaa rintamaa muiden EU-maiden kanssa.<\/p>\n

Yleiskokouksessa<\/span> oli silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4, kuinka vahvasti nuorisoteema oli esill\u00e4.<\/p>\n

YK lanseerasi viime viikolla oman nuorisostrategiansa ja eri sivutapahtumissa, my\u00f6s Suomen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4, oli keskeisesti nuorten asema agendalla.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on oikea valinta, sill\u00e4 maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 vajaa puolet on nuoria alle 25-vuotiaita. Afrikan 1,2 miljardista ihmisest\u00e4 yli puolet on alle 25-vuotiaita. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nuoret tulee nostaa vahvemmin kehitys- ja rauhanty\u00f6n keski\u00f6\u00f6n: esimerkiksi rauhanprosesseista saadaan kest\u00e4vi\u00e4 vain sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 niiss\u00e4 on mukana sek\u00e4 nuoria ett\u00e4 naisia.<\/p>\n

Naisten <\/span>aseman edist\u00e4misen rinnalla my\u00f6s nuorten osallistumisessa Suomi voi osoittaa johtajuutta.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen\u00e4 maana maailmassa olemme k\u00e4ynnist\u00e4neet kansallisen toimintaohjelman valmistelun YK:n turvaneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmasta 2250, jonka aiheena on nuoret, rauha ja turvallisuus.<\/p>\n

On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hanke n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yhteisen\u00e4 kansallisena hankkeena niin, ett\u00e4 ohjelma voidaan seuraavalla vaalikaudella hyv\u00e4ksy\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4in voimme omalla esimerkill\u00e4mme viestitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kansainv\u00e4liselle yhteis\u00f6lle, ett\u00e4 aktiivinen nuorisopolitiikka on t\u00e4rke\u00e4 tulevaisuusvalinta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olin viime viikolla YK:n yleiskokouksen avausviikolla New Yorkissa. Kaupungin liikennej\u00e4rjestelyt olivat sekaisin presidentti Trumpin vierailun takia. My\u00f6s Yhdistyneet Kansakunnat tuntui olevan jossain m\u00e4\u00e4rin sekavissa tunnelmissa presidentti Trumpin toiminnan takia. Olemme toisen maailmansodan j\u00e4lkeen rakentaneet Yhdysvaltojen johdolla monenkeskist\u00e4, s\u00e4\u00e4nt\u00f6perustaista kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, jonka kivijalkana on YK. Viel\u00e4 parikymment\u00e4 vuotta sitten uskottiin vakaasti, ett\u00e4 markkinatalouden my\u00f6t\u00e4 levi\u00e4isiv\u00e4t my\u00f6s […]<\/p>\n","protected":false},"author":55,"featured_media":98,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-95","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/kategoria\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"2.10.2018 9.48","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/95","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/55"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=95"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/95\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/98"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=95"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=95"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=95"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":94,"date":"2018-07-09T10:09:12","date_gmt":"2018-07-09T07:09:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/?p=94"},"modified":"2018-07-09T10:12:24","modified_gmt":"2018-07-09T07:12:24","slug":"maailman-onnellisimmalle-maalle-maailman-paras-varhaiskasvatus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/maailman-onnellisimmalle-maalle-maailman-paras-varhaiskasvatus\/","title":{"rendered":"Maailman onnellisimmalle maalle maailman paras varhaiskasvatus"},"content":{"rendered":"

Olen saanut vuoden verran seurata lapseni kautta, miten suomalainen p\u00e4iv\u00e4hoito k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toimii. Oman lapsen my\u00f6t\u00e4 varhaiskasvatuksen kysymyksist\u00e4 on tullut osa p\u00e4ivitt\u00e4in elett\u00e4v\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Jaan sen, mink\u00e4 monet selvitykset osoittavat: suomalainen varhaiskasvatus on huippuluokkaa. P\u00e4iv\u00e4hoidon ty\u00f6ntekij\u00e4t paneutuvat teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja eri koulutustaustoista tulevilla ihmisill\u00e4 on erilaisia, arvokkaita vahvuuksia ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Sivistyksellisen<\/span> tasa-arvon n\u00e4k\u00f6kulmasta on olennaista, ett\u00e4 kaikki lapset ovat yhdess\u00e4 mutta samalla kunkin lapsen yksil\u00f6llist\u00e4 kehityst\u00e4 tuetaan.<\/p>\n

Opettajana ty\u00f6skennelless\u00e4ni k\u00e4vi monesti ilmi, ett\u00e4 mit\u00e4 varhaisemmassa vaiheessa oppimisvaikeuksiin puututaan, sen paremmin lapsi tai nuori p\u00e4\u00e4see hankalista kohdista eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitys lapsen tulevalle oppimiselle ja koulumenestykselle on kansainv\u00e4lisiss\u00e4 tutkimuksissa todistettu.<\/p>\n

Sosialidemokraattiset<\/span> opetusministerit toteuttivat varhaiskasvatuksen laadun kannalta keskeisi\u00e4 uudistuksia viime vaalikaudella.<\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4n viimeisell\u00e4 istuntoviikolla kes\u00e4kuun lopussa eduskunta hyv\u00e4ksyi Sipil\u00e4n hallituksen valmisteleman uuden varhaiskasvatuslain. Eduskuntak\u00e4sittelyss\u00e4 nostettiin esiin useita parannusehdotuksia hallituksen esitykseen:\u00a0subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautetaan, pienennet\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4kotien ryhm\u00e4kokoja, taataan jokaiselle lapselle tarpeen mukaista erityistukea kuten perusopetuksessa ja nostetaan henkil\u00f6st\u00f6n koulutustasoa.<\/p>\n

Valitettavasti n\u00e4it\u00e4 parannusehdotuksia ei kuitenkaan eduskunnan enemmist\u00f6 hyv\u00e4ksynyt.<\/p>\n

Hallituksen tekem\u00e4t varhaiskasvatuksen s\u00e4\u00e4st\u00f6t \u2013 subjektiivisen p\u00e4iv\u00e4hoito-oikeuden rajoittaminen ja yli 3-vuotiaiden lapsiryhmien suurentaminen \u2013 ovat johtaneet siihen, ett\u00e4 kaikilla lapsilla ei ole en\u00e4\u00e4 yht\u00e4l\u00e4ist\u00e4 oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen taustasta, vanhempien ty\u00f6markkina-asemasta ja asuinpaikasta riippumatta.<\/p>\n

Mielest\u00e4ni varhaiskasvatuslaki ansaitseekin jatkovalmistelun seuraavalla vaalikaudella. Toivon, ett\u00e4 muutkin puolueet pit\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 tarpeellisena ja ett\u00e4 eduskunnassa esitetyt huolet otetaan silloin huomioon.<\/p>\n

\n

Varhaiskasvatuslaki ansaitseekin jatkovalmistelun seuraavalla vaalikaudella.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Iloisena<\/span> hoitoon menev\u00e4 lapsi, joka illalla kertoo p\u00e4iv\u00e4n touhuista, kavereistaan ja hoitajistaan, tekee vanhemman onnelliseksi.<\/p>\n

Aamul\u00e4hd\u00f6t eiv\u00e4t aina 3-vuotiaan kanssa ole ruusuilla tanssimista, mutta p\u00e4iv\u00e4\u00e4n valmistautumista helpottaa kovasti, kun tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kodissa odottaa turvallisen aikuisen syli niille pienille, jotka sit\u00e4 kaipaavat, sek\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n rautainen ammattitaito selvit\u00e4 tilanteesta kuin tilanteesta.<\/p>\n

Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on kokonaisuudessaan iso merkitys perheiden hyvinvoinnille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen saanut vuoden verran seurata lapseni kautta, miten suomalainen p\u00e4iv\u00e4hoito k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toimii. Oman lapsen my\u00f6t\u00e4 varhaiskasvatuksen kysymyksist\u00e4 on tullut osa p\u00e4ivitt\u00e4in elett\u00e4v\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Jaan sen, mink\u00e4 monet selvitykset osoittavat: suomalainen varhaiskasvatus on huippuluokkaa. P\u00e4iv\u00e4hoidon ty\u00f6ntekij\u00e4t paneutuvat teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja eri koulutustaustoista tulevilla ihmisill\u00e4 on erilaisia, arvokkaita vahvuuksia ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4. Sivistyksellisen tasa-arvon n\u00e4k\u00f6kulmasta on olennaista, ett\u00e4 kaikki lapset […]<\/p>\n","protected":false},"author":55,"featured_media":99,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-94","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/kategoria\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"9.7.2018 10.09","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/55"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=94"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/99"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=94"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=94"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=94"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":93,"date":"2018-06-05T10:17:33","date_gmt":"2018-06-05T07:17:33","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/?p=93"},"modified":"2018-12-07T16:50:27","modified_gmt":"2018-12-07T14:50:27","slug":"eun-ja-naton-yhteistyo-kuuluu-suomen-linjaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/eun-ja-naton-yhteistyo-kuuluu-suomen-linjaan\/","title":{"rendered":"EU:n ja Naton yhteisty\u00f6 kuuluu Suomen linjaan"},"content":{"rendered":"

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vieraili reilu viikko sitten Lontoossa. My\u00f6s Iso-Britannia on saanut kokea sen, mit\u00e4 tarkoittaa turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6mme heikentyminen\u00a0ilman\u00a0sodank\u00e4ynnin kynnyksen ylittymist\u00e4.<\/p>\n

Terrori-iskut ovat uusien uhkien yksi ilmenemismuoto, joka on tullut tutuksi niin Lontoossa kuin Manchesterissa. Kyberhy\u00f6kk\u00e4ysten potentiaali on k\u00e4ynyt\u00a0briteille selv\u00e4ksi, kun vieraan valtion kehitt\u00e4m\u00e4\u00a0WannaCry-haittaohjelma lamautti kansallisen terveysj\u00e4rjestelm\u00e4n.\u00a0<\/p>\n

Kuten monien vaalien yhteydess\u00e4 on\u00a0Brexit-kansan\u00e4\u00e4nestyksen ymp\u00e4rill\u00e4\u00a0keskusteltu vieraan valtion pyrkimyksist\u00e4 vaikuttaa\u00a0demokraattisiin prosesseihin.\u00a0Britanniassa asuvaan\u00a0Sergei\u00a0Skripaliin<\/strong>\u00a0ja h\u00e4nen\u00a0Julia<\/strong>-tytt\u00e4reens\u00e4 kohdistunut kemiallista asetta hy\u00f6dynt\u00e4nyt isku on puhuttanut\u00a0koko Eurooppaa.<\/p>\n

\n

Suomen kokonaisturvallisuusmalli on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n moderni.<\/p>\n

Jutta Urpilainen<\/cite><\/p><\/blockquote>\n

Kun <\/span>yhteiskuntamme turvallisuutta uhkaavat tilanteet eiv\u00e4t synny vain vieraan valtion armeijan toiminnasta, on my\u00f6s yhteiskunnan ja sen kansalaisten puolustamista l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4 uudella tavalla.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa Suomen kokonaisturvallisuusmalli on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n moderni.\u00a0Yksi sen\u00a0toteutusmuoto on kansallinen maanpuolustuskurssi, jossa luodaan yhteist\u00e4 tilannekuvaa ja vahvistetaan\u00a0poliitikkojen, virkamiesten ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n\u00a0toimijoiden v\u00e4lisi\u00e4 verkostoja, jotka tukevat yhteiskunnan kattavaa siviilivalmiuttamme.<\/p>\n

Valtioneuvoston j\u00e4senen\u00e4\u00a0olen saanut my\u00f6s\u00a0olla mukana niiss\u00e4 harjoituksissa, joissa t\u00e4t\u00e4 koko valtionhallinnon ja koko yhteiskunnan valmiutta testataan erilaisissa kuvitteellisissa tilanteissa.<\/p>\n

N\u00e4ille Suomen kokonaisturvallisuuskokemuksille on laajaa kysynt\u00e4\u00e4 koko Euroopassa, joten Suomen kannattaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kiinnostusta. Eri puolilla on monenlaista pohdintaa, joissa konkreettiset mallit kiinnostavat.\u00a0<\/p>\n

Ison-Britannian lanseeraama”fuusiodoktriini” on esimerkki siit\u00e4 kehityksest\u00e4, jossa yhteiskuntien puolustamiseen\u00a0ollaan valjastamassa\u00a0sotilaallisten suorituskykyjen lis\u00e4ksi lainvalvontaan, diplomatiaan, tiedusteluun, talouteen, informaatioon ja kulttuuriin liittyvi\u00e4 toimia.\u00a0<\/p>\n

Kansainv\u00e4lisell\u00e4 <\/span>tasolla t\u00e4m\u00e4 kokonaisvaltainen l\u00e4hestymistapa edellytt\u00e4\u00e4 siviilitoimista vastaavan EU:n ja puolustuksesta vastaavan Naton tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4.\u00a0<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4\u00a0mm.\u00a0kyber- ja hybridiuhkien torjunnassa\u00a0on edistetty\u00a0viimeisen kahden vuoden ajan\u00a0toimeenpanemalla\u00a0EU:n ja\u00a0Naton yhteisty\u00f6julistusta.<\/p>\n

EU\u2013Nato-yhteisty\u00f6\u00a0on nousemassa yhdeksi p\u00e4\u00e4teemaksi\u00a0my\u00f6s\u00a0hein\u00e4kuussa\u00a0Brysseliss\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4\u00e4n Naton huippukokoukseen. Suomi on\u00a0perinteiseen tapaan\u00a0saamassa kutsun t\u00e4h\u00e4n\u00a0Naton\u00a0huippukokoukseen.<\/p>\n

Suomi <\/span>on tukenut poliittisesti EU\u2013Nato-yhteisty\u00f6n vauhdittamista jo\u00a0Jyrki Kataisen<\/strong>\u00a0hallituksen aikana.\u00a0Juha Sipil\u00e4n<\/strong>\u00a0hallituksen aikana\u00a0Helsinkiin\u00a0perustettu EU- ja Nato-maiden yhteinen hybridikeskus on tuonut t\u00e4h\u00e4n Suomen linjaan t\u00e4rke\u00e4n toiminnallisen lis\u00e4n.<\/p>\n

Puolueet ovat olleet melko yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 turvallisuus on \u2013 talouden ja ty\u00f6llisyyden rinnalla \u2013 ensi vuoden j\u00e4lkipuoliskolle ajoittuvan Suomen EU-puheenjohtajuuden kantavia teemoja.<\/p>\n

Kun turvallisuuspainopistett\u00e4 konkretisoidaan, hybridiuhkien torjunta sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4 kokonaisturvallisuusajattelu ja EU-Nato-yhteisty\u00f6 ovat Suomelle luontevia edistett\u00e4vi\u00e4 asioita.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vieraili reilu viikko sitten Lontoossa. My\u00f6s Iso-Britannia on saanut kokea sen, mit\u00e4 tarkoittaa turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6mme heikentyminen\u00a0ilman\u00a0sodank\u00e4ynnin kynnyksen ylittymist\u00e4. Terrori-iskut ovat uusien uhkien yksi ilmenemismuoto, joka on tullut tutuksi niin Lontoossa kuin Manchesterissa. Kyberhy\u00f6kk\u00e4ysten potentiaali on k\u00e4ynyt\u00a0briteille selv\u00e4ksi, kun vieraan valtion kehitt\u00e4m\u00e4\u00a0WannaCry-haittaohjelma lamautti kansallisen terveysj\u00e4rjestelm\u00e4n.\u00a0 Kuten monien vaalien yhteydess\u00e4 on\u00a0Brexit-kansan\u00e4\u00e4nestyksen ymp\u00e4rill\u00e4\u00a0keskusteltu vieraan valtion pyrkimyksist\u00e4 vaikuttaa\u00a0demokraattisiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":55,"featured_media":99,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-93","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/kategoria\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"5.6.2018 10.17","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/93","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/55"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=93"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/93\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/99"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=93"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=93"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=93"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":92,"date":"2018-04-04T11:32:50","date_gmt":"2018-04-04T08:32:50","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/?p=92"},"modified":"2018-04-04T11:36:04","modified_gmt":"2018-04-04T08:36:04","slug":"huomio-eriarvoisuuden-torjuntaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/huomio-eriarvoisuuden-torjuntaan\/","title":{"rendered":"Huomio eriarvoisuuden torjuntaan"},"content":{"rendered":"

Olen t\u00e4ll\u00e4 vaalikaudella useaan otteeseen arvioinut hallitusta kriittisesti siit\u00e4, ett\u00e4 se ei ole ottanut eriarvoisuuden torjuntaa vakavasti. Kun Kataisen <\/strong>hallitukselle eriarvoisuuden torjunta oli k\u00e4rkihanke, ei Sipil\u00e4n <\/strong>hallitus vaikuttanut olevan kiinnostunut priorisoimaan asiaa kovin korkealle.<\/p>\n

Olikin askel oikeaan suuntaan, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4ministeri Sipil\u00e4 nimitti ty\u00f6ryhm\u00e4n pohtimaan eriarvoisuuden torjuntaa ja toimenpiteit\u00e4 siihen.\u00a0<\/p>\n

Juho Saaren<\/strong> johtaman ty\u00f6ryhm\u00e4n raportti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon hyvi\u00e4 toimenpide-ehdotuksia: sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4n selkeytt\u00e4mist\u00e4, ty\u00f6tt\u00f6myyden torjumista osaamistason nostolla, toimivampaa kotouttamispolitiikkaa ja huomion kiinnitt\u00e4mist\u00e4 nuorten osallisuuteen yhteiskunnassa.\u00a0<\/p>\n

Politiikassa <\/span>on kuitenkin aina kyse arvovalinnoista, mik\u00e4 konkretisoituu siin\u00e4, mihin rahat riitt\u00e4v\u00e4t. Ty\u00f6ryhm\u00e4n ty\u00f6lle asetettu raami kustannusneutraaliudesta rajasi varmasti my\u00f6s ty\u00f6ryhm\u00e4n esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 toimenpidevalikoimaa.<\/p>\n

Jotta Sipil\u00e4n hallitus lunastaa uskottavuuden eriarvoisuuden torjunnassa, tarvitaan silt\u00e4 konkreettisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 jo t\u00e4m\u00e4n vaalikauden aikana.<\/p>\n

Yksi n\u00e4yt\u00f6n paikka onkin ensi viikon kehysriihi. Konkreettisina toimenpitein\u00e4 riihess\u00e4 kannattaisi harkita toimenpiteit\u00e4 oikeudenmukaisemman tulonjakopolitiikan puolesta, oppivelvollisuusi\u00e4n pident\u00e4mist\u00e4 ja nuorisotakuun pelastamista.<\/p>\n

Kataisen <\/span>hallituksen aikana sopeutimme valtion taloutta yli 6 miljardilla eurolla. T\u00e4st\u00e4 huolimatta onnistuimme talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan tekem\u00e4\u00e4n tuloeroja kaventavaa politiikkaa, sill\u00e4 kaikissa veroratkaisuissa tulonjakovaikutuksia seurattiin tarkkaan.<\/p>\n

Valitettavasti tilanne on t\u00e4ll\u00e4 vaalikaudella ollut toinen johtuen tehdyist\u00e4 verop\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 sek\u00e4 menoleikkauksista. Nyt olisi aika kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota my\u00f6s tulonjakovaikutuksiin.<\/p>\n

Toiseksikin <\/span>oppivelvollisuusi\u00e4n pidennyksell\u00e4 voidaan huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n alaik\u00e4inen nuori ei putoa turvaverkkojen ulkopuolelle.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on tehokas tapa my\u00f6s huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 suomalaisten osaamistaso k\u00e4\u00e4ntyy j\u00e4lleen nousuun. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s peruste sille, miksi talouspolitiikan arviointineuvosto p\u00e4\u00e4tyi suosittelemaan oppivelvollisuusi\u00e4n pident\u00e4mist\u00e4 viimeisimm\u00e4ss\u00e4 raportissaan.<\/p>\n

Kolmanneksi <\/span>viime vaalikaudella luotu ja t\u00e4ll\u00e4 vaalikaudella l\u00e4hes kokonaan alas ajettu nuorisotakuu ansaitsee viel\u00e4 uuden mahdollisuuden.<\/p>\n

Sen tulokset puhuvat puolestaan: peruskoulun j\u00e4lkeen koulutusta jatkavien osuus nousi nuorisotakuun aikana suuremmaksi kuin koskaan ja etsiv\u00e4 nuorisoty\u00f6 tavoitti ja ohjannut eteenp\u00e4in vuosittain yli 20 000 \u201dkadonnutta\u201d nuorta.<\/p>\n

On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 politiikka koetaan mahdollisimman oikeudenmukaiseksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tasa-arvoisuus on keskeinen syy sille, miksi Suomi historiansa aikana on menestynyt niin monella mittarilla.<\/p>\n

Oikeudenmukaiset yhteiskunnat ovat my\u00f6s kansalaisilleen turvallisempia kuin esimerkiksi suurten tuloerojen maat. Muun muassa n\u00e4iden vuoksi eriarvoisuuden torjunta kannattaa ottaa vakavasti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen t\u00e4ll\u00e4 vaalikaudella useaan otteeseen arvioinut hallitusta kriittisesti siit\u00e4, ett\u00e4 se ei ole ottanut eriarvoisuuden torjuntaa vakavasti. Kun Kataisen hallitukselle eriarvoisuuden torjunta oli k\u00e4rkihanke, ei Sipil\u00e4n hallitus vaikuttanut olevan kiinnostunut priorisoimaan asiaa kovin korkealle. Olikin askel oikeaan suuntaan, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4ministeri Sipil\u00e4 nimitti ty\u00f6ryhm\u00e4n pohtimaan eriarvoisuuden torjuntaa ja toimenpiteit\u00e4 siihen.\u00a0 Juho Saaren johtaman ty\u00f6ryhm\u00e4n raportti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":55,"featured_media":98,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-92","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/kategoria\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"4.4.2018 11.32","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/55"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=92"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/98"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=92"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=92"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=92"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":91,"date":"2018-01-30T13:10:09","date_gmt":"2018-01-30T11:10:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/?p=91"},"modified":"2018-01-30T13:15:57","modified_gmt":"2018-01-30T11:15:57","slug":"haatainen-ja-vanhanen-tekivat-palveluksen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/haatainen-ja-vanhanen-tekivat-palveluksen\/","title":{"rendered":"Haatainen ja Vanhanen tekiv\u00e4t palveluksen"},"content":{"rendered":"

Sunnuntaina k\u00e4ytyjen presidentinvaalien j\u00e4lkeen voi mietti\u00e4 vaali-innon laimeutta. \u00c4\u00e4nestysprosentti j\u00e4i edellisi\u00e4 vaaleja pienemm\u00e4ksi. Alle 70 prosenttia suomalaisista k\u00e4ytti \u00e4\u00e4nioikeuttaan.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 johtuu ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 osittain siit\u00e4, ett\u00e4 gallupit n\u00e4yttiv\u00e4t ennustavan tasavallan presidentin jatkokautta jo useita kuukausia etuk\u00e4teen. Oman \u00e4\u00e4nen voimaan ei uskottu, kun ei ollut tiukkaa kisaa, johon voisi ottaa kantaa.<\/p>\n

Toinen asia, jota jotkut ovat miettineet, on ollut suurimman hallituspuolueen ja suurimman oppositiopuolueen asettamien ehdokkaiden vaatimaton \u00e4\u00e4nisaalis.<\/p>\n

Taustalla on vaikuttanut samainen vaaliasetelma, jossa istuvan presidentin vaihtamiselle ei ole n\u00e4hty polttavia syit\u00e4. Itse asiassa presidentti Sauli Niinist\u00f6n<\/strong> linja on heijastellut laajaa ulko- ja turvallisuuspoliittista konsensusta.\u00a0<\/p>\n

Keskustan <\/span>Matti Vanhasen<\/strong> ja SDP:n Tuula Haataisen<\/strong> merkitys presidentinvaalissa oli kuitenkin heid\u00e4n \u00e4\u00e4niosuuksiaan suurempi.\u00a0Demokratia ei toimi ilman vaihtoehtoja ja ilman niit\u00e4 koskevaa keskustelua.<\/p>\n

Erityisesti Vanhanen ja Haatainen onnistuivat presidentinvaaleissa laajentamaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun perinteisi\u00e4 teemoja. T\u00e4m\u00e4 sparraus toimii ev\u00e4styksen\u00e4 valitulle presidentille ja muille Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttajille.<\/p>\n

Matti Vanhanen ja Tuula Haatainen kritisoivat kapea-alaista turvallisuuskeskustelua, jossa keskityt\u00e4\u00e4n vain sotilaspolitiikkaan tai It\u00e4meren ymp\u00e4rille keskittyv\u00e4\u00e4n reaktiiviseen toimintaan.<\/p>\n

Molemmat per\u00e4\u00e4nkuuluttivat globaalia n\u00e4k\u00f6kulmaa, jossa Suomen ulkopolitiikalla rakennetaan turvallisuutta ja jossa asialistalla on koko maailma. N\u00e4m\u00e4 \u00e4\u00e4nenpainot olivat t\u00e4rke\u00e4 osa keskustelua, johon kaikki ehdokkaat tarttuivat ja joka osaltaan antaa suuntaa ulkopolitiikan johtamiselle tulevina vuosina.<\/p>\n

\n

Olin iloinen siit\u00e4, ett\u00e4 L\u00e4hi-it\u00e4 ja Afrikka nousivat vahvasti esiin.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Suurvaltojen <\/span>sotilaspoliittiset trendit ja niiden n\u00e4kemykset maailmasta ja naapurustostaan vaikuttavat tottakai turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6\u00f6mme.\u00a0Turvallisuus on kuitenkin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 laajemmin.\u00a0<\/p>\n

K\u00f6yhyys, eriarvoisuus, ilmastonmuutos sek\u00e4 naisten ja nuorten asema ovat osa sit\u00e4 yhteiskunnallista todellisuutta, jonka vahvuuksien varassa rakennetaan yhteiskunnallista eheytt\u00e4 tai jonka puutteet toimivat juurisyin\u00e4 niin muuttoliikkeelle, \u00e4\u00e4riliikkeille kuin konflikteille.<\/p>\n

Ulkoministerin rauhanv\u00e4lityksen erityisedustajana olin iloinen siit\u00e4, ett\u00e4 L\u00e4hi-it\u00e4 ja Afrikka nousivat niin vahvasti esiin osana Suomen ja Euroopan turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Suomen rooli rauhanv\u00e4lityksen tukijana, pakolaisuuden juurisyihin vaikuttajana, nuorten ty\u00f6llisyyden edist\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja vastuullisen asevalvontapolitiikan kannattajana\u00a0oli\u00a0n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti esill\u00e4 keskustelussa.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden ja haastajien \u00e4\u00e4nenpainojen erilaisuuden keskelt\u00e4 pystyi tunnistamaan yhteist\u00e4 eetosta, jonka toimeenpanosta on nyt huolehdittava. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6sarkaa niin presidentille, hallitukselle kuin kev\u00e4tistuntokauttaan aloittavalle eduskunnalle.<\/p>\n

Olin <\/span>iloinen my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 vuoden 1918 tapahtumien muistovuoden henki oli l\u00e4sn\u00e4 presidentinvaalien keskustelussa. Yhteiskunnan kahtiajaon tuomista ongelmista oli aitoa huolta.<\/p>\n

Sosiaalisen ja alueellisen eriarvoistumisen torjunnasta sek\u00e4 kansakunnan eheyden rakentamisesta puhuttiin vakavasti, kun taustalla oli yhteiskunnallisista ep\u00e4kohdista kummunneen sis\u00e4llissodan muisto. Uskon, ett\u00e4 kansakunnan kokoamisen eetos ei voi vaikuttamatta politiikan arkeen t\u00e4m\u00e4n ja tulevien vuosien aikana.<\/p>\n

N\u00e4iss\u00e4 tunnelmissa on meid\u00e4n kaikkien luonteva onnitella tasavallan presidentti Sauli Niinist\u00f6\u00e4 h\u00e4nen valinnastaan uudelle kaudelle \u2013 ja muita ehdokkaita heid\u00e4n palveluksestaan sek\u00e4 kansanvallalle ett\u00e4 Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle, jonka linjavalinnat saivat arvoisensa keskustelun.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sunnuntaina k\u00e4ytyjen presidentinvaalien j\u00e4lkeen voi mietti\u00e4 vaali-innon laimeutta. \u00c4\u00e4nestysprosentti j\u00e4i edellisi\u00e4 vaaleja pienemm\u00e4ksi. Alle 70 prosenttia suomalaisista k\u00e4ytti \u00e4\u00e4nioikeuttaan. T\u00e4m\u00e4 johtuu ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 osittain siit\u00e4, ett\u00e4 gallupit n\u00e4yttiv\u00e4t ennustavan tasavallan presidentin jatkokautta jo useita kuukausia etuk\u00e4teen. Oman \u00e4\u00e4nen voimaan ei uskottu, kun ei ollut tiukkaa kisaa, johon voisi ottaa kantaa. Toinen asia, jota jotkut ovat miettineet, […]<\/p>\n","protected":false},"author":55,"featured_media":99,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-91","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/kategoria\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"30.1.2018 13.10","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/91","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/55"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=91"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/91\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/99"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=91"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=91"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=91"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":90,"date":"2017-11-19T16:17:18","date_gmt":"2017-11-19T14:17:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/?p=90"},"modified":"2017-11-19T16:29:26","modified_gmt":"2017-11-19T14:29:26","slug":"huomio-afrikkaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/huomio-afrikkaan\/","title":{"rendered":"Huomio Afrikkaan"},"content":{"rendered":"

Marraskuun lopussa Afrikan Unionin ja Euroopan Unionin p\u00e4\u00e4miehet kokoontuvat huippukokoukseen Norsunluurannikolle.<\/p>\n

Kyseess\u00e4 on kolmen vuoden v\u00e4lein pidett\u00e4v\u00e4 yhteiskokous, jossa keskustellaan Afrikkaa ja Eurooppaa yhdist\u00e4v\u00e4st\u00e4 agendasta. T\u00e4m\u00e4n vuoden huippukokouksen teemaksi on valittu nuoret. Aihe on hyvin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, kun katsoo Afrikan v\u00e4est\u00f6rakennetta.<\/p>\n

Afrikassa asuu <\/span>t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin 1,2 miljardia ihmist\u00e4 ja noin puolet heist\u00e4 on alle 25-vuotiaita nuoria.<\/p>\n

On ennakoitu, ett\u00e4 Afrikan v\u00e4est\u00f6 tuplaantuu seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana vajaaseen 2,5 miljardiin henkil\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Samalla on arvioitu, ett\u00e4 seuraavan parinkymmenen vuoden aikana Saharan etel\u00e4npuoleiseen Afrikkaan pit\u00e4isi synnytt\u00e4\u00e4 vuosittain 18 miljoonaa uutta ty\u00f6paikkaa, jotta nuoret saataisiin ty\u00f6llistetty\u00e4. Kova haaste eritoten, kun monessa maassa koulutusaste on edelleen hyvin alhainen.<\/p>\n

On selv\u00e4\u00e4, <\/span>ett\u00e4 moni Afrikan maa tarvitsee jatkossakin kehitysyhteisty\u00f6t\u00e4 saadakseen yhteiskunnan perustoiminnot rakennetuksi. Samoin tarvitaan konfliktien ratkaisemista ja rauhanv\u00e4lityst\u00e4 pitk\u00e4aikaisten ristiriitojen ja sotien ratkaisemiseksi.<\/p>\n

Mutta tarvitaan my\u00f6s uudenlaista otetta Afrikan investointien vauhdittamiseksi ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n vahvistamiseksi. T\u00e4m\u00e4n ovat n\u00e4hneet my\u00f6s kiinalaiset sek\u00e4 enenem\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s arabit, jotka investoivat aktiivisesti Afrikkaan.<\/p>\n

EU ja sen j\u00e4senmaat osoittivat Afrikkaan viime vuonna 21 miljardia euroa kehitysapua. Eurooppalaisten yritysten investoinnit Afrikkaan olivat 32 miljardia euroa.<\/p>\n

Ei voi olla pohtimatta, olisiko t\u00e4llaisilla panostuksilla mahdollisuutta saada viel\u00e4 enemm\u00e4n tuloksia aikaan, jos varojen kohdentamista suunnattaisiin strategisemmin ja suunnitelmallisemmin.<\/p>\n

Afrikka on <\/span>Euroopalle monella tapaa kohtalon kysymys. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4li nuoret Afrikassa eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se kouluun ja t\u00f6ihin tai n\u00e4e toivoa tulevaisuudessa, he l\u00e4htev\u00e4t hakemaan niit\u00e4 jostain muualta. Niinp\u00e4 maahanmuuton ja \u00e4\u00e4riliikkeiden torjunnassa olisi syyt\u00e4 kohdistaa resursseja entist\u00e4 enemm\u00e4n juurisyihin eli juuri Afrikan rakentamiseen.<\/p>\n

Samalla on hyv\u00e4 havaita, ett\u00e4 Afrikan maanosa on monien mahdollisuuksien ja hyvin erilaisten maiden alue. Afrikassa on paljon potentiaalia ja Afrikan unionin sek\u00e4 Euroopan unionin yhteisty\u00f6n tulisikin perustua enemm\u00e4n vastavuoroisuuteen.<\/p>\n

\n

Hallitus p\u00e4\u00e4ministerin johdolla voisikin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 oman kansallisen Afrikka-foorumin, jossa voisimme eri n\u00e4k\u00f6kulmista pohtia yhteisty\u00f6t\u00e4 Afrikan kanssa.<\/p>\n

Jutta Urpilainen<\/cite><\/p><\/blockquote>\n

Olen iloinen, <\/span>ett\u00e4 p\u00e4\u00e4ministeri Juha Sipil\u00e4n <\/strong>johtama huippukokousvaltuuskunta pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n my\u00f6s nuorisoedustajan.<\/p>\n

On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomi osoittaa esimerkill\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 nuorille on my\u00f6s annettava mahdollisuus osallisuuteen heit\u00e4 koskevissa asioissa. T\u00e4t\u00e4 viesti\u00e4 on hyv\u00e4 vied\u00e4 eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Toivottavasti keskustelu Afrikan tulevaisuudesta ja huippukokouksen annista jatkuu my\u00f6s Suomessa. Varmasti my\u00f6s meill\u00e4 olisi syyt\u00e4 pohtia yli hallinnonalojen rajojen Afrikka-strategiaa.<\/p>\n

Hallitus p\u00e4\u00e4ministerin johdolla voisikin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 oman kansallisen Afrikka-foorumin, jossa voisimme eri n\u00e4k\u00f6kulmista pohtia yhteisty\u00f6t\u00e4 Afrikan kanssa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Marraskuun lopussa Afrikan Unionin ja Euroopan Unionin p\u00e4\u00e4miehet kokoontuvat huippukokoukseen Norsunluurannikolle. Kyseess\u00e4 on kolmen vuoden v\u00e4lein pidett\u00e4v\u00e4 yhteiskokous, jossa keskustellaan Afrikkaa ja Eurooppaa yhdist\u00e4v\u00e4st\u00e4 agendasta. T\u00e4m\u00e4n vuoden huippukokouksen teemaksi on valittu nuoret. Aihe on hyvin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, kun katsoo Afrikan v\u00e4est\u00f6rakennetta. Afrikassa asuu t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin 1,2 miljardia ihmist\u00e4 ja noin puolet heist\u00e4 on alle 25-vuotiaita […]<\/p>\n","protected":false},"author":55,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-90","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/kategoria\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"19.11.2017 16.17","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/55"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=90"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=90"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=90"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=90"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":89,"date":"2017-09-19T09:20:21","date_gmt":"2017-09-19T06:20:21","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/?p=89"},"modified":"2017-09-19T09:48:26","modified_gmt":"2017-09-19T06:48:26","slug":"tuloerot-ovat-poliittisten-valintojen-tulos","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/tuloerot-ovat-poliittisten-valintojen-tulos\/","title":{"rendered":"Tuloerot ovat poliittisten valintojen tulos"},"content":{"rendered":"

Syksyn positiivinen uutinen on, ett\u00e4 Suomen talous kasvaa viimein. Kasvun taustalla on sek\u00e4 viime vaalikaudella tehdyt talouden tervehdytt\u00e4mistoimet ett\u00e4 my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n vaalikauden p\u00e4\u00e4t\u00f6kset.<\/p>\n

Tehdyist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 antaa kiitos sek\u00e4 viime vaalikauden ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vaalikauden hallituspuolueille. Suurin selitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 talouden kasvulle on kuitenkin kansainv\u00e4linen talouskasvu, josta olemme p\u00e4\u00e4sseet osallisiksi.<\/p>\n

Talouskasvusta <\/span>huolimatta haasteita riitt\u00e4\u00e4 edelleen esimerkiksi korkeassa ty\u00f6tt\u00f6myydess\u00e4, julkisen talouden velkaantumisessa sek\u00e4 kasvavassa eriarvoisuudessa.<\/p>\n

Olen vuosien ajan her\u00e4tt\u00e4nyt julkista keskustelua eriarvoisuuden v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4. On h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 veroparatiiseihin on k\u00e4tketty yksityist\u00e4 varallisuutta noin 7,6 biljoonaa dollaria.\u00a0<\/p>\n

Euroopassa vaurain yksi prosentti ihmisist\u00e4 omistaa 27% varallisuudesta samaan aikaan, kun 17 miljoonaa nuorta on ty\u00f6n, koulutuksen ja muun vastaavan toiminnan ulkopuolella.<\/p>\n

Kaikki ymm\u00e4rr\u00e4mme, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 Oxfamin raportin (2016) esimerkit eiv\u00e4t kerro kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4.<\/p>\n

My\u00f6s <\/span>t\u00e4ll\u00e4 palstalla n\u00e4m\u00e4 teemat ovat olleet esill\u00e4: olen arvioinut kriittisesti nykyisen hallituksen ohjelmaa (Suomenmaa 20.1.2016) ja\u00a0kehottanut Suomen hallitusta aktivoitumaan eriarvoisuuden v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 kansainv\u00e4lisesti ett\u00e4 kansallisesti.<\/p>\n

Olen tyytyv\u00e4inen, ett\u00e4 tuloerojen kasvuun on viime viikkoina kiinnitetty my\u00f6s tiedotusv\u00e4lineiden uutisoinnissa huomiota.<\/p>\n

Eduskunnan tietopalvelun tekem\u00e4n selvityksen mukaan t\u00e4m\u00e4n hallituskauden ratkaisujen vuoksi eniten ovat laskeneet juuri pienituloisimpien tulot. Nousua taas on ollut suurituloisempien tuloissa.<\/p>\n

\n

Tuloerojen kasvu hidastaa talouskasvua ja murentaa kansakunnan eheytt\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Taustalla <\/span>ovat konkreettiset budjettipolitiikan ratkaisut. Jopa Nordean ekonomisti Olli K\u00e4rkk\u00e4inen<\/strong> (HS 8.9.) on puhunut tulonjakopoliittisesta ”k\u00e4\u00e4nteest\u00e4” edelliseen vaalikauteen verrattuna.<\/p>\n

K\u00e4rkk\u00e4inen nosti esimerkeiksi t\u00e4m\u00e4n vaalikauden leikkaukset sosiaaliturvaan ja veroratkaisut, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet tuloerojen kasvuun.\u00a0K\u00e4rkk\u00e4inen my\u00f6s totesi, ett\u00e4 viime vaalikaudella tehtiin tuloeroja kaventavia ratkaisuja kuten ty\u00f6tt\u00f6myysturvan tasokorotus.<\/p>\n

Viime vaalikaudella eriarvoisuuden v\u00e4hent\u00e4minen oli nostettu hallituksen k\u00e4rkihankkeeksi, mink\u00e4 vuoksi kaikissa budjetti- ja veroratkaisuista tulonjakovaikutuksia seurattiin tarkkaan. Julkisen talouden sopeutustoimet toteutettiin mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla.<\/p>\n

Samansuuntaista <\/span>viesti\u00e4 ja huolta olemme kuulleet jo aiemmin talouspolitiikan arviointineuvostolta.\u00a0Toivonkin, ett\u00e4 hallitus ryhtyy m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti korjaamaan tulonjakopoliittista linjaansa.<\/p>\n

Tied\u00e4mme, ett\u00e4 tuloerojen kasvu hidastaa talouskasvua, murentaa kansakunnan eheytt\u00e4 ja voi jopa heikent\u00e4\u00e4\u00a0yhteiskuntarauhaa.\u00a0<\/p>\n

Oikeudenmukainen tulonjako on\u00a0vastaavasti koko yhteiskunnan etu, johon my\u00f6s nykyisen hallituksen tulisi m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti pyrki\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Syksyn positiivinen uutinen on, ett\u00e4 Suomen talous kasvaa viimein. Kasvun taustalla on sek\u00e4 viime vaalikaudella tehdyt talouden tervehdytt\u00e4mistoimet ett\u00e4 my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n vaalikauden p\u00e4\u00e4t\u00f6kset. Tehdyist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 antaa kiitos sek\u00e4 viime vaalikauden ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vaalikauden hallituspuolueille. Suurin selitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 talouden kasvulle on kuitenkin kansainv\u00e4linen talouskasvu, josta olemme p\u00e4\u00e4sseet osallisiksi. Talouskasvusta huolimatta haasteita riitt\u00e4\u00e4 edelleen esimerkiksi korkeassa […]<\/p>\n","protected":false},"author":55,"featured_media":98,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-89","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/kategoria\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"19.9.2017 9.20","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/89","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/55"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=89"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/89\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/98"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=89"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=89"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=89"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":88,"date":"2017-06-19T08:07:29","date_gmt":"2017-06-19T05:07:29","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/?p=88"},"modified":"2017-06-19T08:33:35","modified_gmt":"2017-06-19T05:33:35","slug":"poliitikkojen-on-palautettava-politiikan-uskottavuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/poliitikkojen-on-palautettava-politiikan-uskottavuus\/","title":{"rendered":"Poliitikkojen on palautettava politiikan uskottavuus"},"content":{"rendered":"

Viime kuukausien aikana on k\u00e4yty paljon keskustelua populismin noususta globaalina ilmi\u00f6n\u00e4. Ilmi\u00f6n taustalla on mm. kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 globalisaation hy\u00f6dyt eiv\u00e4t jakaudu tasaisesti.<\/p>\n

Monelle globalisaatio n\u00e4ytt\u00e4ytyy osattomuutta, eriarvoisuutta ja ep\u00e4varmuutta aiheuttavana ilmi\u00f6n\u00e4. N\u00e4iden seurauksena globalisaation poliittinen oikeutus on vaarassa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 en\u00e4\u00e4 55 prosenttia eurooppalaisista pit\u00e4\u00e4 globalisaatiota mahdollisuutena ja 45 prosenttia jopa uhkana.<\/p>\n

Populismin ja globalisaatiokritiikin nousu ovat aiheuttaneet my\u00f6s perinteisille puolueille haasteen, miten ne kykenev\u00e4t vastaamaan n\u00e4ihin aikamme suuriin ilmi\u00f6ihin. Tyytym\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 politiikkaan kertovat osaltaan my\u00f6s Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi sek\u00e4 Macronin presidentinvaalivoitto Ranskassa.<\/p>\n

Molemmissa tapauksissa kansa n\u00e4ki parhaana vaihtoehtona perinteisen puoluepolitiikan ulkopuolelta tulevan ehdokkaan.<\/p>\n

Olisikin <\/span>t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomi ottaisi aktiivisen roolin globalisaation kielteisten vaikutusten torjunnassa.<\/p>\n

Ensinn\u00e4kin globalisaation hy\u00f6dyist\u00e4 ja haitoista tarvitaan perusteellinen ja rehellinen analyysi, mink\u00e4 lis\u00e4ksi tarvitaan ohjelma seuraavaan globalisaation vaiheeseen. T\u00e4m\u00e4 korjausliike tulisi saada my\u00f6s EU:n poliittiseksi k\u00e4rjeksi.<\/p>\n

Kun maailma muuttuu nopeatahtisesti, vaaditaan politiikalta kotimaassakin eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ratkaisukeskeisyytt\u00e4 ja yhteisty\u00f6kyky\u00e4.<\/p>\n

Ratkaisukeskeisyyden sijaan politiikka n\u00e4ytt\u00e4ytyy helposti puolueiden v\u00e4lisen\u00e4 kilpailuna, valtapelein\u00e4 ja vastakkaisten n\u00e4kemysten tyrm\u00e4\u00e4misen\u00e4. Sen sijaan, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4jill\u00e4 olisi yhteinen tavoite toimia Suomen eduksi, kuuluu poliittiseen retoriikkaan my\u00f6s liian usein my\u00f6s vastapuolen haukkumista.<\/p>\n

Muun muassa<\/span> t\u00e4m\u00e4n vuoksi kummastelen tapaa, jolla keskustasta ollaan useaan otteeseen eri poliitikkojen toimesta haukuttu viime vaalikautta ja sen hallituksia aikaansaamattomuudesta.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 viime vaalikauden v\u00e4h\u00e4ttelyll\u00e4 on perusteltu nykyisen hallituksen tekemi\u00e4 kipeit\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Kataisen hallituksen leimaaminen aikaansaamattomaksi ei kuitenkaan sis\u00e4ll\u00e4 totuuspohjaa.<\/p>\n

Se muun muassa sopeutti julkista taloutta yli 6 miljardilla eurolla, teki tulevaisuusinvestointeja niin liikenteeseen kuin tutkimukseenkin, kevensi yhteis\u00f6veroa 26,5 prosentista 20 prosenttiin ja teki osinkoverouudistuksen, laati ohjelman rakenteellisiksi uudistuksiksi sek\u00e4 oli edist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kahta maltillista ty\u00f6markkinaratkaisua.<\/p>\n

Retoriikka, jolla nykyisen hallituksen leikkauksia perustellaan edellisen hallituksen aikaansaamattomuudella edustaa juuri sellaista lyhytn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 retoriikkaa, joka rapauttaa politiikan luottamusta. Jokainen nelj\u00e4n vuoden v\u00e4lein vaihtuvista hallituksista ei voi keskitty\u00e4 edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 haukkumiseen.<\/p>\n

Sit\u00e4 paitsi uskoisin Sipil\u00e4n hallituksen saavan arvostusta siit\u00e4, jos se antaisi avoimesti tunnustusta my\u00f6s edelt\u00e4jilleen. Kansalaisten usko politiikkaan palautetaan puhumalla totta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime kuukausien aikana on k\u00e4yty paljon keskustelua populismin noususta globaalina ilmi\u00f6n\u00e4. Ilmi\u00f6n taustalla on mm. kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 globalisaation hy\u00f6dyt eiv\u00e4t jakaudu tasaisesti. Monelle globalisaatio n\u00e4ytt\u00e4ytyy osattomuutta, eriarvoisuutta ja ep\u00e4varmuutta aiheuttavana ilmi\u00f6n\u00e4. N\u00e4iden seurauksena globalisaation poliittinen oikeutus on vaarassa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 en\u00e4\u00e4 55 prosenttia eurooppalaisista pit\u00e4\u00e4 globalisaatiota mahdollisuutena ja 45 prosenttia jopa uhkana. Populismin ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":55,"featured_media":99,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-88","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/kategoria\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"19.6.2017 8.07","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/88","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/55"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=88"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/88\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/99"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=88"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=88"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jutta-urpilainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=88"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]