Eriarvoisuuden vähentäminen kärkitavoitteeksi
Vuoden alussa talousvaikuttajia eri puolilta maailmaa kokoontuu Sveitsin Davosiin Maailman Talousfoorumiin. Tämän vuoden yhtenä teemana on kasvava eriarvoisuus.
Tilaisuuden alla kansainvälinen järjestö Oxfam julkaisi raporttinsa maailman tilasta. Sen mukaan kuilu köyhien ja rikkaiden välillä on kasvanut ennennäkemättömän suureksi.
Arvion mukaan maailman rikkain 1% väestöstä omistaa enemmän kuin muu maailma siis 99% väestöstä yhteensä. Vuonna 2015 vain 62 henkilöä omisti saman verran varallisuutta kuin 3,6 miljardia ihmistä eli noin puolet maailman väestöstä yhteensä.
Kasvava eriarvoisuus on monen tekijän summa ja sen seuraukset näkyvät maailmassa myös eri tavoin, ei vähiten kasvina konflikteina ja pakolaisvirtoina sekä lisääntyneenä turvattomuutena.
Eriarvoisuuden kasvun pysäyttäminen on mahdollista, mutta se vaatii laajaa poliittista tahtoa.
Keskeinen elementti taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymisessä on kansainvälinen veronkierto ja veroparatiisit.
Oxfamin raportissa on arvioitu, että veroparatiiseihin on kätketty yksityistä varallisuutta noin 7,6 biljoonaa dollaria, mikä on enemmän kuin Saksan ja Iso-Britannian kansantaloudet yhteensä.
Samalla noin kolmasosa rikkaiden afrikkalaisten varallisuudesta on sijoitettuna veroparatiiseihin, mikä aiheuttaa vuosittain Afrikan valtioille noin 14 miljardin dollarin verotulomenetykset.
Tällä summalla voitaisiin rahoittaa terveydenhuoltojärjestelmä, joka pelastaisi neljän miljoonan lapsen hengen ja palkata opettajia riittävästi kouluihin, jotta jokainen afrikkalainen lapsi pääsisi kouluun.
Nämä esimerkit kuvaavat veronkierron ongelman suuruusluokkaa. Maailmanpankin pääjohtaja Jim Young Kim onkin todennut, että veronkierrossa on kyse korruption muodosta, joka loukkaa heikoimpia.
Viime vaalikaudella Jyrki Kataisen hallitusohjelman yksi kolmesta kärkitavoitteesta oli köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen. Tässä työssä myös päästiin eteenpäin muun muassa kaventamalla hienoisesti tuloeroja Suomessa.
Myös veronkierron torjunnassa oltiin aktiivisia niin kotimaassa kuin kansainvälisesti esimerkiksi laatimalla Kansainvälisen veronkierron torjuntaohjelma.
Olen ollut huolissani siitä, ettei Juha Sipilän hallitusohjelmassa ole selkeää tavoitetta eriarvoisuuden vähentämisestä sekä tuloerojen kaventamisesta. Kertooko tämä siitä, ettei hallitus pidä tärkeänä eriarvoisuuden poistamista?
Hallituksen linjaus kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaamisesta 200 miljoonalla eurolla sekä yritys säästää harmaan talouden torjunnasta sekä aikomus hallintarekisterin käyttöönotosta vahvistavat kuvaa siitä, ettei eriarvoisuuden ja veronkierron torjunta ole hallituksen kärkitavoitteita.
Suomen taloustilanne on vaikea ja sen korjaaminen on ymmärrettävästi hallituksen ykköstavoite. Se ei saa silti tarkoittaa sitä, että eriarvoisuuden vähentämisen tavoitteesta luovuttaisiin.
Nimenomaan vaikeina taloudellisina aikoina punnitaan päätöksentekijöiden arvovalinnat.
Sipilän hallituksella onkin mahdollisuus korjata kurssia ja aktivoitua niin kotimaassa kuin kansainvälisesti eriarvoisuuden vähentämisessä sekä veronkierron torjunnassa.
Uskon asialle olevan myös laaja kansalaisten tuki.
