Olen taipuvainen ajattelemaan, ett\u00e4 laajan ”Maakuntien Suomen” ja ”Kylien Suomen” puolustamiseksi keskustan kannattaisi luopua kokonaan sanan \u201dmaaseutu\u201d k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4in tehden ei politiikan retorisessa puolessa tapahtuisi oikeastaan mit\u00e4\u00e4n uutta. Keskusta nimitt\u00e4in varoo k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 sanaa \u201dmaaseutu\u201d, koska sanan runsas k\u00e4ytt\u00f6 leimaisi puolueen kovin suppean ja yh\u00e4 supistuvan \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4joukon yhteiskunnalliseksi valinnaksi.<\/p>\n\n\n\n
Itse\u00e4\u00e4n<\/span> kunnioittavan, menestyv\u00e4n puolueen tulee ajaa koko Suomen etua ja kertoa se. T\u00e4llaisen puolueen tulee olla yleispuolue: ei maalaisten; ei raharikkaiden; ei ty\u00f6v\u00e4en; eik\u00e4 maailmaa pelk\u00e4\u00e4vien ihmisten puolue.<\/p>\n\n\n\n Viimeksi sanotussa onkin yksi perustelu otsikkov\u00e4itteen puolesta. Jos olet ihan reiluusn\u00e4k\u00f6kulmasta vakuuttunut, ett\u00e4 maaseutua sorretaan vallitsevassa poliittisessa vallanjaossa, ei kannata puhua maaseudusta.<\/p>\n\n\n\n Kannattaa menn\u00e4 ilmi\u00f6iden taakse: niihin seikkoihin, miksi maaseutu on h\u00e4vi\u00f6ll\u00e4 ja sit\u00e4 kautta kysy\u00e4, mitk\u00e4 ovat maaseutua tyhjent\u00e4v\u00e4n kehityksen vastavoimia.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Kannattaa puhua vapaan asumisen puolesta v\u00e4\u00e4rille otaksumille perustuvaa kaavoitusta korjaten. Puhua maatalouden sijasta ruokaturvasta ja resilienssist\u00e4. Edist\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6autojen sijasta biopolttoaineita ja kaasuautoja. Ottaa johtoasema ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevassa poliittisessa keskustelussa.<\/p>\n\n\n\n Keskustalla on t\u00e4ss\u00e4 eniten voitettavaa, sill\u00e4 uudistuvat ja uusiutuvat luonnonvarat ovat kuitenkin \u00f6ljyn j\u00e4lkeisen ajan vaurauden l\u00e4hteet.<\/p>\n\n\n\n V\u00e4it\u00e4n edelleen, ett\u00e4 t\u00e4llaiset keskustelunaiheet voidaan organisoida. Pit\u00e4\u00e4 vain ryhty\u00e4 puhumaan 4 vuoden sijasta 30 vuoden aikaj\u00e4nteell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Syy siihen, miksi maaseutua kaikkialla maailmassa k\u00f6yhtyy, on toimintalogiikassa, jota osuvimmin voi kutsua fossiilikapitalismiksi.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n Niin<\/span>, edell\u00e4 tuli mainituksi \u00f6ljy. Syy siihen, miksi maaseutua kaikkialla maailmassa k\u00f6yhtyy, on toimintalogiikassa, jota osuvimmin voi kutsua fossiilikapitalismiksi.<\/p>\n\n\n\n Liikevoima, jolla maailma toimii, on fossiilinen. Fossiilienergia m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kannattavuudet, yritysten sijoittumisen, tuotteiden keskin\u00e4isen kustannusj\u00e4rjestyksen.<\/p>\n\n\n\n Toistaiseksi, kaikki se, mik\u00e4 perustuu aurinkoon, h\u00e4vi\u00e4\u00e4 tosipaikan tullen.<\/p>\n\n\n\n Maailmassa saatavilla oleva \u00f6ljy tullaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, sanovatpa ilmastosopimukset mit\u00e4 tahansa. Norjan valinnat osoittavat, mihin fiksukin maa saa itsens\u00e4 suostumaan.<\/p>\n\n\n\n Maaseudun<\/span> poliittinen lataus on edell\u00e4 sanotun mukaisesti miinusmerkkinen.<\/p>\n\n\n\n Suuren yleis\u00f6n mielikuvissa maaseutu kuihtuu, tyhjenee, ik\u00e4\u00e4ntyy, talojen arvo ei k\u00e4y lainan vakuudeksi, uusia maanviljelij\u00f6it\u00e4 ryhtyy vuosittain alalle joku 200\u2013250 kappaletta. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa on hankala sano ihmisille, ett\u00e4 maaseudulla on tulevaisuus.<\/p>\n\n\n\n Se maaseutu, joka yh\u00e4 sinnittelee omalla urallaan, perustaa elinvoimansa erikoistuneisiin yrityksiin: pieniin konepajoihin, alumiinilistoihin, ambulanssien sisustamiseen , turismiin ja vastaavaan. Kaikkeen sellaiseen, jota OP Pohjola on her\u00e4nnyt riskisijoittajana tukemaan. Puhumatta sanaakaan maaseudusta. Voisiko t\u00e4t\u00e4 ruutia keksi\u00e4 lis\u00e4\u00e4?<\/p>\n\n\n\n On<\/span> my\u00f6s kasva segmentti ihmisi\u00e4, jotka keskustan tulisi tunnistaa.<\/p>\n\n\n\n Heit\u00e4 ovat kaikki n\u00e4m\u00e4, jotka asennuttavat aurinkopaneelit pihalleen tai talonsa katolle. He ovat valmiita investoimaan omalla rahallaan uusiutuvan energian tulevaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n Miksi heid\u00e4t pit\u00e4isi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ajelehtimaan jonnekin kokoomuksen ja vihreiden v\u00e4limaastoon?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Olen taipuvainen ajattelemaan, ett\u00e4 laajan ”Maakuntien Suomen” ja ”Kylien Suomen” puolustamiseksi keskustan kannattaisi luopua kokonaan sanan \u201dmaaseutu\u201d k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. N\u00e4in tehden ei politiikan retorisessa puolessa tapahtuisi oikeastaan mit\u00e4\u00e4n uutta. Keskusta nimitt\u00e4in varoo k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 sanaa \u201dmaaseutu\u201d, koska sanan runsas k\u00e4ytt\u00f6 leimaisi puolueen kovin suppean ja yh\u00e4 supistuvan \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4joukon yhteiskunnalliseksi valinnaksi. Itse\u00e4\u00e4n kunnioittavan, menestyv\u00e4n puolueen tulee ajaa koko Suomen […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-168","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"23.2.2026 10.32","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/168","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=168"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/168\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":170,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/168\/revisions\/170"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=168"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=168"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=168"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":165,"date":"2026-02-04T15:49:31","date_gmt":"2026-02-04T13:49:31","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/?p=165"},"modified":"2026-02-04T15:49:32","modified_gmt":"2026-02-04T13:49:32","slug":"tarvitsemme-keskustelua-eun-ja-euroopan-tulevaisuudesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/tarvitsemme-keskustelua-eun-ja-euroopan-tulevaisuudesta\/","title":{"rendered":"Tarvitsemme keskustelua EU:n ja Euroopan tulevaisuudesta"},"content":{"rendered":"\n Sitten kun Ukrainan sota joskus loppuu ja Donald Trumpin<\/strong> presidenttikausi p\u00e4\u00e4ttyy, aukeaa Suomenkin eteen uusi geopoliittinen tilanne t\u00e4ydell\u00e4 voimallaan.<\/p>\n\n\n\n EU kilpailee tuolloin yhten\u00e4 yksikk\u00f6n\u00e4 USA:n, Kiinan ja ennen pitk\u00e4\u00e4 Intiankin kanssa. Moni ei muista, ett\u00e4 yhten\u00e4isen\u00e4 talousmahtina EU on Kiinan kokoa. Pystymme moneen, kunhan vain oreganisoimme itsemme oikein.<\/p>\n\n\n\n Muuan<\/span> tuon tilanteen varmoista johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 on, ett\u00e4 EU:n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekokyky\u00e4 on oleellisesti vahvistettava. Yksi vastahakoinen maa ei saa est\u00e4\u00e4 tai hidastaa EU:n toimia.<\/p>\n\n\n\n Toinen varma asia on, ett\u00e4 EU on se toimija, jonka oma etu vaatii suuria panostuksia Ukrainan j\u00e4lleenrakennukseen ja puolustusinvestointeihin. T\u00e4t\u00e4 varten EU:lla on oltava taloudellisia v\u00e4lineit\u00e4, ehk\u00e4 my\u00f6s uutta budjettirahaa. <\/p>\n\n\n\n T\u00e4st\u00e4 seuraa toinen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s: jotta aluepolitiikka ja maatalous eiv\u00e4t k\u00e4rsisi uudessa tilanteessa, tarvitaan EU:n budjetille isompaa kokoa. Suomeksi sanoen: jotta edes nykyisen kaltainen aluepolitiikka s\u00e4ilyy, on meill\u00e4kin oltava valmius rahoittaa EU:ta nykyist\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Keskustalla<\/span> on t\u00e4ss\u00e4 vaikea paikka. Perittyjen asenteiden osalta p\u00e4tee ajatus, ett\u00e4 \u201dmieluummin v\u00e4hemm\u00e4n EU:ta kuin enemm\u00e4n EU:ta.\u201d Mielipidetiedusteluissa puolet suomalaisista katsoo, ett\u00e4 EU:lla on liikaa valtaa. T\u00e4m\u00e4 perustuu kansan kokemuksiin pikkutarkoista direktiiveist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Edes erillist\u00e4 puolustusinvestointeihin kohdennettua veroa ei Suomessa kannateta, vaikka sellainen olisi nimenomaan Suomen etu \u2013 joko kansallisesti tai EU-tasolla toteutettuna.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Kuten Matti Vanhanen<\/strong> ja Vesa Vihri\u00e4l\u00e4<\/strong> ovat todenneet, tarvitsemme perustelevaa keskustelua EU:n tulevaisuudesta. T\u00e4m\u00e4 on puolueita suurempi asia.<\/p>\n\n\n\n Siksi jokaisen puolueen, eurooppalaisuutta edist\u00e4vien j\u00e4rjest\u00f6jen, median, tutkijoiden, paikallisten viisastenkerhojen, rotareiden ja\u00a0huoltoaseman p\u00f6yt\u00e4kuntien kannattaa ottaa aihe puheeksi. Eik\u00e4 vain t\u00e4lt\u00e4 er\u00e4\u00e4, vaan vuosiksi ja ehk\u00e4 vuosikymmeniksi.<\/p>\n\n\n\n Korostettakoon, ett\u00e4 EU:n tulevaisuutta koskeva keskustelu on eritt\u00e4in is\u00e4nmaallista.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n Tuttavapiirini<\/span> puheiden perusteella voi todeta, ett\u00e4 kansa on t\u00e4ss\u00e4 poliitikkoja edell\u00e4. Ensimm\u00e4iset kannanotot vahvemman EU:n puolesta kuultiin jo edelliskes\u00e4n saunapuheissa.<\/p>\n\n\n\n Arvaan, ett\u00e4 maassa on ihmisi\u00e4, jotka kokevat pelk\u00e4n keskustelunkin t\u00e4st\u00e4 aiheesta ep\u00e4is\u00e4nmaalliseksi toiminnaksi.<\/p>\n\n\n\n He ovat valmiita ottamaan EU-puheet astaloiksi seuraaviin vaalitaisteluihin. Sanoisin t\u00e4h\u00e4n seuraavaa: juuri h\u00e4n, joka ei ajattele Suomen parasta 10\u201320 vuotta eteenp\u00e4in, juuri h\u00e4n on maalle vahingoksi. H\u00e4n j\u00e4tt\u00e4\u00e4 EU:n heikoksi Ven\u00e4j\u00e4n ja maailmanmahtien eteen.<\/p>\n\n\n\n Korostettakoon, ett\u00e4 EU:n tulevaisuutta koskeva keskustelu on eritt\u00e4in is\u00e4nmaallista.<\/p>\n\n\n\n Kansalaisilla<\/span> on suorastaan oikeus ja velvollisuus julkiseen j\u00e4rjenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n<\/em><\/strong> t\u00e4m\u00e4n kaltaisissa asioissa. Se on sit\u00e4 demokratian sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, jonka muodot ovat Suomessa onneksemme kunnossa.<\/p>\n\n\n\n Voi my\u00f6s ennakoida, ett\u00e4 seuraavaan hallitusohjelmaan tulee avaria lauseita EU:n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja innovaatiopolitiikan puolesta. Asia pit\u00e4\u00e4 olla ymm\u00e4rretty, kun hallitusneuvotteluihin aikanaan menn\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Matti Vanhanen totesi 3.2. k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n EU-puheenvuorossa, ett\u00e4 ratkaisevaa, on ett\u00e4 j\u00e4senvaltiot \u201domistavat\u201d EU-sopimusj\u00e4rjestelm\u00e4n. Eik\u00e4 toisinp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n Niin kauan kuin Vanhasen kirjauttama ehto p\u00e4tee, ei kenenk\u00e4\u00e4n tarvitse pel\u00e4t\u00e4 liittovaltio-sanaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sitten kun Ukrainan sota joskus loppuu ja Donald Trumpin presidenttikausi p\u00e4\u00e4ttyy, aukeaa Suomenkin eteen uusi geopoliittinen tilanne t\u00e4ydell\u00e4 voimallaan. EU kilpailee tuolloin yhten\u00e4 yksikk\u00f6n\u00e4 USA:n, Kiinan ja ennen pitk\u00e4\u00e4 Intiankin kanssa. Moni ei muista, ett\u00e4 yhten\u00e4isen\u00e4 talousmahtina EU on Kiinan kokoa. Pystymme moneen, kunhan vain oreganisoimme itsemme oikein. Muuan tuon tilanteen varmoista johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 on, ett\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-165","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"4.2.2026 15.49","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/165","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=165"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/165\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=165"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=165"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=165"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":161,"date":"2025-12-01T14:26:44","date_gmt":"2025-12-01T12:26:44","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/?p=161"},"modified":"2025-12-01T14:27:12","modified_gmt":"2025-12-01T12:27:12","slug":"keskusta-tarvitsee-yrittajasarmaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/keskusta-tarvitsee-yrittajasarmaa\/","title":{"rendered":"Keskusta tarvitsee yritt\u00e4j\u00e4s\u00e4rm\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"\n Joskus 30 vuotta sitten Paavo Haavikko<\/strong> oli pyydettyn\u00e4 puhumassa keskustan sis\u00e4piirille. Kerrotaan, ett\u00e4 h\u00e4nen neuvonsa oli, ett\u00e4 keskustan pit\u00e4isi ottaa omakseen piensijoittajien ja osakes\u00e4\u00e4st\u00e4jien asia.<\/p>\n\n\n\n Haavikko oli koettanut perustella henkisesti vastaan pyristelleelle kuulijakunnalleen, ett\u00e4 kun keskusta kuitenkin menett\u00e4\u00e4 v\u00e4hitellen maatalouskannatustaan, olisi t\u00e4ss\u00e4 lukum\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n miljoonaan nouseva joukko, jolla olisi kiinte\u00e4 yhteinen etu yhteiskunnan kehittyess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n J\u00e4lkimaailman silmin voi sanoa, ett\u00e4 Haavikko oli yht\u00e4 aikaa oikeassa ja v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Kannattajakuntaa ei voi noin vain vaihtaa, mutta omistuksen laventaminen kaikkiin kansankerroksiin leikkaa vanhat luokka-asetelmat rikki. Osakes\u00e4\u00e4st\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t nimitt\u00e4in ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kokoomuslaisia, vaan heit\u00e4 on kaikissa kansankerroksissa.<\/p>\n\n\n\n Kehitt\u00e4isin<\/span> ajatusta viel\u00e4 pitemm\u00e4lle. Mik\u00e4li keskusta keksisi tavan, jolla yhteiskunta kannustaisi ihmisi\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n yritt\u00e4jyyteen, tunnistaisivat ihmiset t\u00e4llaiseen aloitteellisuuteen sis\u00e4ltyv\u00e4n poliittisen voiman.<\/p>\n\n\n\n Jokaisen, joka pystyy ty\u00f6llist\u00e4m\u00e4\u00e4n itsens\u00e4, tulisi saada jonkinlainen verov\u00e4hennys. Esimerkiksi 10 % v\u00e4hennys tuloverosummasta. V\u00e4hennys alenisi verotettavien tulojen kasvaessa ja poistuisi lopulta kokonaan.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4llainen yritt\u00e4j\u00e4v\u00e4hennys olisi my\u00f6s sosiaalisesti oikeudenmukainen. Se tukisi pienituloisia ja kannustaisi ty\u00f6n ja ty\u00f6tt\u00f6myyden rajalla huojuvia aktiivisuuteen. Se kohdentaisi valtiolta tulevan tuen juuri yritt\u00e4j\u00e4uran alkuvuosiin. Se auttaisi my\u00f6s suurempia yrityksi\u00e4, koska niiden toiminnasta osa kuoriutuisi yksityisiksi yrityksiksi.<\/p>\n\n\n\n Yritt\u00e4ji\u00e4 on monenlaisia. On yksinyritt\u00e4ji\u00e4, mikroyritt\u00e4ji\u00e4, osa-aikayritt\u00e4ji\u00e4, pienyritt\u00e4ji\u00e4, innovaatioyritt\u00e4ji\u00e4, startuppaajia. Sit\u00e4 mukaa kun ty\u00f6njako syvenee ja kansantalouden tuotteiden ja palvelujen kirjo laajenee, tulee yh\u00e4 enemm\u00e4n yksitt\u00e4isi\u00e4 \u201dnichej\u00e4\u201d, joissa toimiva yritt\u00e4j\u00e4 tehostaa kansantaloutta. Jos niche on pelkk\u00e4 tyhj\u00e4 aukko ty\u00f6njaossa, ei talous kehity. <\/p>\n\n\n\n Talousviisaat pohtivat, miksei Suomeen kehity talouskasvua. Muuan syy talouden seisahdustilaan on n\u00e4iss\u00e4 \u201dtyhjiss\u00e4 ty\u00f6njaon aukoissa\u201d.\u00a0 Toinen syy on siin\u00e4, ett\u00e4 ihmiset pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t sotaa eiv\u00e4tk\u00e4 sido varojaan uusiin asioihin.<\/p>\n\n\n\n Kaikki se, mik\u00e4 kokoomukselta j\u00e4\u00e4 Orpon-Purran j\u00e4ljilt\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4, lis\u00e4\u00e4 vaalivoiton mahdollisuutta. <\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n Kaikki<\/span> yritykset eiv\u00e4t kasva suuriksi, mutta jokainen suuri yritys on joskus ollut pieni.<\/p>\n\n\n\n Vallitsevan opin mukaan uusien yritysten syntyyn riitt\u00e4\u00e4 alkavan yrityksen rahoituksesta huolehtiminen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 starttirahoituksen lis\u00e4\u00e4minen. En henkil\u00f6kohtaisesti pid\u00e4 t\u00e4t\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Yritt\u00e4j\u00e4ksi l\u00e4hteminen on hyppy ep\u00e4varmuuteen ja h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n. Siihen sis\u00e4ltyy n\u00e4ytt\u00e4misen halua, intohimoa, pitk\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja koko perheen suostumus. Siin\u00e4 on samoja ilmaisupakkoja kuin taiteen tekij\u00f6ill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Valtion pit\u00e4isi panna paljon enemm\u00e4n painoa yritt\u00e4misen psykologisille vipusimille. Verov\u00e4hennys on ihmisluonto tuntien v\u00e4kev\u00e4 vipusin oikeaan suuntaan.<\/p>\n\n\n\n Nykyinen<\/span> hallitus on eritt\u00e4in yritt\u00e4j\u00e4vastainen. Se on leikannut ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n suojaosan ja lakkauttanut aikuiskoulutustuen. Se ei ole korjannut edellisen hallituksen tekem\u00e4\u00e4 huonoa yritt\u00e4jien el\u00e4kemaksuratkaisua.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Moni Juha Sipil\u00e4n<\/strong> hallituksen aikainen talousidea on palannut keskustan sis\u00e4iseen keskusteluun. Siit\u00e4 vaan. Kaikki se, mik\u00e4 kokoomukselta j\u00e4\u00e4 Orpon-Purran<\/strong> j\u00e4ljilt\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4, lis\u00e4\u00e4 vaalivoiton mahdollisuutta. Siksi kokoomusta ei tarvita seuraavaan hallitukseen. Radikaalilla yritt\u00e4j\u00e4profiililla ja kasvupolitiikalla SDP:nkin kanssa p\u00e4rj\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Viel\u00e4 mainitsisin, ett\u00e4 yritt\u00e4jien asian ajaminen ei ole oikeistolaisuutta vaan nimenomaan keskustalaisuutta. Oman ty\u00f6n tekemisen ymm\u00e4rryst\u00e4. Se ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole palkansaajavastaisuutta. Keskustan pit\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 yhteiskunnan kokonaisuus. Se, mit\u00e4 kukin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvitsee.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Joskus 30 vuotta sitten Paavo Haavikko oli pyydettyn\u00e4 puhumassa keskustan sis\u00e4piirille. Kerrotaan, ett\u00e4 h\u00e4nen neuvonsa oli, ett\u00e4 keskustan pit\u00e4isi ottaa omakseen piensijoittajien ja osakes\u00e4\u00e4st\u00e4jien asia. Haavikko oli koettanut perustella henkisesti vastaan pyristelleelle kuulijakunnalleen, ett\u00e4 kun keskusta kuitenkin menett\u00e4\u00e4 v\u00e4hitellen maatalouskannatustaan, olisi t\u00e4ss\u00e4 lukum\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n miljoonaan nouseva joukko, jolla olisi kiinte\u00e4 yhteinen etu yhteiskunnan kehittyess\u00e4. J\u00e4lkimaailman silmin […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-161","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"1.12.2025 14.26","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/161","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=161"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/161\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=161"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=161"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=161"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":155,"date":"2025-09-17T13:47:01","date_gmt":"2025-09-17T10:47:01","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/?p=155"},"modified":"2025-09-17T13:55:53","modified_gmt":"2025-09-17T10:55:53","slug":"tarvitsemme-uusia-talousinstituutioita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/tarvitsemme-uusia-talousinstituutioita\/","title":{"rendered":"Tarvitsemme uusia talousinstituutioita"},"content":{"rendered":"\n Kerrotaan, ett\u00e4 kun entisaikainen h\u00f6yryveturi l\u00e4hti kiipe\u00e4m\u00e4\u00e4n yl\u00e4m\u00e4keen, komensi veturinkuljettaja l\u00e4mmitt\u00e4j\u00e4\u00e4 sanoilla: \u201dV\u00e4\u00e4ri\u00e4 puita kattilaan!\u201d Ohjeen j\u00e4rki oli siin\u00e4, ett\u00e4 kun mutkaisia koivuja heitettiin tuleen, j\u00e4i puiden v\u00e4liin ilmaa eli happi tehosti palamista ja veturin voima hetkellisesti kasvoi.<\/p>\n\n\n\n Suomen<\/span> taloudellinen tilanne vaatii jotakuinkin samanlaista ratkaisukyky\u00e4. Ei suoria halkoja kasaan\u00a0ladottuina, vaan ajattelua boxin ulkopuolelta.<\/p>\n\n\n\n Hallituksella ei n\u00e4yt\u00e4 olevan uusia ideoita. On vain leikkauslinjan jatkaminen ja yritys puhua talous kasvuun. Risto Murto<\/strong> kokosi p\u00e4\u00e4ministerin pyynn\u00f6st\u00e4 kasvutekij\u00f6it\u00e4 pohtineen ei-poliittisen ty\u00f6ryhm\u00e4n, jossa oli viisaasti kyll\u00e4 vain yksi kansantaloustieteilij\u00e4. Muut olivat v\u00e4ke\u00e4, joka ei ollut paradigmojen vanki.<\/p>\n\n\n\n Tuloksena oli nelisenkymment\u00e4 huomiota tai ehdotusta, joista ei julkaisemisen j\u00e4lkeen ole kuultu mit\u00e4\u00e4n. Murron ty\u00f6h\u00f6n vedoten hallitus voi todeta, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4h\u00e4n on yritetty.<\/p>\n\n\n\n Hallituksen uusin ehdotus on velkajarru. Se tarkoittaisi, ett\u00e4 jokainen uusi hallitus joutuisi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n energiansa v\u00e4hiten haitallisten leikkausten etsimiseen.\u00a0Jatkuvat leikkaukset kuristavat taloutta, vaikka tarkoitus on hyv\u00e4. Velkajarru tappaa ennalta uudet avaukset ja j\u00e4ykist\u00e4\u00e4 talouden rakenteen. USA:n ja Saksan kokemusten perusteella velkajarru ei toimi. Poliittiset puolueet kikkailevat sen sivuuttamiseksi tai sitten sovittuja rajoja siirrell\u00e4\u00e4n l\u00f6ysemmiksi.<\/p>\n\n\n\n EU on todennut, ett\u00e4 jatkossa puolustusmenoja ei oteta lukuun laskettaessa velkas\u00e4\u00e4nn\u00f6n toteutumista. Se on ihan oikein. Maan on oltava olemassa, jotta se voi vastata veloistaan. <\/p>\n\n\n\n Henkil\u00f6kohtaisesti<\/span> olen vakuuttunut, ett\u00e4 leikkauskierrett\u00e4 ei pid\u00e4 jatkaa. S\u00e4\u00e4st\u00f6t iskev\u00e4t juuri niihin kansanosiin, jotka passivoituvat lis\u00e4\u00e4. Oikeistolainen raippa ei luo ty\u00f6t\u00e4. Syrj\u00e4ytyminen aiheuttaa kurjuutta ja uusia kustannuksia.\u00a0Polarisaatio syvenee. Eiv\u00e4tk\u00e4 leikkaukset kuitenkaan riit\u00e4: valtion lainojen korko pysyy korkeana, koska kuka tahansa rahoittaja n\u00e4kee, ett\u00e4 Suomi el\u00e4\u00e4 yli varojensa eik\u00e4 sen kustannuskilpailukyky riit\u00e4. Suomi on vahva niill\u00e4 aloilla, jossa se on teknologiajohtaja.<\/p>\n\n\n\n Jos keskusta aikoo olla seuraavassa hallituksessa, sen pit\u00e4isi panostaa aivoriihien kautta laadullisesti uuden kasvun, institutionaalisesti uudistuvan talousrakenteen ideoihin. Reippaan kasvun kautta velkasuhdekin tulee v\u00e4hitellen hallintaan ja korkorasitus pienenee.<\/p>\n\n\n\n Esimerkist\u00e4 k\u00e4y itsen\u00e4istyneen Viron taloushistoria. Maa teki rohkeita uusia ratkaisuja, jotta uinuvat resurssit aktivoituivat. Nyt en tarkoita, ett\u00e4 Suomessa pit\u00e4isi tavoitella samoja ratkaisuja kuin Virossa 1990-luvulla. Meill\u00e4 ik\u00e4rakenne, huoltosuhde, kulttuurinen ja psykologinen tilanne on toinen.<\/p>\n\n\n\n Taloushistoria<\/span> on instituutioiden kehittymisen historiaa, kuten nobelisti Douglass C North<\/strong> on monissa tutkimuksissaan osoittanut. Ehdottaisin Northin ajatuksiin perehtymist\u00e4. Pelkk\u00e4 markkinamekanismi ei riit\u00e4. Tulokset ovat tehokkaita ja kasvua luovia vasta, kun instituutiot ovat oikeita ja sopiviksi viritettyj\u00e4. Pit\u00e4isi siis l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia instituutioita. Mit\u00e4 tarkoitan, millaisia instituutioita?<\/p>\n\n\n\n Jotta ajatus etenisi, esittelen muutamia tuttuja instituutiota, joilla on ollut suuri merkitys. Yksi on 1900-luvun alussa luotu asunto-osakeyhti\u00f6n k\u00e4site.<\/p>\n\n\n\n Ihmiset voivat asua kerrostalossa omissa huoneistossaan, hallita sit\u00e4 yhdess\u00e4 osuuksien suhteessa ja sivuuttaa kokonaan anglosaksisten maiden kapitalistisen house lordin siivun.\u00a0Toinen esimerkki on osuustoiminta. Sen edut kaikki tiet\u00e4v\u00e4t. Kolmas on alkutuotev\u00e4hennys, jota Urho Kekkonen<\/strong> ehdotti Veikko Ihamuotilalle<\/strong> 1970-luvun alussa. Ihamuotila kiitti, vei systeemin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja maatalous voi seuraavat kymmenkunta vuotta suhteellisen hyvin.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Seuraavaksi<\/span> koetan esimerkinomaisesti\u00a0vihelt\u00e4\u00e4 alkua er\u00e4ille tarvittaville instituutioille.<\/p>\n\n\n\n Kaikki ovat oivaltaneet, ett\u00e4 tarvitsemme vuosittain arviolta 14\u00a0000 ty\u00f6per\u00e4ist\u00e4 maahanmuuttajaa.<\/p>\n\n\n\n Sovellettavasta pisteytysj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 taitaa olla poliittinen yksimielisyys. Ajatuksen jatkoksi on luotava oikeudellinen kansalaisuuskategoria, joka tekee heist\u00e4 tietyss\u00e4 ajassa suomalaisia. Kansalaisuuden saaminen huipentuu kansalaisuuskokeen kautta juhlavaan rituaaliin. N\u00e4in uusi suomalainen kokee kansalaisuuden saamisen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 yhdeksi huippuhetkeksi ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sitoutuvansa osaksi suomalaista yhteiskuntasopimusta.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6t\u00e4<\/span> pit\u00e4isi voida myyd\u00e4 ja ostaa kaiken kokoisina tuntim\u00e4\u00e4rin\u00e4 niin ettei henkil\u00f6ty\u00f6vuosi\/kokop\u00e4iv\u00e4inen ty\u00f6paikka olisi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n oletusarvo. Islannissa ihmiset voivat tehd\u00e4 12-tuntisia ty\u00f6p\u00e4ivi\u00e4, eik\u00e4 se ole riistoa.<\/p>\n\n\n\n Pit\u00e4isi keksi\u00e4 kannustava veroj\u00e4rjestely, er\u00e4\u00e4nlainen pysyv\u00e4 mikroyritt\u00e4j\u00e4v\u00e4hennys (vrt. alkutuotev\u00e4hennys), joka tekee yritt\u00e4j\u00e4ksi ryhtymisen helpoksi.<\/p>\n\n\n\n Pit\u00e4isi luoda malli, jolla el\u00e4kel\u00e4inen voi ty\u00f6skennell\u00e4 muutaman p\u00e4iv\u00e4n viikossa 75-vuotiaaksi asti. T\u00e4llaisen ty\u00f6tulon pit\u00e4isi kartuttaa jollakin prosenttim\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 my\u00f6s el\u00e4kett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kotitalousv\u00e4hennyksen pienent\u00e4misen sijasta pit\u00e4isi luoda t\u00e4h\u00e4n v\u00e4hennykseen osa, joka kannustaa kotitaloudet investoimaan aurinkopaneeleihin.<\/p>\n\n\n\n Pit\u00e4isi luoda maakunnallisten sijoitusrahastojen verkko niin, ett\u00e4 halutessaan kuka tahansa voi sijoittaa maakunnassa toimiviin, halukkaiksi listautuneisiin ja tutkittuihin yrityksiin.<\/p>\n\n\n\n Pit\u00e4isi luoda valituille kasvualoille budjetin ulkopuolisia kehitysrahastoja, jotka opiskelisivat toimialansa ekspertiisin ja py\u00f6ritt\u00e4isiv\u00e4t vakaata riskisijoituksen ja takaisinmaksun tilaa. Kun v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 \u201dkaikille hyville ideoille on rahaa\u201d ei oteta huomioon ett\u00e4 rahoittajan asiantuntemus harvoin on syv\u00e4llist\u00e4. Se on enneminkin vallitsevan muodin ja ennakkoluulojen seuraamista. Esimerkkin\u00e4 biotalousrahasto.<\/p>\n\n\n\n Viimeisen\u00e4<\/span> ajatus palkkarakenteesta. Kaikissa palkoissa pit\u00e4isi olla kiinte\u00e4 osa (esimerkiksi 90 %) sek\u00e4 muuttuva osa (esim. 10 %). Palkan muuttuva osa heijastelisi taloustilannetta niin ett\u00e4 huonossa tilanteessa talous joustaisi sen kautta eik\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myyden kautta.<\/p>\n\n\n\n Menettely edellytt\u00e4\u00e4 objektiivista ja t\u00e4ysin luotettavaa tapaa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 kustannuskilpailukyky suhteessa muihin maihin. Kyky n\u00e4ihin vertailuihin on olemassa.<\/p>\n\n\n\n Uskon, ett\u00e4 keskustalaisen kasvun ev\u00e4\u00e4t ovat uuden institutionaalisen talousn\u00e4kemyksen puolella. <\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kerrotaan, ett\u00e4 kun entisaikainen h\u00f6yryveturi l\u00e4hti kiipe\u00e4m\u00e4\u00e4n yl\u00e4m\u00e4keen, komensi veturinkuljettaja l\u00e4mmitt\u00e4j\u00e4\u00e4 sanoilla: \u201dV\u00e4\u00e4ri\u00e4 puita kattilaan!\u201d Ohjeen j\u00e4rki oli siin\u00e4, ett\u00e4 kun mutkaisia koivuja heitettiin tuleen, j\u00e4i puiden v\u00e4liin ilmaa eli happi tehosti palamista ja veturin voima hetkellisesti kasvoi. Suomen taloudellinen tilanne vaatii jotakuinkin samanlaista ratkaisukyky\u00e4. Ei suoria halkoja kasaan\u00a0ladottuina, vaan ajattelua boxin ulkopuolelta. Hallituksella ei […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-155","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"17.9.2025 13.47","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/155","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=155"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/155\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=155"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=155"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=155"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":151,"date":"2025-06-06T11:52:52","date_gmt":"2025-06-06T08:52:52","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/?p=151"},"modified":"2025-06-06T11:52:53","modified_gmt":"2025-06-06T08:52:53","slug":"keskusta-ja-maaseutu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/keskusta-ja-maaseutu\/","title":{"rendered":"Keskusta ja maaseutu"},"content":{"rendered":"\n Keskustaa rasittaa vastaamaton kysymys: miten puhua maaseudusta? Aihetta varotaan, koska tiedossa on, ett\u00e4 hyvin suuri osa kaupunkilaisv\u00e4est\u00f6st\u00e4 pit\u00e4\u00e4 keskustaa maaseudun puolueena ja siten oman poliittisen valintavalikkonsa ulkopuolisena vaihtoehtona. Toisaalta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n maaseudun puolueeksi julistautuva puolue luopuisi yleispuolue-olemuksestaan ja j\u00e4isi suppeiden erityisintressien ja supistuvan kannatuksen kierteeseen.<\/p>\n\n\n\n Yhden mausteen soppaan antaa PS, joka julistaa kaikissa mahdollisissa tilanteissa, ett\u00e4 keskusta on hyl\u00e4nnyt maaseudun. No, nyt on n\u00e4hty, mit\u00e4 PS maaseutua kehitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 politiikasta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Viel\u00e4 on muistettava vahva j\u00e4rjest\u00f6realiteetti MTK, joka taloudellisesti vauraana etuj\u00e4rjest\u00f6n\u00e4 suoraan sanoen on kaikissa maaseutukysymyksiss\u00e4 keskustaa edell\u00e4. Tietovirta kulkee MTK:sta keskustaan, ei toisin p\u00e4in. My\u00f6s Maaseudun Tulevaisuuden toimituspolitiikka vaikuttaa keskustaan enemm\u00e4n kuin puolueen oma viestint\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Mutta<\/span> jos keskusta ei ole keskustalainen, henkisesti koko maan n\u00e4kev\u00e4, ei puolueelle j\u00e4\u00e4 toiminnan oikeutta. Keskustan tekee keskustaksi se muu ja yleisempi. Poliittisen aktiivisuuden tunnepohja on aina henkil\u00f6kohtainen, mutta se jalostetaan yhdess\u00e4 keskustalaiseksi kokonaisohjelmaksi.<\/p>\n\n\n\n Ei pit\u00e4isi olla vaikeatakaan selostaa, mik\u00e4 on maaseudun osa yhteiskunnan kokonaisuudessa. L\u00e4ht\u00f6kohta on yhteiskunnan sis\u00e4inen ty\u00f6njako.<\/p>\n\n\n\n Maaseutu tuottaa erilaisia luonnontuotteita sille kansanosalle, joka ei viljele maata. Maaseutu on kulttuuriekosysteemi, joka yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 uusiutuvuutta. Se on siis fossiilisten panosten vastakohta. Ja kolmanneksi, maaseutu on vapaan asumisen aluetta, jossa ihminen saa toteuttaa lajiolemustaan, yhteytt\u00e4 maahan.<\/p>\n\n\n\n On<\/span> kiist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 poliittista historiaa, ett\u00e4 keskusta syntyi maalaisv\u00e4est\u00f6n liitoksi, sen oikeuksia puolustamaan ja tasavaltaa rakentamaan. Mutta jo sek\u00e4 Santeri Alkio<\/strong> ett\u00e4 Johannes Virolainen<\/strong> m\u00e4\u00e4ritteliv\u00e4t puolueen keskustapuolueeksi. He n\u00e4kiv\u00e4t, ett\u00e4 ruralistisesta mobilisaatiostaan huolimatta keskustaliike oli aatteellisesti laajempi, edistysmielinen ja ohjelmallisesti kolmatta vaihtoehtoa edustava suuri puolue.<\/p>\n\n\n\n Perimm\u00e4lt\u00e4 luonteeltaan keskusta on keskustaliberaali puolue, vaikka sanaa \u201dliberaali\u201d ei aina ymm\u00e4rret\u00e4 sen valtio-opillisessa merkityksess\u00e4\u00e4n. Kovin usein sanaa liberaali karsastetaan syytt\u00e4 ja melkein yht\u00e4 usein sit\u00e4 v\u00e4\u00e4ristell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Jos keskusta ei ole keskustaliberaali, mit\u00e4 se on? Vapausoikeuksia purkava, uudistuksia vastustava? T\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 maaseudun oikeuksien edist\u00e4minen tarkoittaa suurten uudistusten ajamista. Ei nykyist\u00e4 hitaan kuihtumisen puolustamista.<\/p>\n\n\n\n Ongelma on se, ett\u00e4 keskusta ei osaa tuottaa tai etsi\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti sellaista maaseutuymm\u00e4rryst\u00e4, jota muut v\u00e4est\u00f6nosat ymm\u00e4rt\u00e4isiv\u00e4t.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n T\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/span> Vanajaveden takaa katsoen ongelma ei ole siin\u00e4, etteik\u00f6 keskustan imago olisi riitt\u00e4v\u00e4n maalainen. Ongelma on se, ett\u00e4 keskusta ei osaa tuottaa tai etsi\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti sellaista maaseutuymm\u00e4rryst\u00e4, jota muut v\u00e4est\u00f6nosat ymm\u00e4rt\u00e4isiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n Pari esimerkki\u00e4. Vastik\u00e4\u00e4n on julkaistu teos Monikerroksinen maaseutu<\/em> (Gaudeamus), jossa tutkijan\u00e4k\u00f6kulmasta on katsottu nykyisen maaseudun todellisuutta ja tunnekerroksia. Tiet\u00e4v\u00e4tk\u00f6 keskustalaiset koko kirjaa?<\/p>\n\n\n\n Ottaisin t\u00e4h\u00e4n yhteyteen my\u00f6s\u00a0sellaisen symboliasian kuin virtavedet, s.o. pienten koskien ennallistamisen kalakantojen auttamiseksi. T\u00e4m\u00e4 aihe koskettaa laajalti ihmisi\u00e4. On vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi keskusta on asiassa t\u00e4ysin passiivinen.<\/p>\n\n\n\n Kolmas esimerkki voisi olla kaupunkien metabolismi eli \u201daineenvaihdunta\u201d. Jos haluamme sanoa kaupunkien tulevaisuudesta jotain t\u00e4rke\u00e4\u00e4, tulisi t\u00e4t\u00e4 asiaa tutkia taustanaan fossiilisista polttoaineista luopumisen pakko.<\/p>\n\n\n\n Paljon<\/span> auttaisi, ett\u00e4 keskusta vuorollaan, hallituksessa ollessaan huolehtisi kyl\u00e4toimintaliikkeen tai valtakunnallisen maatalousmuseon rahoituksen pysyv\u00e4st\u00e4 turvaamisesta. N\u00e4m\u00e4 instituutiot el\u00e4v\u00e4t n.s. samassa horisontissa kuin keskustakin. Ne tuottavat ymm\u00e4rryst\u00e4 modernista maaseudusta.<\/p>\n\n\n\n Valtionavusta huolehtiminen ei politisoisi niit\u00e4, mutta vahvistaisi julkisen keskustelun n\u00e4k\u00f6kulmien moni\u00e4\u00e4nisyytt\u00e4. Maalla asuu yh\u00e4 koulutetumpaa v\u00e4ke\u00e4 ja hidas paluumuutto on alkanut turvallisuuspainotusten my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Siihen luotan, ett\u00e4 maataloudesta el\u00e4v\u00e4t tunnistavat keskustassa yhteiskunnallisen arvoyhteis\u00f6ns\u00e4. Jos viljelij\u00e4 ei tunnista keskustaa puolueekseen, h\u00e4nen yhteiskunnallisen tajunsa ei toimi. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Keskustaa rasittaa vastaamaton kysymys: miten puhua maaseudusta? Aihetta varotaan, koska tiedossa on, ett\u00e4 hyvin suuri osa kaupunkilaisv\u00e4est\u00f6st\u00e4 pit\u00e4\u00e4 keskustaa maaseudun puolueena ja siten oman poliittisen valintavalikkonsa ulkopuolisena vaihtoehtona. Toisaalta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n maaseudun puolueeksi julistautuva puolue luopuisi yleispuolue-olemuksestaan ja j\u00e4isi suppeiden erityisintressien ja supistuvan kannatuksen kierteeseen. Yhden mausteen soppaan antaa PS, joka julistaa kaikissa mahdollisissa tilanteissa, ett\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-151","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"6.6.2025 11.52","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/151","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=151"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/151\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=151"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=151"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=151"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":147,"date":"2025-03-26T09:11:38","date_gmt":"2025-03-26T07:11:38","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/?p=147"},"modified":"2025-03-26T09:26:54","modified_gmt":"2025-03-26T07:26:54","slug":"onko-keskustalaisuuden-ydin-asumisessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/onko-keskustalaisuuden-ydin-asumisessa\/","title":{"rendered":"Onko keskustalaisuuden ydin asumisessa?"},"content":{"rendered":"\n Keskustalaisuuden universaali voima on intuitiivisesti tajutussa ihmisyys-ajatuksessa.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla voimme kysy\u00e4: mik\u00e4 meit\u00e4 monenlaisia keskustalaisia yhdist\u00e4\u00e4? Asuinpaikasta, varallisuudesta, ammatista, harrastuksesta ja arvostusten erilaisuudesta huolimatta. Koska vastausta ei heti osaa sanoa, sen on oltava jotain liiankin itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Hae siis ihmisen perustilaa. Mene ulos, katso kev\u00e4taurinkoon ja palaa sis\u00e4lle taloon, kun tulee vilu. Mit\u00e4 keho kertoo?<\/p>\n\n\n\n Vastaukseni on, ett\u00e4 meit\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 asuminen. Ihan m\u00e4\u00e4r\u00e4tynlaisen asumisen tavoite. Sellaisen asumisen, jonka ydin on vapaudessa ja sivistyksess\u00e4 sek\u00e4 yhteis\u00f6llisyydess\u00e4 ja luonnonmukaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n Ajatelkaamme<\/span> ihmisen asemaa maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Ihminen on evolutiivisesti maapallon olosuhteiden tuote ja siten el\u00e4m\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4vien j\u00e4rjestelmien osa.<\/p>\n\n\n\n Olemme vanhan lastenleikin tavoin kivikuntaa, kasvikuntaa, el\u00e4inkuntaa ja itsetajuisuutta. Aistij\u00e4rjestelm\u00e4mme on mukautunut pystyasentoon ja liikkumiseen. Kehitymme hitaasti: ensin 18 vuoden ajan aikuiseksi ja sitten koko loppuel\u00e4m\u00e4mme.<\/p>\n\n\n\n Muuan olemisen filosofiaan perehtynyt filosofi on sanonut kaunopuheisesti ja hiukan soveltaen, ett\u00e4 el\u00e4mme maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, taivaan alla, korkeita p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 tavoitellen ja itsemme kuolevaisiksi tiet\u00e4en. Tunnemme yhteenkuuluvuutta kaiken elollisen kanssa. Vasta kun ymm\u00e4rr\u00e4mme asumista, osaamme rakentaa hyv\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa.<\/p>\n\n\n\n Talo asumuksena, on meille toinen min\u00e4, arvojemme ilmaisu ja kotina vapauden olotila.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n N\u00e4it\u00e4<\/span> olemisen laatuja (taivas, maa, korkeat asiat ja kuolevaisuus) ilmaisee talo, asumus. Siin\u00e4 on kivijalka, katto, arvojamme ilmaiseva aukotus (ovet ja ikkunat) sek\u00e4 huonejako kuten my\u00f6s aikaa mittaavat laitteet. Taloa ymp\u00e4r\u00f6i piha, jonka koemme sit\u00e4 viihtyis\u00e4mm\u00e4ksi, mit\u00e4 enemm\u00e4n siin\u00e4 on luonnonel\u00e4m\u00e4\u00e4. Nautimme planeettamme py\u00f6r\u00e4hdyksist\u00e4 eli vuodenaikojen vaihtelusta.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Ihminen itse on mikrokosmos, koska olemme olioina osa kosmosta. Talo asumuksena, on meille toinen min\u00e4, arvojemme ilmaisu ja kotina vapauden olotila. Sellaisena talo on metakosmos. Ja mittakaavaa nostaen: kaikkialla ymp\u00e4rill\u00e4mme on maapallo, aurinkokunta aurinkoineen ja kaikki galaksit. Siis se, jota kutsumme kosmokseksi, j\u00e4rjestyneeksi maailmankaikkeudeksi.<\/p>\n\n\n\n Edistyv\u00e4ksi kulttuuriksi asuminen muodostuu, koska kenenk\u00e4\u00e4n ei tarvitse yksin aloittaa tyhj\u00e4st\u00e4. Meid\u00e4t kasvatetaan valtavaan kulttuuriperint\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n On asioita, oikeuksia ja taitoja, jotka on havaittu hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4viksi. Ihminen tulee ihmiseksi kodin ja yhteis\u00f6n kautta. T\u00e4ss\u00e4 kulttuuriperinn\u00f6ss\u00e4 eli traditiossa on kaksi osaa: Se, mink\u00e4 edelliset polvet v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t meille. Sek\u00e4 se, mink\u00e4 itse aikuisina valitsemme tuleville polville edelleen siirrett\u00e4viksi. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4inen on t\u00e4rke\u00e4. Se on henkil\u00f6kohtaista ja suurta politiikkaa. N\u00e4in maailma menee eteenp\u00e4in. Menee kuin meneekin.<\/p>\n\n\n\n Yll\u00e4 oleva<\/span> on ison mittakaavan kuvaus ihan tavallisten p\u00e4ivien tuntemuksista, pyrkimyksist\u00e4 ja mielihaluista. Oleminen on asumalla tulkittua. Ja keskustalaisuuden ydin on tavoitteessa, ett\u00e4 kaikilla pit\u00e4\u00e4 olla mahdollisuus hyv\u00e4\u00e4n asumiseen. Henkil\u00f6kohtaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n keskell\u00e4 olemisen runsautta.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4st\u00e4 seuraa asumisen vapaus, desentralisaatio-periaate, uusiutuvan energian ja kest\u00e4vyyden j\u00e4rki. Talonpoikaiskulttuuri ja vihre\u00e4 kaupunki ovat saman asiakokonaisuuden ilmentymi\u00e4. Monelle suomalaiselle kes\u00e4m\u00f6kki on kannanotto n\u00e4iden asioiden puolesta.<\/p>\n\n\n\n Kun sanomme, ett\u00e4 kuntademokratia tarkoittaa asukkaiden itsehallintoa, on kyse samasta jatkumosta. Ja silloin sivistys, kaavoitus, yhdyskuntarakentaminen ja l\u00e4hipalvelut ovat t\u00e4rkeit\u00e4 asioita. <\/p>\n\n\n\n Keskustan kannattaa ty\u00f6skennell\u00e4 asumisen ymm\u00e4rryksen ja asumisen tunnemaailman puolesta. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Keskustalaisuuden universaali voima on intuitiivisesti tajutussa ihmisyys-ajatuksessa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla voimme kysy\u00e4: mik\u00e4 meit\u00e4 monenlaisia keskustalaisia yhdist\u00e4\u00e4? Asuinpaikasta, varallisuudesta, ammatista, harrastuksesta ja arvostusten erilaisuudesta huolimatta. Koska vastausta ei heti osaa sanoa, sen on oltava jotain liiankin itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4. Hae siis ihmisen perustilaa. Mene ulos, katso kev\u00e4taurinkoon ja palaa sis\u00e4lle taloon, kun tulee vilu. Mit\u00e4 keho kertoo? […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-147","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"26.3.2025 9.11","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/147","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=147"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/147\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=147"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=147"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=147"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":144,"date":"2025-01-17T10:00:30","date_gmt":"2025-01-17T08:00:30","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/?p=144"},"modified":"2025-01-17T10:00:31","modified_gmt":"2025-01-17T08:00:31","slug":"suomi-tarvitsee-resilienssipolitiikkaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/suomi-tarvitsee-resilienssipolitiikkaa\/","title":{"rendered":"Suomi tarvitsee resilienssipolitiikkaa\u00a0"},"content":{"rendered":"\n Huoltovarmuudesta vastuulliset tahot ovat tuottaneet ja saaneet l\u00e4pi ajatuksen 72 tunnin kotivarasta. Kotivara tarkoittaa esimerkiksi ruokaa, l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, patteriradiota, retkikeitint\u00e4, k\u00e4teist\u00e4 ja muuta sen kaltaista, joilla ihminen voi selvit\u00e4 ensimm\u00e4iset kolme vuorokautta, jos yhteiskuntaan iskee kriisi.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Kyl\u00e4toimintaliike puhuu vastaavalla tavalla kyl\u00e4varasta. Siis siit\u00e4, ett\u00e4 kyl\u00e4talot olisi ennalta varusteltu \u201d\u00e4lykk\u00e4\u00e4sti\u201d pahan p\u00e4iv\u00e4n varalta. Ett\u00e4 ne olisivat energian suhteen omavaraisia ja pystyisiv\u00e4t h\u00e4d\u00e4n tullen antamaan suojaa paikallisv\u00e4est\u00f6lle ja itsens\u00e4 evakuoiville kaupunkilaisille. <\/p>\n\n\n\n Kuntien viranhaltijat saavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 varautumiskoulutusta. Niiss\u00e4 kylm\u00e4harjoitellaan asioita, joita isomman kriisin tullen pit\u00e4\u00e4 osata. <\/p>\n\n\n\n Huoltovarmuuskeskus<\/span> vastaa m\u00e4\u00e4ritellyn teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 mukaan siit\u00e4, ett\u00e4 maassa on riitt\u00e4v\u00e4sti polttoaineita, viljaa, l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 ja tietotekniikan vaatimia varaosia. Periaatteessa n\u00e4it\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyksi\u00e4 pit\u00e4isi l\u00f6yty\u00e4 vuoden kulutustarpeisiin. <\/p>\n\n\n\n Varmuusvarastot taidetaan toteuttaa niin, ett\u00e4 kyseisten alojen kaupallisille toimijoille maksetaan hiukan ekstraa, ett\u00e4 ne pit\u00e4v\u00e4t varastoissa turvallisuustarpeen vaatimat m\u00e4\u00e4r\u00e4t.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Suomi on jo varautumassa siihen, ett\u00e4 mik\u00e4li laivaliikenne Tanskan salmien kautta k\u00e4y mahdottomaksi, on meill\u00e4 ennen pitk\u00e4\u00e4 rautatie- ja maantieyhteys Ruotsin l\u00e4pi Norjan Narvikiin. T\u00e4m\u00e4 \u201dkaksoisel\u00e4m\u00e4nlanka\u201d on vasta suunnitteilla, mutta toteutunee nopeammin kuin uskotaan. <\/p>\n\n\n\n Yll\u00e4 on<\/span> kuvattu er\u00e4it\u00e4 kriisinkest\u00e4vyytt\u00e4 vahvistavia toimia. Mutta ne eiv\u00e4t riit\u00e4. Periaatteessa 30 koordinoidusti toimivaa taistelijaa pystyy lamauttamaan Suomen s\u00e4hk\u00f6verkon. Sen j\u00e4lkeen pit\u00e4isi el\u00e4\u00e4 viikkoja, kuukausia, \u00e4\u00e4ritapauksessa ehk\u00e4 pitemp\u00e4\u00e4nkin ilman s\u00e4hk\u00f6j\u00e4. <\/p>\n\n\n\n N\u00e4emme Ukrainasta, miten hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4 pyrkii toistuvilla ohjusiskuilla tuhoamaan Ukrainan energiainfrastruktuurin.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Tarvitsemme siis resilienssipolitiikkaa. Se on yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 turvallisuuden osatekij\u00e4 kuin Nato-j\u00e4senyys. Resilienssi on kriisinkest\u00e4vyytt\u00e4, kyky\u00e4 toipua vaaratilanteista, muuntojoustavuutta, rakenteellinen kyky pudottaa keskitetyt toiminnot paikallistasolle. <\/p>\n\n\n\n Resilienssin merkityst\u00e4 ei kuitenkaan edelleenk\u00e4\u00e4n oivalleta. Resilienssi tarkoittaa nimitt\u00e4in tehokkuuden uudenlaista m\u00e4\u00e4rittely\u00e4. Optimointiin tulee uusi lis\u00e4ehto, jolloin kannattavuudet muuttuvat, koska pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen kest\u00e4vyys otetaan kaikessa huomioon.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Jos ottaisimme<\/span> resilienssin huomioon, varoisimme kovin keskitetty\u00e4 s\u00e4hk\u00f6n tuotannon ja jakelun j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Valtio kannustaisi tuntuvilla verov\u00e4hennyksill\u00e4 jokaista kynnelle kykenev\u00e4\u00e4 taloutta hankkimaan katolleen aurinkopaneelit. <\/p>\n\n\n\n Rakennuslaki m\u00e4\u00e4r\u00e4isi, ett\u00e4 jokaisessa talossa pit\u00e4isi olla uuni tai ainakin riippumaton l\u00e4mm\u00f6nl\u00e4hde. Liikenteess\u00e4 biokaasu tai synteettinen e-kaasu olisivat ratkaisevasti suuremmassa roolissa.<\/p>\n\n\n\n Kaavoitukseen sovellettu resilienssin vaade muuttaisi suorastaan kaavoituksen filosofian: maalle rakennettavat talot eiv\u00e4t olisi ongelmia, vaan tavoiteltua kokonaisturvallisuutta.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n Koko maan kattava optisen kuidun verkko on olennainen osa koko maan kriisinkest\u00e4vyytt\u00e4. Maahan kaivettuna se on turvassa, se vaatii minimaalisesti s\u00e4hk\u00f6\u00e4 ja reitittimill\u00e4 verkko toimii, vaikka joku osa vaurioituisikin. <\/p>\n\n\n\n Aikoja sitten rakennettu kaasuputkiverkosto saattaa olla ratkaiseva etu Etel\u00e4-Suomen kaupunkien kriisinkest\u00e4vyydelle. <\/p>\n\n\n\n Yleisell\u00e4<\/span> tasolla uusiutuva ja hajautettu on kriisinkest\u00e4v\u00e4\u00e4. Kaikki keskitetyt rakenteet, etenkin uusiutumattomiin energioihin perustuvat, ovat kovimman kriisin toteutuessa lyhytik\u00e4isimpi\u00e4. Onnekasta on, ett\u00e4 resilienssist\u00e4 huolehtiessamme torjumme my\u00f6s ilmastonmuutosta. <\/p>\n\n\n\n Resilienssipolitiikkaa kuitenkin vastustetaan, koska se jakaa vallitsevaa etujen tasapainoa uusien yritysten ja maaseudun hyv\u00e4ksi. Suomen poliittisten voimien pit\u00e4isi kilpailla siit\u00e4, kuka kehitt\u00e4\u00e4 fiksuimman resilienssipolitiikan!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Huoltovarmuudesta vastuulliset tahot ovat tuottaneet ja saaneet l\u00e4pi ajatuksen 72 tunnin kotivarasta. Kotivara tarkoittaa esimerkiksi ruokaa, l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, patteriradiota, retkikeitint\u00e4, k\u00e4teist\u00e4 ja muuta sen kaltaista, joilla ihminen voi selvit\u00e4 ensimm\u00e4iset kolme vuorokautta, jos yhteiskuntaan iskee kriisi.\u00a0 Kyl\u00e4toimintaliike puhuu vastaavalla tavalla kyl\u00e4varasta. Siis siit\u00e4, ett\u00e4 kyl\u00e4talot olisi ennalta varusteltu \u201d\u00e4lykk\u00e4\u00e4sti\u201d pahan p\u00e4iv\u00e4n varalta. Ett\u00e4 ne olisivat energian […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-144","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"17.1.2025 10.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/144","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=144"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/144\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=144"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=144"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=144"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":141,"date":"2024-10-25T11:22:34","date_gmt":"2024-10-25T08:22:34","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/?p=141"},"modified":"2024-10-25T11:22:35","modified_gmt":"2024-10-25T08:22:35","slug":"talouden-nobel-myonnettiin-keskustalaiselle-talousajattelulle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/talouden-nobel-myonnettiin-keskustalaiselle-talousajattelulle\/","title":{"rendered":"Talouden Nobel my\u00f6nnettiin keskustalaiselle talousajattelulle"},"content":{"rendered":"\n Taloustieteen Nobel-palkinto\u00a02024 my\u00f6nnettiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 keskustalaiselle talousajattelulle.<\/p>\n\n\n\n Turkkilais-amerikkalainen Daron Acemoglu<\/strong> ja kaksi muuta palkinnon saajaa ovat tutkineet valtioiden talouskehityksen erojen syit\u00e4. Kuten OP:n p\u00e4\u00e4strategi Jussi Hy\u00f6ty<\/strong> vapaasti siteeraten sanoo: ajatuksena on, ett\u00e4 sivistys, luonnon ymm\u00e4rt\u00e4minen, kulttuuri ja solidaarisuus ovat keskeisi\u00e4 taloudellisen kehityksen l\u00e4hteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 havainto ole puhdasta teoriaa, vaan vertailujen ja kokemusper\u00e4isen tutkimuksen tulos. Ohimennen sanoen, saman havainnon on tehnyt parikymment\u00e4 vuotta sitten Nobel-palkinnon saanut Douglass C. North<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Kysymys ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 demokraattisesti toimivat maat vaurastuvat. Demokratiassa jokainen kansalainen saa arvostetuksi tulemisen kokemuksia ja tuottaa kykyjens\u00e4 mukaisesti hyv\u00e4\u00e4 yhteiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n Demokratiat ovat lis\u00e4ksi sitoutuneita vallan kolmijako-oppiin ja siten ne rakenteellisesti est\u00e4v\u00e4t korruption ja torjuvat oikeudettoman vallank\u00e4yt\u00f6n, yksinvaltaiset johtajat ja yksinvaltaiset puolueet.<\/p>\n\n\n\n Olennaisinta<\/span> kuitenkin on, ett\u00e4 demokraattisissa maissa parlamentit luovat instituutioita, jotka talouden sis\u00e4isin\u00e4 rakenteina parantavat markkinatalouden toimintaa.<\/p>\n\n\n\n Hyv\u00e4t instituutiot voivat my\u00f6s olla historian tai olosuhteiden tuottamia tapoja tai yhteistoimintas\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Filosofisesti voimme sanoa, ett\u00e4 hyv\u00e4 instituutio ilmaisee itsess\u00e4\u00e4n jonkun arvon, joka ei joudu kaupank\u00e4ynnin kohteeksi, vaan ohjaa arvona markkinoiden toimintaa.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4llaisia ovat esimerkiksi: mahdollisimman laajalle hajautettu omistus, progressiivinen verotus, osuustoiminta, keskin\u00e4iset yhti\u00f6t, asunto-osakeyhti\u00f6t, kuntien itsehallinto, kilpailuvirasto, takavuosien kehitysaluerahasto, YLE, valtion liikelaitokset aloilla, joilla vallitsee luonnollinen monopoli\u2026<\/p>\n\n\n\n Suomessakin lakiin kirjattuja instituutioita on satoja. Sellainen on itse idea \u201dlaista maan rakentajana\u201d. Ja viel\u00e4 p\u00e4\u00e4lle kansanomainen tapaoikeus: talkooperinne, urheilu- ja mets\u00e4stysseurat tai vaikkapa se, ett\u00e4 koko kyl\u00e4 kasvattaa.<\/p>\n\n\n\n \u201dMarkkinatalous\u201d ei kerro termin\u00e4 yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n Olen aina<\/span> ihmetellyt, miksi keskustalaisilla on talousajattelussaan niin huono itsetunto verrattuna kokoomuslaisiin. Luulenpa sanovani totuuden, kun ilmaisen asian niin, ett\u00e4 keskustalaiset olettavat omaavansa kokoomuksen kanssa saman \u201dmarkkinatalousmy\u00f6nteisen\u201d talousajattelun ja ett\u00e4 puoluevalinnan perustelut tulevat muista seikoista.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 on harhaa, ajattelun laiskuutta. Mik\u00e4\u00e4n ei olisi hienompaa, kuin ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kohtaa k\u00e4sitteet selvenisiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n Keskustalainen talousajattelu on puitetaloutta. Demokraattinen valtio luon puitteet (= instituutioita), joiden sis\u00e4ll\u00e4 yritykset voivat toimia vapaasti. Puitteet ovat kuin urheilussa lajis\u00e4\u00e4nn\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n Puitetalous-ajatuksen ja termin omaksui Johannes Virolainen<\/strong> ruotsalaiselta taloustieteilij\u00e4lt\u00e4 ja kansanpuolueen johtajalta Bertil Ohlinilta<\/strong>. Termi on oikea, mutta ei ole ly\u00f6nyt itse\u00e4\u00e4n l\u00e4pi.<\/p>\n\n\n\n Totuus<\/span> on se, ett\u00e4 \u201dmarkkinatalous\u201d ei kerro termin\u00e4 yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Se on juuri n\u00e4iden Nobel-palkittujen v\u00e4ite.<\/p>\n\n\n\n Markkinat toimivat instituutioiden kautta, yhteiskuntaan upotettuina. Puhdasta markkinaa ilman sit\u00e4 kehyst\u00e4v\u00e4\u00e4 instituutiota ei ole. Kaikki talous on aina puitetaloutta<\/em><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Kapitalismi on p\u00e4\u00e4oman, kapitaalin etujensa mukaiseksi v\u00e4\u00e4rent\u00e4m\u00e4\u00e4 markkinataloutta. Keskustalaisen talousajattelun ydin tulisi olla instituutioiden ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 ja uusien instituutioiden kehitt\u00e4misess\u00e4. T\u00e4llainen on vire\u00a0taloustieteen huipullakin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Taloustieteen Nobel-palkinto\u00a02024 my\u00f6nnettiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 keskustalaiselle talousajattelulle. Turkkilais-amerikkalainen Daron Acemoglu ja kaksi muuta palkinnon saajaa ovat tutkineet valtioiden talouskehityksen erojen syit\u00e4. Kuten OP:n p\u00e4\u00e4strategi Jussi Hy\u00f6ty vapaasti siteeraten sanoo: ajatuksena on, ett\u00e4 sivistys, luonnon ymm\u00e4rt\u00e4minen, kulttuuri ja solidaarisuus ovat keskeisi\u00e4 taloudellisen kehityksen l\u00e4hteit\u00e4. Eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 havainto ole puhdasta teoriaa, vaan vertailujen ja kokemusper\u00e4isen tutkimuksen tulos. Ohimennen […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-141","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"25.10.2024 11.22","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=141"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=141"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=141"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=141"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":138,"date":"2024-09-16T09:08:13","date_gmt":"2024-09-16T06:08:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/?p=138"},"modified":"2024-09-16T09:08:13","modified_gmt":"2024-09-16T06:08:13","slug":"me-olemme-metsan-lapsia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/juha-kuisma\/me-olemme-metsan-lapsia\/","title":{"rendered":"Me olemme mets\u00e4n lapsia"},"content":{"rendered":"\n\n
\n
\n
\n
\n
\n