Suomessa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu laskennallinen, tarveperusteinen rahoitusmalli on periaatteessa askel oikeaan suuntaan. Sen tavoite on turvata sosiaali\u2011\u00a0ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus kaikkialla maassa. <\/p>\n\n\n\n
Ajatus on selke\u00e4: rahoituksen pit\u00e4\u00e4 seurata todellista palvelutarvetta, ei asuinpaikkaa. Selke\u00e4\u00e4 on sekin, ett\u00e4 yhdenvertaiset palvelut eiv\u00e4t synny virheellisen datan varaan.<\/p>\n\n\n\n
Juuri nyt ongelma onkin t\u00e4ss\u00e4 perustassa. Siis tiedossa, jonka varaan rahoitus lasketaan!<\/p>\n\n\n\n
Useilla<\/span> hyvinvointialueilla on paljastunut, ett\u00e4 pitk\u00e4aikaisdiagnooseja on teknisten kirjaus\u2011\u00a0ja siirtovirheiden vuoksi kirjautunut k\u00e4yntien toissijaisiksi diagnooseiksi, vaikka ne eiv\u00e4t ole liittyneet kyseiseen k\u00e4yntiin lainkaan. Kun t\u00e4llainen virhe kertautuu suuren datamassan tasolla, se v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 kuvaa v\u00e4est\u00f6n sairastavuudesta.<\/p>\n\n\n\n Jos t\u00e4m\u00e4 v\u00e4\u00e4ristynyt kuva toimii rahoituksen l\u00e4ht\u00f6kohtana, seurauksena on alueellinen ep\u00e4reiluus: osa alueista saa suhteessa liikaa, osa j\u00e4\u00e4 alirahoitetuksi. Yksitt\u00e4inen virhe on aina syyt\u00e4 korjata ja j\u00e4rjestelm\u00e4tason virhe on korjattava viipym\u00e4tt\u00e4 ja avoimesti.<\/p>\n\n\n\n On tiedossa, ett\u00e4 virheist\u00e4 on raportoitu ja niit\u00e4 on alettu selvitt\u00e4\u00e4. Silti rahoitusmalliin ei ole tehty sellaista j\u00e4lkik\u00e4teist\u00e4 oikaisua, joka palauttaisi luottamuksen sen oikeudenmukaisuuteen. Kun virhe on tunnistettu, korjauksen pit\u00e4\u00e4 n\u00e4ky\u00e4 sek\u00e4 tulevassa rahoituksessa ett\u00e4 niiss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4, joihin virheellinen tieto on jo vaikuttanut. Muuten yhdenvertaisuus kaventuu hiljaisuudessa, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon omassa konehuoneessa.<\/p>\n\n\n\n Kyse<\/span> ei ole abstraktista \u201caluepolitiikasta\u201d, vaan ihmisten arjesta. Niill\u00e4 alueilla, joilla rahoitus on j\u00e4\u00e4nyt virheellisen datan vuoksi j\u00e4lkeen, jonot venyv\u00e4t, henkil\u00f6st\u00f6 uupuu ja peruspalvelut rapautuvat. Siksi periaatteen on oltava kirkas: julkisen rahan ja julkisen vallan on nojattava todennettuun, laadukkaaseen tietoon.<\/p>\n\n\n\n Kun virhe huomataan, se korjataan. On my\u00f6s kerrottava selke\u00e4sti, miten korjaus vaikutti.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n ongelman korjaamiseksi tarvitaan kolme konkreettista toimenpidett\u00e4. Faktat on saatava n\u00e4kyviksi. THL:n ja valtiovarainministeri\u00f6n on viipym\u00e4tt\u00e4 julkaistava selke\u00e4 ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 arvio siit\u00e4, miten diagnostiikkavirheet ovat voineet vaikuttaa tarvekertoimiin ja rahoitukseen alueittain. Ilman l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4 vaikutusarviota ei synny luottamusta malliin. Ei p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille, ei henkil\u00f6st\u00f6lle, eik\u00e4 kansalaisille. Korjatun tiedon on my\u00f6s muutettava rahoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Kun laadultaan parempi data on toimivalle viranomaiselle ajoissa saatavilla, sen on heijastuttava rahoituksen tasoon. Tarvittaessa on teht\u00e4v\u00e4 my\u00f6s takautuva oikaisu silt\u00e4 osin kuin se on mahdollista. Muuten j\u00e4rjestelm\u00e4 palkitsee hiljaisuuden ja rankaisee niit\u00e4, jotka tuovat virheit\u00e4 esiin. Datan laadun varmistus t\u00e4ytyy nostaa pysyv\u00e4ksi osaksi rahoitusprosessia. Se ei voi olla erillinen projekti, vaan sen on oltava perusfunktio. Tekninen auditointi, selke\u00e4t ja yhten\u00e4iset kirjausohjeet sek\u00e4 riippumaton laadunvalvonta on rakennettava j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 samat virheet eiv\u00e4t toistu.<\/p>\n\n\n\n Meid\u00e4n<\/span> ei pid\u00e4 tyyty\u00e4 tilanteeseen, jossa \u201cvoittaja\u2011alueet\u201d vaikenevat ja \u201ch\u00e4vi\u00e4j\u00e4t\u201d uupuvat yksin valittamaan.<\/p>\n\n\n\n Yhdenvertaisuus ei ole nollasummapeli, vaan koko maan yhteinen turvaverkko. Kun tieto on oikein ja rahoitus jakautuu sen mukaisesti, hy\u00f6ty on kaikkien. My\u00f6s niiden alueiden, joilla nyt menee hyvin. Reilu ja l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4 malli on paras suoja tulevien kriisien keskell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 ongelma on ratkaistavissa. Se edellytt\u00e4\u00e4 tahtoa avata tiedot, rohkeutta oikaista jo tehtyj\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja kyky\u00e4 rakentaa kest\u00e4v\u00e4, laadukas tietopohja. Vasta silloin tarveperusteinen malli pystyy lunastamaan alkuper\u00e4isen lupauksensa: sama oikeus palveluihin, jokaiselle suomalaiselle, kaikkialla Suomessa.<\/p>\n\n\n\n Vastuu on aina kulloinkin vallassa olevilla p\u00e4\u00e4tt\u00e4jill\u00e4. Aikaa ja tietoa on riitt\u00e4v\u00e4sti, nyt puuttuu en\u00e4\u00e4 tahtoa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomessa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu laskennallinen, tarveperusteinen rahoitusmalli on periaatteessa askel oikeaan suuntaan. Sen tavoite on turvata sosiaali\u2011\u00a0ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus kaikkialla maassa. Ajatus on selke\u00e4: rahoituksen pit\u00e4\u00e4 seurata todellista palvelutarvetta, ei asuinpaikkaa. Selke\u00e4\u00e4 on sekin, ett\u00e4 yhdenvertaiset palvelut eiv\u00e4t synny virheellisen datan varaan. Juuri nyt ongelma onkin t\u00e4ss\u00e4 perustassa. Siis tiedossa, jonka varaan rahoitus lasketaan! Useilla […]<\/p>\n","protected":false},"author":37,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-152","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"30.1.2026 9.20","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/152","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/37"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=152"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/152\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=152"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=152"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=152"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":147,"date":"2025-11-07T08:00:00","date_gmt":"2025-11-07T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/?p=147"},"modified":"2025-11-06T16:54:42","modified_gmt":"2025-11-06T14:54:42","slug":"keskitytaan-tyon-vetovoimaan-ja-ihmisten-arkeen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/keskitytaan-tyon-vetovoimaan-ja-ihmisten-arkeen\/","title":{"rendered":"Keskityt\u00e4\u00e4n ty\u00f6n vetovoimaan ja ihmisten arkeen"},"content":{"rendered":"\n Viime aikoina julkinen keskustelu et\u00e4t\u00f6ist\u00e4 on taas kiihtynyt.<\/p>\n\n\n\n On esitetty v\u00e4itteit\u00e4, joiden mukaan Suomen talous polkee paikallaan juuri et\u00e4ty\u00f6n vuoksi. N\u00e4in suoraa syy-yhteytt\u00e4 v\u00e4itt\u00e4v\u00e4 puhe on kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja jopa huvittavaa. V\u00e4lill\u00e4 on kuulostanut silt\u00e4, ett\u00e4 jotkut haluaisivat palauttaa suomalaisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n 1900-luvun alkupuolelle.<\/p>\n\n\n\n On<\/span> vaikea kuvitella, ett\u00e4 ty\u00f6nteko itsess\u00e4\u00e4n muuttuisi tehokkaammaksi tai houkuttelevammaksi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sill\u00e4, ett\u00e4 kaikilta vaaditaan p\u00e4ivitt\u00e4inen matka toimistolle. Jos ty\u00f6n imu ja motivaatio puuttuu, ei ty\u00f6h\u00f6n syty innostus sen enemp\u00e4\u00e4 pakkoraossa kuin vapaaehtoisuudessakaan.<\/p>\n\n\n\n Kysymys on siit\u00e4, millaisia ty\u00f6paikkoja ja ty\u00f6yhteis\u00f6j\u00e4 rakennamme sek\u00e4 miten ty\u00f6ntekij\u00f6iden viihtyvyydest\u00e4 huolehditaan.<\/p>\n\n\n\n Jos ty\u00f6paikka ei ole houkutteleva ty\u00f6ntekemisen paikka, pakolla se ei sellaiseksi muutu. K\u00e4\u00e4nt\u00e4en, jos ty\u00f6paikalle on mukava tulla ja toimisto koetaan mielekk\u00e4\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6ksi, sinne my\u00f6s saavutaan ilman pakkoa. Kysymys on ty\u00f6nteon kulttuurista.<\/p>\n\n\n\n Itse saan tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4 hybridimallilla: v\u00e4lill\u00e4 kotona et\u00e4yhteyksill\u00e4, v\u00e4lill\u00e4 toimistolla kollegojen kanssa kasvokkain. Minulle t\u00e4m\u00e4 on paras yhdistelm\u00e4. Voin tehd\u00e4 kirjallisia t\u00f6it\u00e4 rauhassa kotona ja sopia kohtaamisia toimistolle.<\/p>\n\n\n\n El\u00e4m\u00e4ni kokonaisuus asettuu jouhevasti ty\u00f6n vaatimusten mukaan. Joustavuus ja luottamus ovatkin ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4mme suuri vetovoimatekij\u00e4. Kun p\u00e4\u00e4lle lis\u00e4t\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 ty\u00f6porukka, on ty\u00f6arki ihan eri tavalla motivoivaa. Selv\u00e4\u00e4 on, ettei et\u00e4ty\u00f6 sovi sellaisille aloille, joissa l\u00e4sn\u00e4oloa ei voi korvata. Mutta erityisesti monessa asiantuntijaty\u00f6ss\u00e4 et\u00e4ty\u00f6 toimii hyvin.<\/p>\n\n\n\n Kun ty\u00f6matkoihin ei kulu tunteja p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, j\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n aikaa muulle el\u00e4m\u00e4lle, kuten lapsille, harrastuksille ja palautumiselle.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n Keskustan<\/span> puheenjohtaja Antti Kaikkonen<\/strong> tiivisti Helsingin Sanomissa 16.10. osuvasti kirjoittamalla, ett\u00e4: \u201dEt\u00e4ty\u00f6 on monelle suomalaiselle tapa sovittaa ty\u00f6 ja perhe-el\u00e4m\u00e4 yhteen. Se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kiirett\u00e4, s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 aikaa ja tuo joustoa arkeen. Kun ty\u00f6matkoihin ei kulu tunteja p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, j\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n aikaa muulle el\u00e4m\u00e4lle, kuten lapsille, harrastuksille ja palautumiselle. V\u00e4hemm\u00e4n ty\u00f6matkaliikennett\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s v\u00e4hemm\u00e4n ruuhkia. Ymp\u00e4rist\u00f6kin kiitt\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 on olennainen nosto, jota juuri keskustan, koko Suomen puolueen, tulee painottaa. Et\u00e4ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4 mahdollisuuksia asua koko maassa, vahvistaa alueiden elinvoimaa sek\u00e4 tukee perheiden ja yksil\u00f6iden hyvinvointia. Ty\u00f6, jossa on tilaa kasvaa, oppia ja nauttia niin, ett\u00e4 tekeminen on mielek\u00e4st\u00e4, on Suomen menestyksen avain. Silloin ty\u00f6 sujuu innolla, olipa l\u00e4hell\u00e4 tai et\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Keskustan<\/span> kannattaa jatkossakin puolustaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n joustoja ja mahdollistaa el\u00e4m\u00e4 koko Suomessa, ruuhkavuosien keskell\u00e4 tai seesteisemp\u00e4n\u00e4 aikana. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n vetovoima syntyy luottamuksesta ja vapaudesta, ei pakosta ja kellokorteista.<\/p>\n\n\n\n Kun ty\u00f6ntekemisen kulttuuri on kunnossa ja ty\u00f6ss\u00e4 oppimiseen ja ty\u00f6yhteis\u00f6n viihtyisyyteen panostetaan, syntyy sellaista luottamusp\u00e4\u00e4omaa, joka poikii uusia innovaatioita ja my\u00f6s tulosta viivan alle.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Luottamus ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja ty\u00f6nantajien kesken on kaiken a ja o. Ilman luottamusta ei ty\u00f6nteko suju, olipa sijainti l\u00e4hell\u00e4 tai kaukana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Viime aikoina julkinen keskustelu et\u00e4t\u00f6ist\u00e4 on taas kiihtynyt. On esitetty v\u00e4itteit\u00e4, joiden mukaan Suomen talous polkee paikallaan juuri et\u00e4ty\u00f6n vuoksi. N\u00e4in suoraa syy-yhteytt\u00e4 v\u00e4itt\u00e4v\u00e4 puhe on kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja jopa huvittavaa. V\u00e4lill\u00e4 on kuulostanut silt\u00e4, ett\u00e4 jotkut haluaisivat palauttaa suomalaisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n 1900-luvun alkupuolelle. On vaikea kuvitella, ett\u00e4 ty\u00f6nteko itsess\u00e4\u00e4n muuttuisi tehokkaammaksi tai houkuttelevammaksi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sill\u00e4, ett\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":37,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-147","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"7.11.2025 8.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/147","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/37"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=147"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/147\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=147"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=147"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=147"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":144,"date":"2025-08-22T08:00:00","date_gmt":"2025-08-22T05:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/?p=144"},"modified":"2025-08-20T11:36:42","modified_gmt":"2025-08-20T08:36:42","slug":"kotimaisuus-ja-kokonaisturvallisuus-puolustusmenojen-kasvun-ytimessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/kotimaisuus-ja-kokonaisturvallisuus-puolustusmenojen-kasvun-ytimessa\/","title":{"rendered":"Kotimaisuus ja kokonaisturvallisuus puolustusmenojen kasvun ytimess\u00e4"},"content":{"rendered":"\n Naton tuoreet suuntaviivat edellytt\u00e4v\u00e4t j\u00e4senvaltioilta merkitt\u00e4vi\u00e4 investointeja puolustukseen l\u00e4hivuosikymmenin\u00e4. Taustalla on muuttunut turvallisuusilmasto ja Ven\u00e4j\u00e4n jatkuva uhan muodostuminen Euroopassa.<\/p>\n\n\n\n Puolustusliitto Naton p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaisesti puolustusmenoja kasvatetaan vaiheittain viiteen prosenttiin BKT:st\u00e4 vuoteen 2035 menness\u00e4, josta 3,5 prosenttia kohdennetaan suoranaisesti puolustukseen ja 1,5 prosenttia laajempiin turvallisuuteen liittyviin menoihin. Kyse ei ole vain varustelusta, vaan my\u00f6s yhteiskunnan koko turvallisuuden uudesta mittasuhteesta.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4<\/span> panostustarve tarkoittaa Suomessa huomattavaa kasvua nykyisest\u00e4 puolustusbudjetista. Jo pelkk\u00e4 nousu 3,5 prosenttiin BKT:st\u00e4 johtaisi 2030-luvulla vuosittain miljardien eurojen lis\u00e4rahoitukseen. Kun t\u00e4h\u00e4n lis\u00e4t\u00e4\u00e4n laajat turvallisuustoimet, joita Suomessakin on perinteisesti hoidettu \u2013 kuten infrastruktuuri, huoltovarmuustoiminnot sek\u00e4 yhteiskunnan kriisinkest\u00e4vyytt\u00e4 tukevat toimet \u2013 muuttuu kokonaiskuva entist\u00e4 laajemmaksi.<\/p>\n\n\n\n Puolustuksen tehostaminen vaatii muutakin kuin uusia aseita. Ratkaisevaa on, miten m\u00e4\u00e4r\u00e4rahat k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Suomen on kannettava vastuunsa liittolaisilleen, mutta huoltovarmuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta on yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 ja laajentaa kotimaista osaamista ja tuotantoa.<\/p>\n\n\n\n Puolustusmateriaalin ja j\u00e4rjestelmien kotimaisuusastetta kasvattaessa turvataan paitsi ty\u00f6paikkoja ja teollista kilpailukyky\u00e4, my\u00f6s varmistetaan, ett\u00e4 kriisitilanteessa kykenemme yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ja korjaamaan keskeisi\u00e4 j\u00e4rjestelmi\u00e4mme kotimaassa.<\/p>\n\n\n\n Maailmanpolitiikkaa seuratessa k\u00e4y selke\u00e4sti ilmi, etteiv\u00e4t puolustuksen tarpeet tule l\u00e4hivuosina v\u00e4henem\u00e4\u00e4n. Ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n Samoin<\/span> suomalaisen tutkimus- ja kehitysty\u00f6n rooli korostuu \u2013 niin puolustustarvikkeiden kuin my\u00f6s siviiliss\u00e4 hy\u00f6dynnett\u00e4vien kaksik\u00e4ytt\u00f6tuotteiden osalta. Hallituksen tulee mahdollistaa pitk\u00e4j\u00e4nteinen tuki alan investoinneille. Esimerkiksi monivuotinen ohjelma, jossa investoidaan satoja miljoonia euroja kotimaisen puolustus- ja turvallisuusteknologian kehitykseen, olisi konkreettinen askel oikeaan suuntaan.<\/p>\n\n\n\n Maailmanpolitiikkaa seuratessa k\u00e4y selke\u00e4sti ilmi, etteiv\u00e4t puolustuksen tarpeet tule l\u00e4hivuosina v\u00e4henem\u00e4\u00e4n. Ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kotimaisuuden edist\u00e4minen ei rajoitu vain materiaaleihin \u2013 se kattaa my\u00f6s osaamisen ja valmiuden l\u00e4pi yhteiskunnan. Puolustusvoimien alueellisten toimipisteiden, varuskuntien ja logistiikkakeskusten kehitt\u00e4minen lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kokonaisturvallisuutta ja varmistavat, ett\u00e4 eri puolilla Suomea on kyky toimia nopeasti, jos tilanne sit\u00e4 vaatii. Erityist\u00e4 huomiota kaipaavat ne alueet, joissa sijaitsee kansallisesti kriittisi\u00e4 toimintoja.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t<\/span> puolustusinvestoinnit on syyt\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 ennen kaikkea panostuksina koko yhteiskunnan kriisinkest\u00e4vyyteen, taloudelliseen resilienssiin ja turvallisuuteen.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4t\u00e4 on kokonaisturvallisuus 2020-luvulla ja tulevaisuudessa. Jokainen euro, joka j\u00e4\u00e4 kotimaahan ja tukee osaamisen, teknologian ja infrastruktuurin kehitt\u00e4mist\u00e4, kasvattaa paitsi puolustuskyky\u00e4mme my\u00f6s koko kansakunnan resilienssi\u00e4 ja elinvoimaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Naton tuoreet suuntaviivat edellytt\u00e4v\u00e4t j\u00e4senvaltioilta merkitt\u00e4vi\u00e4 investointeja puolustukseen l\u00e4hivuosikymmenin\u00e4. Taustalla on muuttunut turvallisuusilmasto ja Ven\u00e4j\u00e4n jatkuva uhan muodostuminen Euroopassa. Puolustusliitto Naton p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaisesti puolustusmenoja kasvatetaan vaiheittain viiteen prosenttiin BKT:st\u00e4 vuoteen 2035 menness\u00e4, josta 3,5 prosenttia kohdennetaan suoranaisesti puolustukseen ja 1,5 prosenttia laajempiin turvallisuuteen liittyviin menoihin. Kyse ei ole vain varustelusta, vaan my\u00f6s yhteiskunnan koko turvallisuuden […]<\/p>\n","protected":false},"author":37,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-144","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"22.8.2025 8.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/144","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/37"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=144"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/144\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=144"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=144"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=144"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":141,"date":"2025-06-12T08:50:31","date_gmt":"2025-06-12T05:50:31","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/?p=141"},"modified":"2025-06-12T08:50:32","modified_gmt":"2025-06-12T05:50:32","slug":"koulutuksen-suuruuden-logiikan-hintalappu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/koulutuksen-suuruuden-logiikan-hintalappu\/","title":{"rendered":"Koulutuksen suuruuden logiikan hintalappu"},"content":{"rendered":"\n Suomen koulutuspolitiikka on jo kauan ollut kansallinen ylpeydenaiheemme. Huolimatta viimevuosina heikentyneist\u00e4 Pisa-tuloksista, on suomalaisen koulutuspolitiikan iso kuva menestystarina vailla vertaa. Osaamisp\u00e4\u00e4omamme on t\u00e4rkein p\u00e4\u00e4omamme. <\/p>\n\n\n\n \u201dKoulutuksesta ei saa leikata\u201d -iskulause on l\u00e4hes jokaisen poliitikon vakiopuhetta. T\u00e4st\u00e4 huolimatta koulutuksesta on leikattu 2010-luvulla kaikilta asteilta. Tuorein suurleikkaus on hallituksen yli 120:n miljoonan euron leikkaus ammatillisesta koulutuksesta.<\/p>\n\n\n\n Kun<\/span> mietimme Suomen ja suomalaisten vahvuuksia tulevaisuudessa ja niit\u00e4 ominaisuuksia, mink\u00e4 varaan rakentaa, voisi ratkaisun tiivist\u00e4\u00e4 kolmeen pointtiin: koulutus, koulutus, koulutus. T\u00e4m\u00e4n takia meid\u00e4n tulisikin k\u00e4yd\u00e4 nykyist\u00e4 laajempaa ja syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista keskustelua siit\u00e4, mihin suuntaan koulutustamme kehit\u00e4mme?<\/p>\n\n\n\n Suvivirrest\u00e4 kyll\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n laajaa yhteiskunnallista keskustelua s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Suvivirren \u201dsopivuudesta\u201d kev\u00e4tjuhlaan l\u00f6ytyy niin vahvoja mielipiteit\u00e4, ett\u00e4 vastakkainasettelu ja kohuotsikot ovat taatut. Vuodesta toiseen. K\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni suvivirsi raikui t\u00e4n\u00e4(kin) vuonna kuten ennenkin, ja hyv\u00e4 niin.<\/p>\n\n\n\n Mutta<\/span> ent\u00e4 se aidosti t\u00e4rke\u00e4 koulutuspoliittinen kysymys \u2013 siis mihin suuntaan koulutustamme kehit\u00e4mme? Ik\u00e4polvien pienentyess\u00e4 meill\u00e4 on suhteellisesti entist\u00e4 enemm\u00e4n rahaa per lapsi ja nuori k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4, jos pid\u00e4mme rahoituksen tason nykyisell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Kehitys Suomessa on kuitenkin t\u00e4ysin p\u00e4invastainen, mit\u00e4 luulla voisi.<\/p>\n\n\n\n Pieni\u00e4 l\u00e4hip\u00e4iv\u00e4koteja ja l\u00e4hikouluja suljetaan samaan aikaan kun lasten varhaiskasvatusyksikk\u00f6jen kokoja kasvatetaan kattamaan satoja pieni\u00e4 lapsia. Kouluista rakennetaan tuhansien oppilaiden mammuttikomplekseja tehokkuuden ja tuottavuuden nimiss\u00e4. Vaan mik\u00e4 on t\u00e4llaisen \u201dkehityksen\u201d inhimillinen hinta?<\/p>\n\n\n\n Millaiseksi mahtaa arki t\u00e4llaisessa kasvatuksen ja koulutuksen suurkauppakeskuksissa oikeasti muodostua?<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n On<\/span> helppoa maalailla visioita sujuvammasta yhteisty\u00f6st\u00e4, tehokkaasta tilank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja rajattomista opintotarjottimista. Millaiseksi mahtaa arki t\u00e4llaisessa kasvatuksen ja koulutuksen suurkauppakeskuksissa oikeasti muodostua?<\/p>\n\n\n\n Annettujen lupausten mukaisesti opiskelut, ruokailut, siirtym\u00e4t ja kokoontumiset sujuvat aiempaa paremmin, kun keskitt\u00e4misen eduista p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n nauttimaan. Yksil\u00f6 ei huku massaan ja varhaiskasvattajat sek\u00e4 opettajat muistavat satojen ja tuhansien lasten tai nuorten nimet ja enemm\u00e4nkin. Suuruuden logiikalla kasvu- ja oppimistulokset paranevat, yksin\u00e4isyys v\u00e4henee, mielenterveysongelmat v\u00e4henev\u00e4t, tilat toimivat moitteetta, opettajien jaksaminen paranee, yhteis\u00f6llisyys paranee ja syrj\u00e4ytyminen v\u00e4henee. Uskoo ken tahtoo.<\/p>\n\n\n\n Kun<\/span> puhumme lapsista ja nuorista, tulisi muistaa, ett\u00e4 kasvun tukeminen ei ole linjastoty\u00f6t\u00e4, vaan kohtaamista, ohjausta ja turvallisuuden luomista. Kasvattamista ja v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen<\/strong> puhui kunta- ja aluevaaleissa useaan otteeseen j\u00e4ttip\u00e4iv\u00e4koteja ja j\u00e4ttikouluja vastaan. Keskusta korosti inhimillisen kokoista koulua. Olisiko t\u00e4llaiselle puheelle enemm\u00e4nkin tilausta?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomen koulutuspolitiikka on jo kauan ollut kansallinen ylpeydenaiheemme. Huolimatta viimevuosina heikentyneist\u00e4 Pisa-tuloksista, on suomalaisen koulutuspolitiikan iso kuva menestystarina vailla vertaa. Osaamisp\u00e4\u00e4omamme on t\u00e4rkein p\u00e4\u00e4omamme. \u201dKoulutuksesta ei saa leikata\u201d -iskulause on l\u00e4hes jokaisen poliitikon vakiopuhetta. T\u00e4st\u00e4 huolimatta koulutuksesta on leikattu 2010-luvulla kaikilta asteilta. Tuorein suurleikkaus on hallituksen yli 120:n miljoonan euron leikkaus ammatillisesta koulutuksesta. Kun mietimme […]<\/p>\n","protected":false},"author":37,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-141","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"12.6.2025 8.50","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/37"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=141"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=141"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=141"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=141"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":138,"date":"2025-03-24T13:50:27","date_gmt":"2025-03-24T11:50:27","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/?p=138"},"modified":"2025-03-24T13:50:27","modified_gmt":"2025-03-24T11:50:27","slug":"hallitus-kiristanyt-verotuksen-kipurajalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/hallitus-kiristanyt-verotuksen-kipurajalle\/","title":{"rendered":"Hallitus kirist\u00e4nyt verotuksen kipurajalle"},"content":{"rendered":"\n Suomi on valittu kahdeksannen kerran putkeen maailman onnellisimmaksi maaksi The World Happines -raportin mukaan. Suomalaisille tyypilliseen pessimistiseen tyyliin sosiaalinen media t\u00e4yttyi kommenteista, joissa ep\u00e4iltiin ettei raportissa kysyt\u00e4 asiasta meilt\u00e4 suomalaisilta itselt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Tuloksesta on kuitenkin syyt\u00e4 olla ylpe\u00e4: meill\u00e4 on upea maa, jonka ainutlaatuisuus vain korostuu, kun maailma ymp\u00e4rill\u00e4mme kriisiytyy.<\/p>\n\n\n\n Talouden<\/span> osalta rakkaalla is\u00e4nmaallamme ei kuitenkaan mene hyvin. Velkavuori kasvaa, kun kuluvan vuoden liki 90 miljardin euron valtion budjetista uutta velkaa otetaan huimat 13 miljardia euroa! Samaan aikaan konkurssit lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja ty\u00f6tt\u00f6myys kasvaa. Velkakello k\u00e4y, mutta kasvua ei n\u00e4y.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Suurin odotuksin asetettu Risto Murron<\/strong> ty\u00f6ryhm\u00e4 ei raportissaan Suomen talouskasvun lis\u00e4\u00e4miseksi onnistunut esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4vi\u00e4 kasvutoimia. Annetut reunaehdot olivat liian tiukat: kasvua lis\u00e4\u00e4 ja heti, mutta mahdollisimman v\u00e4hin panostuksin tai jopa ilmaiseksi. Rohkeus j\u00e4i uupumaan ja lopputulos oli l\u00e4ss\u00e4hdys.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Yhdess\u00e4 kasvutoimessa hallitus on kuitenkin onnistunut: nimitt\u00e4in veroja on kasvatettu enn\u00e4tyksellisen paljon. Keskituloinen palkansaaja maksaa veroja enemm\u00e4n kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana! Se onkin varmaa, ettei Suomi ja suomalaiset kest\u00e4 en\u00e4\u00e4 uusia veronkorotuksia. Nyt on aika keskitty\u00e4 kasvun luomiseen, ei sen tukahduttamiseen.<\/p>\n\n\n\n Yht\u00e4\u00e4n uutta veronkorotusta ei tulisi en\u00e4\u00e4 tehd\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n Suomen<\/span> tulevaisuus ei voi perustua pelkk\u00e4\u00e4n velkaantumiseen ja verotuksen kirist\u00e4miseen. Tarvitsemme uudenlaista ajattelua, rohkeita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja pitk\u00e4j\u00e4nteisi\u00e4 toimia, joilla luodaan kannustava ymp\u00e4rist\u00f6 yritt\u00e4jille ja yrityksille, edistet\u00e4\u00e4n ty\u00f6llisyytt\u00e4 ja varmistetaan hyvinvoinnin perusta my\u00f6s tuleville sukupolville. Meill\u00e4 on edelleen kaikki mahdollisuudet menesty\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Tulevassa puoliv\u00e4liriihess\u00e4 on uskallettava tehd\u00e4 kasvua aidosti tukevia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Yht\u00e4\u00e4n uutta veronkorotusta ei tulisi en\u00e4\u00e4 tehd\u00e4. Suomen oma \u201cViron yritysveromalli\u201d tulisi laittaa alulle ja kaikille, my\u00f6s pienemmille yrityksille, on ulotettava investointihyvitys. Mit\u00e4 useampi yritys investoi \u2013 olipa se pieni tai suuri \u2013 sen parempi.<\/p>\n\n\n\n Suomi ei liiemm\u00e4lti vetoapua talouteensa nyt ulkopuolelta saa. Sen taakse ei kuitenkaan saa piiloutua. Keinoja talouskasvun aikaansaamiseksi kyll\u00e4 on. Nyt ei ole oikea aika pudottaa hanskoja maahan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomi on valittu kahdeksannen kerran putkeen maailman onnellisimmaksi maaksi The World Happines -raportin mukaan. Suomalaisille tyypilliseen pessimistiseen tyyliin sosiaalinen media t\u00e4yttyi kommenteista, joissa ep\u00e4iltiin ettei raportissa kysyt\u00e4 asiasta meilt\u00e4 suomalaisilta itselt\u00e4\u00e4n. Tuloksesta on kuitenkin syyt\u00e4 olla ylpe\u00e4: meill\u00e4 on upea maa, jonka ainutlaatuisuus vain korostuu, kun maailma ymp\u00e4rill\u00e4mme kriisiytyy. Talouden osalta rakkaalla is\u00e4nmaallamme ei kuitenkaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":37,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-138","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"24.3.2025 13.50","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/138","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/37"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=138"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/138\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=138"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=138"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=138"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":135,"date":"2025-01-15T10:18:41","date_gmt":"2025-01-15T08:18:41","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/?p=135"},"modified":"2025-01-15T10:18:42","modified_gmt":"2025-01-15T08:18:42","slug":"himoverottamisen-linja-on-vaara","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/himoverottamisen-linja-on-vaara\/","title":{"rendered":"Himoverottamisen linja on v\u00e4\u00e4r\u00e4"},"content":{"rendered":"\n T\u00e4n\u00e4 vuonna keskituloisen suomalaisen veroprosentti on enn\u00e4tykselliset 43,7%, kun arvonlis\u00e4vero huomioidaan. Verotus on korkeimmalla tasolla kymmeneen vuoteen. Omanlaisensa enn\u00e4tys on sekin, ett\u00e4 alv:n korotus 25,5 prosenttiin vei Suomen arvonlis\u00e4verotuksen EU:n toiseksi korkeimmalle tasolle heti Unkarin j\u00e4lkeen!<\/p>\n\n\n\n Kun talous ei kasva ja kaikki on kallistunut, on Suomen l\u00e4\u00e4kkeen\u00e4 ollut verojen korottaminen jo entisest\u00e4\u00e4n kire\u00e4n verotuksen p\u00e4\u00e4lle. Kysy\u00e4 sopii, onkohan t\u00e4llainen himoverotus todella se paras tapa saada Suomi yl\u00f6s t\u00e4st\u00e4 taloustilanteesta? <\/p>\n\n\n\n Vaihtoehtoja on. <\/p>\n\n\n\n Himoverottamisen<\/span> sijaan olisi luotava verokannusteita ty\u00f6n tekemiselle, yritt\u00e4miselle ja investoinneille. <\/p>\n\n\n\n L\u00e4nsinaapurissa on hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4 veronkevennysten positiivisista vaikutuksista kansantalouteen. Ruotsin Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksen mukaan maan alennettua verotusta talouskasvu kiihtyi samalla maksaen tehdyt veronalennukset! Kun tehdyst\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 j\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n k\u00e4teen, syntyy kannuste my\u00f6s tehd\u00e4 enemm\u00e4n. Suomessa keskituloisen palkankorotuksesta verottaja vie leijonanosan. <\/p>\n\n\n\n Sek\u00e4 keskituloisten palkkaverotusta ett\u00e4 yritt\u00e4jien verotusta tulisi muuttaa kevyemp\u00e4\u00e4n suuntaan. Nyt harjoitettava himoverotuspolitiikka v\u00e4hent\u00e4\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n tavallisten suomalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevia varoja.<\/p>\n\n\n\n Viron yritysveromallista on puhuttu paljon. Sellaisenaan se ei Suomeen sovellu, mutta ajatus on kannatettava: yrityst\u00e4 verotettaisiin vasta sen ottaessa voittoja ulos. T\u00e4m\u00e4 kannustaisi yritt\u00e4ji\u00e4 ja yrityksi\u00e4 investoimaan, joka taas lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja kasvua.<\/p>\n\n\n\n Veronkiristyspolitiikan<\/span> sijasta Suomessa on teht\u00e4v\u00e4 aidosti kasvuun kannustavaa veropolitiikkaa. Yhteis\u00f6veron alentaminen nykyisest\u00e4 20 prosentista 15 prosenttiin maksaisi itsens\u00e4 takaisin uusien investointien, uusien ty\u00f6paikkojen ja reilumman talouskasvun muodossa. <\/p>\n\n\n\n Nyt valittu himoverottamisen linja on v\u00e4\u00e4r\u00e4. Olisiko aika panostaa kasvun aikaansaamiseen?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" T\u00e4n\u00e4 vuonna keskituloisen suomalaisen veroprosentti on enn\u00e4tykselliset 43,7%, kun arvonlis\u00e4vero huomioidaan. Verotus on korkeimmalla tasolla kymmeneen vuoteen. Omanlaisensa enn\u00e4tys on sekin, ett\u00e4 alv:n korotus 25,5 prosenttiin vei Suomen arvonlis\u00e4verotuksen EU:n toiseksi korkeimmalle tasolle heti Unkarin j\u00e4lkeen! Kun talous ei kasva ja kaikki on kallistunut, on Suomen l\u00e4\u00e4kkeen\u00e4 ollut verojen korottaminen jo entisest\u00e4\u00e4n kire\u00e4n verotuksen p\u00e4\u00e4lle. […]<\/p>\n","protected":false},"author":37,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-135","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"15.1.2025 10.18","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/37"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=135"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=135"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=135"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=135"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":130,"date":"2024-10-23T09:21:18","date_gmt":"2024-10-23T06:21:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/?p=130"},"modified":"2024-10-23T10:04:22","modified_gmt":"2024-10-23T07:04:22","slug":"mista-kasvua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/mista-kasvua\/","title":{"rendered":"Mist\u00e4 kasvua?"},"content":{"rendered":"\n Suomen bruttokansantuotteen kasvua koko kuluneella 2000-luvulla voi pit\u00e4\u00e4 sanalla sanoen heikkona. Olosuhteiden taakse on helppo piiloutua: olemme k\u00e4rsineet kansainv\u00e4lisist\u00e4 heikoista suhdanteista, olemme k\u00e4rsineet kriiseist\u00e4, meit\u00e4 on vaivannut pandemia ja seisomme keskell\u00e4 geopoliittista uudelleenj\u00e4rjestely\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tosiasia on, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ovat vaikuttaneet kaikkiin muihinkin talouksiin. Moni Suomen verrokkimaista on noussut talouden kuopista nopeammin yl\u00f6s ja p\u00e4\u00e4ssyt jyrkemm\u00e4lle kasvu-uralle.<\/p>\n\n\n\n Suomi on suhdanneherkk\u00e4 talous. T\u00e4m\u00e4 tosiasia ei monen poliitikon puheissa kuulu. Hyv\u00e4\u00e4 talous- ja ty\u00f6llisyystilannetta kehutaan omaksi saavutukseksi ja huonoa muiden aikaansaamaksi. L\u00e4hes aina selitt\u00e4v\u00e4t syyt l\u00f6ytyv\u00e4t varsinkin isossa kuvassa kansainv\u00e4lisest\u00e4 suhdanteesta.<\/p>\n\n\n\n Voimmeko<\/span> sitten tehd\u00e4 asialle jotain? Ehdottomasti voimme.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Yhteiskunnan t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on luoda edellytyksi\u00e4 kasvulle ja menestystarinoille. Suomessa on karrikoiden sanoen kaksi kansallista rikkautta: luonnonvaramme ja osaamisp\u00e4\u00e4omamme. N\u00e4m\u00e4 molemmat on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tiukasti kansallisissa k\u00e4siss\u00e4mme!\u00a0<\/p>\n\n\n\n Osaaminen ja siihen panostaminen on yhteiskunnan teht\u00e4v\u00e4: mit\u00e4 paremmin koulutettuja suomalaiset ovat, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin luomme uutta, korkean jalostusasteen ty\u00f6t\u00e4 ja tuotteita. Verotuksen on kannustettava paitsi ty\u00f6ntekoon, my\u00f6s siihen, ett\u00e4 rahoittajat uskaltavat ottaa riskej\u00e4 sijoittaa potentiaalisiin uusiin nokioihin jo yritysten alkuvaiheessa.<\/p>\n\n\n\n Yritysten ja yritt\u00e4jien verotusta olisi muutettava kevyemp\u00e4\u00e4n, ei kire\u00e4mp\u00e4\u00e4n suuntaan.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4omak\u00f6yh\u00e4n\u00e4<\/span> kansantaloutena meid\u00e4n on my\u00f6s parannettava kotimaisen omistajuuden edellytyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Juha Sipil\u00e4n<\/strong> (kesk.) johtaman ty\u00f6ryhm\u00e4n laatimassa\u00a0Kotimaisen omistamisen ohjelmassa\u00a0<\/em>vuodelta 2021 esitettiin l\u00e4hes 70 lyhyen ja pidemm\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen toimenpidett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Yksi konkreettinen esimerkki oli perustaa ns. kanssasijoitusrahasto, joka sijoittaa businessenkeleiden sijoittajaryhmittymien tekemien rahoituskierroksien rinnalla.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Lukuisilla esitellyill\u00e4 toimenpiteill\u00e4 vahvistettaisiin ja monipuolistettaisiin yritysten suomalaista omistajuutta. Valitettavasti vain osa ehdotuksista on lopulta n\u00e4hnyt p\u00e4iv\u00e4nvalon.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4invastoin<\/span> kuin nyt toimitaan, yritysten ja yritt\u00e4jien verotusta olisi muutettava kevyemp\u00e4\u00e4n, ei kire\u00e4mp\u00e4\u00e4n suuntaan. Olisi j\u00e4rkev\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yrityst\u00e4 verotettaisiin vasta sen ottaessa voittoja ulos. T\u00e4m\u00e4 kannustaa yrityksi\u00e4 investoimaan, joka taas lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja kasvua. Toinen konkreettinen kasvutoimenpide olisi laskea yhteis\u00f6verokantaa nykyisest\u00e4 20:st\u00e4 15:sta prosenttiin.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Valtio ei voi valita voittajia. En usko, ett\u00e4 valtiolla ja poliitikoilla l\u00f6ytyisi sellaista viisautta tai kristallipalloa, jolla osattaisiin valita mitk\u00e4 yritykset ovat tulevaisuuden menestyji\u00e4 ja mitk\u00e4 ei. Siksi yhteiskunnan t\u00e4rkein edellytys on luoda edellytyksi\u00e4 kasvulle ja menestystarinoille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomen bruttokansantuotteen kasvua koko kuluneella 2000-luvulla voi pit\u00e4\u00e4 sanalla sanoen heikkona. Olosuhteiden taakse on helppo piiloutua: olemme k\u00e4rsineet kansainv\u00e4lisist\u00e4 heikoista suhdanteista, olemme k\u00e4rsineet kriiseist\u00e4, meit\u00e4 on vaivannut pandemia ja seisomme keskell\u00e4 geopoliittista uudelleenj\u00e4rjestely\u00e4. Tosiasia on, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ovat vaikuttaneet kaikkiin muihinkin talouksiin. Moni Suomen verrokkimaista on noussut talouden kuopista nopeammin yl\u00f6s ja p\u00e4\u00e4ssyt jyrkemm\u00e4lle kasvu-uralle. […]<\/p>\n","protected":false},"author":37,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-130","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"23.10.2024 9.21","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/37"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=130"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=130"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=130"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=130"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":125,"date":"2024-04-17T08:00:00","date_gmt":"2024-04-17T05:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/?p=125"},"modified":"2024-04-17T08:34:34","modified_gmt":"2024-04-17T05:34:34","slug":"juureva-uudistusvoima","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/juureva-uudistusvoima\/","title":{"rendered":"Juureva uudistusvoima"},"content":{"rendered":"\n Suomen Keskustan linjaa on ollut vaikea hahmottaa jo useamman vuoden ajan. Pitk\u00e4 hallitusvastuu on vienyt veronsa. Uusia ajatuksia ei ole keretty miettim\u00e4\u00e4n. On luotettu siihen, ett\u00e4 kyll\u00e4 se siit\u00e4: eteenp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n Ehk\u00e4p\u00e4 tietty\u00e4 j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isyytt\u00e4kin puolueeseen pesiytyi ja kysy\u00e4 sopii, ymm\u00e4rrettiink\u00f6 aikojen muutosta riitt\u00e4v\u00e4sti?<\/p>\n\n\n\n Juha Kuisma<\/span> pohti ty\u00f6ryhmineen varsin ansiokkaasti<\/a>\u00a0niit\u00e4 syit\u00e4, miksi keskusta on siin\u00e4 tilanteessa, miss\u00e4 se nyt on.<\/p>\n\n\n\n Raportin lukemista suosittelen kaikille. Raportti kuvaa, miten yhteiskuntaa uudistava yleispuolue ja aloitteentekij\u00e4 on k\u00e4pertynyt kuoreensa niin poliittisesti kuin toiminnallisestikin. Viesti on kaventunut ja samalla on menetetty etenkin liikkuvia \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 uudet \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4ryhm\u00e4t ole l\u00f6yt\u00e4neet tiet\u00e4ns\u00e4 keskustaan.<\/p>\n\n\n\n Uusista ja mullistavista havainnoista ei ole kyse, mutta asioita on j\u00e4sennelty ansiokkaasti. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.<\/p>\n\n\n\n Puheenjohtaja<\/span> Annika Saarikko<\/strong> totesi hiljattain Ylelle, ett\u00e4 l\u00e4ht\u00f6 viime hallitukseen oli virhe<\/a>. J\u00e4lkiviisaus on viisauden helpoin laji ja uskon, ett\u00e4 moni teki tuolloin omasta mielest\u00e4\u00e4n sen fiksuimman ratkaisun kannattaessaan hallitukseen menoa.<\/p>\n\n\n\n Meit\u00e4, jotka \u00e4\u00e4nestimme Antti Rinteen<\/strong> (sd.) hallitusneuvotteluihin menemist\u00e4 vastaan, oli eduskuntaryhm\u00e4ss\u00e4 yhden k\u00e4den sormilla laskettavan verran. Historia on kuitenkin historiaa, eik\u00e4 sit\u00e4 voi muuttaa.<\/p>\n\n\n\n Omat n\u00e4kemykseni ja toimintatapani olen avannut aiemmin Ilta-Sanomille<\/a>, eik\u00e4 menneess\u00e4 m\u00e4rehtiminen mit\u00e4\u00e4n muuksi muuta. Mielell\u00e4ni olisin toki ollut v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Kun<\/span> ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mennytt\u00e4, voi rakentaa tulevaa. <\/p>\n\n\n\n Mielest\u00e4ni Suomen Keskusta on selke\u00e4sti koko Suomen vartija, maakuntien puolustaja ja alueellisen tasa-arvon etuvartio. Keskusta on uudistusvoima ja porvaripuolue, joka on ylpe\u00e4 juuristaan. Sivuille on tarpeetonta vilkuilla, kun oma linja on selke\u00e4 ja katse tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n Totta kai kompromissikyky\u00e4 tarvitaan ja toista on kuunneltava ja kunnioitettava, mutta omia periaatteitaan ei tule myyd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Suomessa vallitseva eripura, haluttomuus neuvotella, oman edun nimiss\u00e4 tapahtuva tahallinen v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rt\u00e4minen ja provosointi, sek\u00e4 ep\u00e4vakaa maailmanpoliittinen tilanne vain korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 Suomessa tarvitaan maltillista poliittista keskustaa. <\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n Hahmottelin<\/span> vuonna 2022 puolueemme tulevaisuutta ty\u00f6nimell\u00e4 \u201cUusi Keskusta\u201d<\/a>. Rakensin Suomen Keskustan politiikan nelj\u00e4\u00e4n aikaa kest\u00e4v\u00e4n pilarin varaan: aluepolitiikka ja hajauttaminen, kotimainen turvallisuus, markkinatalouden ja kilpailun lis\u00e4\u00e4minen, sek\u00e4 sosiaaliliberalismi. <\/p>\n\n\n\n Olli Rehn<\/strong> puhui presidentinvaaleissa paljon tasavaltalaisuudesta. Kristillisliberaali arvopohja kaikkia ja kaikkien n\u00e4kemyksi\u00e4 kunnioittaen ei j\u00e4tt\u00e4nyt ep\u00e4selv\u00e4ksi \u2013 ja t\u00e4m\u00e4 linja my\u00f6s puhutteli meit\u00e4 suomalaisia. Rakentava ja yhdist\u00e4v\u00e4 ote on aina erottavaa voimakkaampi. <\/p>\n\n\n\n Suomessa vallitseva eripura, haluttomuus neuvotella, oman edun nimiss\u00e4 tapahtuva tahallinen v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rt\u00e4minen ja provosointi, sek\u00e4 ep\u00e4vakaa maailmanpoliittinen tilanne vain korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 Suomessa tarvitaan maltillista poliittista keskustaa. <\/p>\n\n\n\n Suuri hiljainen enemmist\u00f6 tiet\u00e4\u00e4, ettei maailma ole mustavalkoinen. Ilmastonmuutosta on torjuttava, muttei tavallisten ihmisten arkea kurjistamalla. Maahanmuuttoa tarvitaan jo v\u00e4est\u00f6rakenteemmekin takia, mutta tietenkin Suomen lakeja noudattaen ja j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4 karkottaen. Maalais- ja kaupunkilaisj\u00e4rjell\u00e4 t\u00e4t\u00e4 maata rakennetaan.<\/p>\n\n\n\n Suomen<\/span> kehitt\u00e4misen, uusien ohjelmapapereiden, koulutuksen ja viestinn\u00e4n on kaikkien pelattava yhteen maaliin.<\/p>\n\n\n\n Suomen Keskustan kaikkein t\u00e4rkein voimavara on kuitenkin me ihmiset. On meist\u00e4 kiinni, uskommeko itseemme ja olemmeko itsevarmoja. Ett\u00e4 sanomme mit\u00e4 ajattelemme ja teemme mit\u00e4 lupaamme.<\/p>\n\n\n\n Ja kun on vajaan 20:t\u00e4 vuotta kuulunut Suomen Keskustaan ja kasvanut teid\u00e4n kanssanne, voin rehellisesti sanoa: uskon meihin ja olen varma, ett\u00e4 Suomen Keskustan parhaat p\u00e4iv\u00e4t ovat edess\u00e4p\u00e4in.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomen Keskustan linjaa on ollut vaikea hahmottaa jo useamman vuoden ajan. Pitk\u00e4 hallitusvastuu on vienyt veronsa. Uusia ajatuksia ei ole keretty miettim\u00e4\u00e4n. On luotettu siihen, ett\u00e4 kyll\u00e4 se siit\u00e4: eteenp\u00e4in. Ehk\u00e4p\u00e4 tietty\u00e4 j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isyytt\u00e4kin puolueeseen pesiytyi ja kysy\u00e4 sopii, ymm\u00e4rrettiink\u00f6 aikojen muutosta riitt\u00e4v\u00e4sti? Juha Kuisma pohti ty\u00f6ryhmineen varsin ansiokkaasti\u00a0niit\u00e4 syit\u00e4, miksi keskusta on siin\u00e4 tilanteessa, miss\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":37,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-125","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Yleinen","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/category\/yleinen\/","sm_post_create_date_time":"17.4.2024 8.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/125","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/37"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=125"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/125\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=125"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=125"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=125"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":122,"date":"2024-01-29T15:00:04","date_gmt":"2024-01-29T13:00:04","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/?p=122"},"modified":"2024-01-29T15:00:05","modified_gmt":"2024-01-29T13:00:05","slug":"tasavaltalainen-keskusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/tasavaltalainen-keskusta\/","title":{"rendered":"Tasavaltalainen keskusta"},"content":{"rendered":"\n Suomen Keskustan tukema presidenttiehdokas Olli Rehn<\/strong> saavutti presidentinvaaleissa hyv\u00e4n tuloksen. Noin puoli miljoonaa suomalaista eli 15,3% \u00e4\u00e4nens\u00e4 antaneista luotti Rehniin.<\/p>\n\n\n\n Tulos ei ollut erinomainen, sill\u00e4 me Rehnin tukijat halusimme n\u00e4hd\u00e4 h\u00e4net toisella kierroksella ja seuraavana tasavallan presidenttin\u00e4. Maininnan ansaitsee my\u00f6s Helsingin (8,3%) ja Uudenmaan (10,9%) vaalipiirien kannatus, joka kuvastaa kasvukeskuksissakin puhutelleesta linjasta.<\/p>\n\n\n\n Luottamuksesta Rehni\u00e4 kohtaan kertoo my\u00f6s se, ett\u00e4 h\u00e4n oli useiden tutkimusten mukaan v\u00e4hiten suomalaisia jakava ehdokas.<\/p>\n\n\n\n Keskustan<\/span> osalta tulos antaa paljon ajattelemisen aihetta. Eduskuntavaaleissa 2023 noin 350 000 suomalaista eli 11,3% \u00e4\u00e4nens\u00e4 antaneista luotti keskustaan. Eduskuntavaaleja ja presidentinvaaleja ei voi suoraan verrata toisiinsa, mutta selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 Rehnin linjalle oli laajempi tuki.<\/p>\n\n\n\n Presidentinvaaleissa korostuu ulko- ja turvallisuuspolitiikka \u2013 kuten syyt\u00e4 onkin \u2013 mutta muitakin teemoja ja arvoja k\u00e4siteltiin laajasti. Talous- ja ty\u00f6markkinakysymysten, koko Suomesta huolehtimisen ja kansakunnan eheyden osalta Rehnin n\u00e4kemykset tulivat hyvin esille.<\/p>\n\n\n\n Kristillisliberaali arvopohja kaikkia ja kaikkien n\u00e4kemyksi\u00e4 kunnioittaen ei j\u00e4tt\u00e4nyt ep\u00e4selv\u00e4ksi, mihin nojaa Rehnin vakaumus, kuten h\u00e4n itse on todennut: \u201cOlen kotoa oppinut, ett\u00e4 jokaista ihmist\u00e4 katsotaan samalta silmien tasalta. Se on kantava tasavaltalainen periaate.\u201d<\/p>\n\n\n\n En n\u00e4e syyt\u00e4, etteik\u00f6 keskusta voisi ja etteik\u00f6 sen my\u00f6s tulisi edustaa poliittista keskustaa, joka nojaa tasavaltalaisiin arvoihin. <\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n T\u00e4t\u00e4 tasavaltalaista<\/span> linjaa toivoisin Suomen Keskustan pit\u00e4v\u00e4n esill\u00e4 nykyist\u00e4 voimakkaammin. Huomionarvoista on sekin, ett\u00e4 liberaali ideologia ja kristillinen arvopohja eiv\u00e4t sulje toisiaan pois. Rakentava ja yhdist\u00e4v\u00e4 ote on aina erottavaa voimakkaampi.\u00a0<\/p>\n\n\n\n En n\u00e4e syyt\u00e4, etteik\u00f6 keskusta voisi ja etteik\u00f6 sen my\u00f6s tulisi edustaa poliittista keskustaa, joka nojaa tasavaltalaisiin arvoihin. Poliittista keskustaa edustavalle maltilliselle puolueelle on Suomessa tilaa ja tilausta. <\/p>\n\n\n\n Puoluejohdolla<\/span> ja eduskuntaryhm\u00e4ll\u00e4 on nyt n\u00e4yt\u00f6n paikka. Me kentt\u00e4v\u00e4ki teemme kyll\u00e4 parhaamme, mutta nykyajan mediamaastossa n\u00e4kyvin k\u00e4rki m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4lti sen, millaisena keskustalainen politiikka n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ja koetaan.<\/p>\n\n\n\n Selv\u00e4\u00e4 on, ettei keskustan nykyinen tilanne ole sit\u00e4, mihin voi tyyty\u00e4. Hyv\u00e4 uutinen on se, ett\u00e4 kaikupohjaa kansalta l\u00f6ytyy, jos oppeja ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ja osataan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomen Keskustan tukema presidenttiehdokas Olli Rehn saavutti presidentinvaaleissa hyv\u00e4n tuloksen. Noin puoli miljoonaa suomalaista eli 15,3% \u00e4\u00e4nens\u00e4 antaneista luotti Rehniin. Tulos ei ollut erinomainen, sill\u00e4 me Rehnin tukijat halusimme n\u00e4hd\u00e4 h\u00e4net toisella kierroksella ja seuraavana tasavallan presidenttin\u00e4. Maininnan ansaitsee my\u00f6s Helsingin (8,3%) ja Uudenmaan (10,9%) vaalipiirien kannatus, joka kuvastaa kasvukeskuksissakin puhutelleesta linjasta. Luottamuksesta Rehni\u00e4 kohtaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":37,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-122","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"29.1.2024 15.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/37"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=122"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=122"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=122"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=122"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":116,"date":"2022-11-02T08:38:18","date_gmt":"2022-11-02T06:38:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/?p=116"},"modified":"2022-11-02T08:38:19","modified_gmt":"2022-11-02T06:38:19","slug":"uusi-keskusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/joonas-kontta\/uusi-keskusta\/","title":{"rendered":"Uusi keskusta"},"content":{"rendered":"\n Suomen Keskustan auringonlaskua on julistettu moneen kertaan. Yht\u00e4 monta kertaa ennustukset ovat olleet v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Niin my\u00f6s t\u00e4ll\u00e4 kertaa \u2013 t\u00e4st\u00e4 olen t\u00e4ysin vakuuttunut. Suurin osa suomalaisista kuuluu poliittiseen keskustaan.\u00a0<\/p>\n\n\n\n
1. Vaikutusarviot julki<\/strong><\/p>\n\n\n\n
2. Oikaisu k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, my\u00f6s takautuvasti<\/strong><\/p>\n\n\n\n
3. Pysyv\u00e4t kontrollit datan laadulle<\/strong><\/p>\n\n\n\n\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n