[{"id":18,"date":"2023-03-15T08:33:31","date_gmt":"2023-03-15T06:33:31","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/?p=18"},"modified":"2023-06-01T13:59:22","modified_gmt":"2023-06-01T10:59:22","slug":"miten-kriiseista-eteenpain","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/miten-kriiseista-eteenpain\/","title":{"rendered":"Miten kriiseist\u00e4 eteenp\u00e4in?"},"content":{"rendered":"\n<p>Kuntien johtaminen sijoittuu toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, jossa yhteiskunnan eri tahot, toimijat ja dynamiikat kietoutuvat yhteen ja jossa syntyy m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4t\u00f6n joukko ilmi\u00f6it\u00e4 ja kehityskulkuja. T\u00e4t\u00e4 yhdistelm\u00e4\u00e4 voidaan kuvata kompleksisuudeksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Kompleksisuus puolestaan realisoituu johtamisymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ep\u00e4johdonmukaisuutena, ep\u00e4varmuutena, ja vaikeasti hahmotettavina sidoksina, joissa inhimilliset, sosiaaliset, organisatoriset, poliittiset merkitykset ja vaikutukset yhdistyv\u00e4t.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n kaiken ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kuntien johtamisessa kuljetaan ristiriidasta toiseen ja kriisist\u00e4 kriisiin. Kriisit voivat toimia sys\u00e4yksen\u00e4 uudenlaiselle tekemiselle. Kompleksisessakin toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 johtaminen voi onnistua ja toimia voimavarana ongelmanratkaisulle.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">V\u00e4it\u00e4n<\/span>, ett\u00e4 kuntajohtamisen kriisi on useimmiten vuorovaikutuksen toimimattomuuteen liittyv\u00e4 pulma, joten se on vuorovaikutuksen keinoin my\u00f6s ratkaistavissa. Asiat tai rakenteet eiv\u00e4t riitele, mutta rakenteissa voi olla puutteita, jotka altistavat riitelylle. Asiat eiv\u00e4t kohtele toisiaan kaltoin tai ole kohtuuttomia. Ihmiset kohtelevat ja ovat. Ihmiset voivat my\u00f6s muuttaa toimintaansa ja toiminnallaan palauttaa ryhm\u00e4t ja yhteis\u00f6t ratkaisujen tielle ja toimivan vuorovaikutuksen \u00e4\u00e4relle.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Vuorovaikutuksen parantaminen vaatii toimivat rakenteet, aikaa, asennemuutosta ja vuorovaikutusosaamista. Kaikki alkaa tavoitteiden m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4, jossa on vuorovaikutteisesti jaksettava pohtia mit\u00e4 ongelmaa ratkaistaan ja kenen ehdoilla. <\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on my\u00f6s pohdittava, l\u00f6ytyyk\u00f6 osaaminen omasta porukasta vai tarvitaanko mukaan ulkopuolista tukea. Ulkopuolisten toimijoiden roolia voidaan tulkita hyvin eri tavoin; siin\u00e4 miss\u00e4 yhdet kokevat ulkopuolisten viiv\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n ja hankaloittavan ratkaisuprosessia, toiset voivat kokea ulkopuolisten roolin turvallisena, tietoa ja tukea lis\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 tahona tai ratkaisujen yhteisen kehitt\u00e4misen avustajana.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Olen saanut olla mukana muutamien kuntien matkalla kohti parempaa vuorovaikutusta. Seuraavassa tiivist\u00e4n osittain tutkimuksiimme, osittain k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksiini perustuen joitakin keskeisi\u00e4 asioita, joilla vuorovaikutuksen pulmia voidaan pyrki\u00e4 ratkaisemaan ja joilla itse kukin voi parantaa omalta osaltaan vuorovaikutusta vaikeissa tilanteissa. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Roolit ja rakenteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kuntakontekstissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa toimijoiden roolit ja rajat sek\u00e4 luoda toimivat rakenteet, joiden puitteissa kuntajohtamista toteutetaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Keskustelu politiikan ja hallinnon roolijaosta on vaihdellut tiukemman rajanvedon ja sekoittuneiden roolien v\u00e4lill\u00e4 eri vuosikymmenin\u00e4. Poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja hallinnon eli viranhaltijoiden v\u00e4list\u00e4 ideaalia suhdetta ei ole pystytty m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n yksiselitteisesti, mutta on kuitenkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 luottamushenkil\u00f6iden ja virkajohtajien v\u00e4linen ty\u00f6njako on oleellinen tekij\u00e4 onnistuneessa johtamisessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Ty\u00f6njako voi vaihdella valitun toimielinmallin mukaisesti ja paikalliseen kulttuuriin kytkeytyen. Olennaista on se, ett\u00e4 rakenteita on riitt\u00e4v\u00e4sti, jotta keskustelulle on paikkoja ja se, ett\u00e4 toimijat itse ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t valitun roolituksen merkityksen ja hyv\u00e4ksyv\u00e4t oman roolinsa rajallisuuden.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Asenne ja vuorovaikutus&nbsp;<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Asenne ratkaisee paljon. Se, miten suhtaudumme toisiin ihmisiin, kuuluu ja n\u00e4kyy l\u00e4pi vuorovaikutuksessamme. Etenkin j\u00e4nnitteisiss\u00e4 tilanteissa omaa asennettaan kannattaa hiukan pohtia, sill\u00e4 se miten asennoidumme toiseen ihmiseen, vaikuttaa my\u00f6s siihen, miten tulkitsemme h\u00e4nen tekemisi\u00e4\u00e4n ja sanomisiaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Asenne on helpoin ja vaikein asia muuttaa, mutta muuttamisessa meill\u00e4 on itsell\u00e4mme siihen kaikki valta. V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 my\u00f6nteinen asenne auttaa moneen vaivaan. Suosittelen yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Asenteen lis\u00e4ksi my\u00f6s vuorovaikutusteoillamme on merkityst\u00e4. My\u00f6nteisen vuorovaikutuksen ilmastossa voi tulla kuulluksi ja erimielisyydet ratkotaan tavalla, joka ei mene henkil\u00f6kohtaisuuksiin ja ole pelottavaa tai uhkaavaa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Vuorovaikutusta voi opetella. Hyv\u00e4 vuorovaikutus perustuu kykyyn ja haluun vaihtaa ajatuksia. Nimens\u00e4 mukaan vuorovaikutuksessa on kyse vuoroin vaikuttamisesta. Pit\u00e4\u00e4 vaikuttaa ja vaikuttua. Vuorotellen.<\/p>\n\n\n\n<p>Ihmiset ajavat vuorovaikutuksen kriisiin ja ihmiset voivat n\u00e4m\u00e4 kriisit my\u00f6s ratkaista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuntien johtaminen sijoittuu toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, jossa yhteiskunnan eri tahot, toimijat ja dynamiikat kietoutuvat yhteen ja jossa syntyy m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4t\u00f6n joukko ilmi\u00f6it\u00e4 ja kehityskulkuja. T\u00e4t\u00e4 yhdistelm\u00e4\u00e4 voidaan kuvata kompleksisuudeksi. Kompleksisuus puolestaan realisoituu johtamisymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ep\u00e4johdonmukaisuutena, ep\u00e4varmuutena, ja vaikeasti hahmotettavina sidoksina, joissa inhimilliset, sosiaaliset, organisatoriset, poliittiset merkitykset ja vaikutukset yhdistyv\u00e4t.&nbsp; T\u00e4m\u00e4n kaiken ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kuntien johtamisessa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":712,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-18","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"15.3.2023 8.33","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/712"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":15,"date":"2023-01-11T15:13:43","date_gmt":"2023-01-11T13:13:43","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/?p=15"},"modified":"2023-06-01T13:59:40","modified_gmt":"2023-06-01T10:59:40","slug":"miksi-kuntajohtamisen-kriiseja-kannattaa-valttaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/miksi-kuntajohtamisen-kriiseja-kannattaa-valttaa\/","title":{"rendered":"Miksi kuntajohtamisen kriisej\u00e4 kannattaa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n<p>Edellisess\u00e4 <a href=\"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/kuntajohtamisen-kriisit-ja-vuorovaikutus\/\">kirjoituksessani<\/a> v\u00e4itin, ett\u00e4 konflikti ei aina tarkoita katastrofia, vaan voi toimivassa vuorovaikutuksessa jopa muuttua uhasta mahdollisuudeksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Konfliktin ei tarvitse tarkoittaa jonkun tai joidenkin eroamista tai siirtymist\u00e4 toisiin teht\u00e4viin eik\u00e4 ristiriitatilanteen p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 lehtien palstoille.<\/p>\n\n\n\n<p>Konflikti voi parhaimmillaan osoittaa kunnalle kulttuurin tai toiminnan kehitt\u00e4misen kohteita, jotka olisivat ilman konfliktia voineet j\u00e4\u00e4d\u00e4 huomaamatta.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Yrit\u00e4n<\/span> siis sanoa, ett\u00e4 kaikki konfliktit eiv\u00e4t johda kriisiin, jos niit\u00e4 ei p\u00e4\u00e4stet\u00e4 kehittym\u00e4\u00e4n sellaisiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Eskaloitunut konflikti, jota kutsun kuntajohtamisen kriisiksi, on sen sijaan kunnalle aina uhka. Tyypillisesti kriisiytyneit\u00e4 tilanteita edelt\u00e4\u00e4 jonkinlainen vaikeasti m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 tai hiljalleen kehittynyt suhteiden kiristyminen, jonka seurauksena viranhaltijajohtajan ja luottamushenkil\u00f6iden v\u00e4linen suhde on huonontunut.<\/p>\n\n\n\n<p>Tapahtumat voivat l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle vaikkapa henkil\u00f6st\u00f6n huonoksi kokemasta johtamisesta, mutta n\u00e4iss\u00e4kin tapauksissa tapahtumat kulminoituvat usein kuntajohtajan ja luottamushenkil\u00f6iden v\u00e4liseen suhteeseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Virkajohtajan ja keskeisten luottamushenkil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kuitenkin ne keskustelut, joiden seurauksena johtajuuskriisi hetkellisesti ratkeaa, tavalla tai toisella.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Kriisin ratkeaminen esimerkiksi kuntajohtajan eroamisen, erottamisen tai muihin teht\u00e4viin siirt\u00e4misen tai siirtymisen kautta on usein v\u00e4liaikaista, koska useimmiten kaikki kunnan luottamushenkil\u00f6t eiv\u00e4t jaa k\u00e4sityst\u00e4 huonosta johtamisesta tai n\u00e4kev\u00e4t ratkaisun liian rajuna tai jopa kuntajohtajaan kohdistuvana ajojahtina.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ll\u00f6in kuntajohtamiskriisin \u201dratkaisu\u201d sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 uuden konfliktin tai jopa kriisin siemenet.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>Voimakkaasti kahtiajakautunut poliittinen ilmasto on virkajohtamisen kannalta eritt\u00e4in vaikea ja tekee johtamisesta alituista tasapainoilua kahden ryhm\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Miksi<\/span> kriisi on uhka?\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Kriisit lamauttavat. Kriisit viev\u00e4t valtavasti energiaa, joka on pois kunnan kehitt\u00e4misest\u00e4 ja kunnan edunvalvonnasta. Pahimmillaan ylimm\u00e4n johdon riitaisuus vaikuttaa koko kunnanviraston ilmapiiriin sit\u00e4 heikent\u00e4v\u00e4sti.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kriisit vaurioittavat kuntamainetta. Kriisiytyneisiin tilanteisiin liittyy usein salattaviksi arvioituja n\u00e4k\u00f6kulmia, mink\u00e4 vuoksi asioista puhumista on rajoitettu.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 puolestaan johtaa siihen, ett\u00e4 erottamisprosessien perimm\u00e4iset syyt j\u00e4\u00e4v\u00e4t monissa tapauksissa suurelta yleis\u00f6lt\u00e4 piiloon. T\u00e4ll\u00f6in kriisi saattaa kuntalaisten silmiss\u00e4 vaikuttaa ennen kaikkea kyvytt\u00f6myydelt\u00e4 hoitaa asioita.<\/p>\n\n\n\n<p>Maineella on merkityst\u00e4 my\u00f6s tulevaisuuden kannalta. Mik\u00e4li johtaja toisensa per\u00e4\u00e4n ajautuu kunnassa kriisiin, alkaa hyv\u00e4n ammattijohtajan l\u00f6yt\u00e4minen selv\u00e4sti vaikeutua. Pitk\u00e4lle kuntauralle halajavat ja ammattijohtajuuttaan kehitt\u00e4v\u00e4t tulevaisuuden tekij\u00e4t eiv\u00e4t ehdoin tahdoin halua joutua urallaan myrskyn silm\u00e4\u00e4n. \u00a0<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Kriisit<\/span> kuormittavat ja vahingoittavat yksil\u00f6it\u00e4. Johtamiskriisit koettelevat erityisesti kuntajohtajaa mutta my\u00f6s johtavia luottamushenkil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kriisit eiv\u00e4t juuri koskaan ratkea ilman inhimillisi\u00e4 koettelemuksia ja valtavaa kuormitusta, joka voi pahimmillaan johtaa virkajohtajan ty\u00f6kyvyn menett\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Sek\u00e4 kuntajohtajat ett\u00e4 johtavat luottamushenkil\u00f6t tarvitsisivat tukea kriisien keskell\u00e4. Johtajat ovat kuitenkin usein asemassa, jossa tukea on hyvin v\u00e4h\u00e4n saatavilla. Luottamushenkil\u00f6puolella yksil\u00f6iden kuormittuminen johtaa pahimmillaan siihen, ett\u00e4 kunnalle t\u00e4rke\u00e4t luottamushenkil\u00f6t j\u00e4tt\u00e4ytyv\u00e4t ulos politiikasta.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Kriisit<\/span> vaikeuttavat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Kriisit voivat johtaa jakautuneeseen, heilurimaiseen politiikkaan, jossa l\u00e4hes tasavahvat poliittiset koalitiot hallitsevat vuorotellen enemmist\u00f6ns\u00e4 voimalla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy jatkuvana vanhojen muisteluna, toisen koalition syyttelyn\u00e4 ja voimakkaana kahtiajakona kaikissa keskeisiss\u00e4 kysymyksiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Voimakkaasti kahtiajakautunut poliittinen ilmasto on virkajohtamisen kannalta eritt\u00e4in vaikea ja tekee johtamisesta alituista tasapainoilua kahden ryhm\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. Heiluriliike itsess\u00e4\u00e4n voi toimia my\u00f6s uuden kriisin siemenen\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Kriisi ei siis kannata. Synk\u00e4n kirjoitukseni lopuksi haluan viel\u00e4 palauttaa pienen toivon liekin kriisien keskell\u00e4 kamppaileville: kriisi on useimmiten vuorovaikutuksen toimimattomuuteen liittyv\u00e4 pulma, joten se on vuorovaikutuksen keinoin my\u00f6s ratkaistavissa.&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Edellisess\u00e4 kirjoituksessani v\u00e4itin, ett\u00e4 konflikti ei aina tarkoita katastrofia, vaan voi toimivassa vuorovaikutuksessa jopa muuttua uhasta mahdollisuudeksi. Konfliktin ei tarvitse tarkoittaa jonkun tai joidenkin eroamista tai siirtymist\u00e4 toisiin teht\u00e4viin eik\u00e4 ristiriitatilanteen p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 lehtien palstoille. Konflikti voi parhaimmillaan osoittaa kunnalle kulttuurin tai toiminnan kehitt\u00e4misen kohteita, jotka olisivat ilman konfliktia voineet j\u00e4\u00e4d\u00e4 huomaamatta.\u00a0 Yrit\u00e4n siis sanoa, ett\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":712,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-15","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"11.1.2023 15.13","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/712"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":11,"date":"2022-11-09T08:31:34","date_gmt":"2022-11-09T06:31:34","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/?p=11"},"modified":"2023-06-01T13:59:45","modified_gmt":"2023-06-01T10:59:45","slug":"kuntajohtamisen-kriisit-ja-vuorovaikutus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/kuntajohtamisen-kriisit-ja-vuorovaikutus\/","title":{"rendered":"Kuntajohtamisen kriisit ja vuorovaikutus"},"content":{"rendered":"\n<p>Kuntajohtajan ty\u00f6 on vuorovaikutusammatti. Vuorovaikutusta tapahtuu hyvin monenlaisilla eri rajapinnoilla.<\/p>\n\n\n\n<p>Saman p\u00e4iv\u00e4n aikana kuntajohtaja voi helpostikin olla tekemisiss\u00e4 median, hyvinvointialuejohtajan, ministeri\u00f6n, koululaisten, paikallisten tai valtakunnallisten poliitikkojen, henkil\u00f6st\u00f6n ja johtajakollegojensa kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>Tied\u00e4mme tutkimukseen perustuen, ett\u00e4 kuntajohtajan ja oman kunnan luottamushenkil\u00f6iden v\u00e4linen yhteisty\u00f6\u00ad ja vuorovaikutussuhde on n\u00e4ist\u00e4 suhteista herkin ja se voi kriisiyty\u00e4 monesta syyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Tutkimusryhm\u00e4mme<\/span> kanssa olemme l\u00f6yt\u00e4neet viimeaikaisista julkisuuteen tulleista tapauksista ainakin nelj\u00e4nlaisia kriisiytymistarinoita, joiden seurauksena kuntajohtajan asema on tullut kyseenalaistetuksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Kyseess\u00e4 voivat olla puutteelliset rakenteet, jolloin tilaa ja aikaa viranhaltijoiden ja luottamushenkil\u00f6iden yhteiselle keskustelulle kokousten ulkopuolella ei ole.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 saattaa johtaa eriytyneisiin k\u00e4sityksiin kunnan tulevaisuudesta ja ep\u00e4luottamuksen kasvuun, kun kuntajohtajan koetaan ajavan jotain muuta kuin valtuuston linjaa.<\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 puutteelliset rakenteet voivat johtaa my\u00f6s uuvuttaviin ja pitkiin kokouksiin, joissa vatvotaan samoja asioita ja pidet\u00e4\u00e4n monologeja, kun muuta paikkaa omien n\u00e4kemysten jakamiselle ei ole.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>Pahimmillaan politiikan riitaisuus on ollut todellisuutta jo vuosia, ja kuntajohtaja toisensa per\u00e4\u00e4n on joutunut poliittisen ristitulen v\u00e4likappaleeksi.\u00a0<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Toisinaan<\/span> taas keskustelua voi olla paljonkin, mutta politiikan ristiveto on kunnassa niin rajua, ett\u00e4 viranhaltijoidenkin teot ja tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4miset tulkitaan vahvasti poliittisiksi kannanotoiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Pahimmillaan politiikan riitaisuus on ollut todellisuutta jo vuosia, ja kuntajohtaja toisensa per\u00e4\u00e4n on joutunut poliittisen ristitulen v\u00e4likappaleeksi.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Kyse voi olla my\u00f6s yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4st\u00e4 kuntajohtamisen ymp\u00e4rist\u00f6n muutoksesta, jossa valta-asetelmat joutuvat uudelleenm\u00e4\u00e4ritellyiksi vaalien tai pitk\u00e4aikaisten luottamushenkil\u00f6iden poistumisen seurauksena tai ep\u00e4onnistuneen rekrytoinnin ja kunnan organisaatiossa tapahtuneen kriisin seurauksena.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Vuorovaikutus voi my\u00f6s itsess\u00e4\u00e4n olla vajaata, joko johtuen alun pit\u00e4en ilmenneist\u00e4 ristiriitaisista odotuksista johtajalle tai j\u00e4nnitteisest\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, jossa vuorovaikutus on jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti vaikeaa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>Vuorovaikutuksen kehitt\u00e4minen ei tarkoita sit\u00e4, ettei kunnassa saa olla toisten kanssa eri mielt\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">V\u00e4it\u00e4mme<\/span>, ett\u00e4 kriisiytymisen taustalla on aina jonkinlainen uusi tai vanha, mutta k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt ristiriita, jonka ratkaisu vuorovaikutteisin menetelmin ei ole onnistunut.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4it\u00e4mme my\u00f6s, ett\u00e4 ilman jatkuvaa, ennakoivaa vuorovaikutusta ja yhteist\u00e4 tavoitteiden asettelua, johtajuuden toteuttaminen kunnassa ei ole mahdollisia.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 ennakoiva ja jatkuva vuorovaikutus ja yhteinen tavoitteiden asettelu ei voi olla pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n virkajohtajien varassa, vaan siihen on panostettava laajasti my\u00f6s politiikan puolella.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Syyllisten<\/span> tai sankareiden etsinn\u00e4n sijaan kannattaa keskitty\u00e4 vuorovaikutuksen ja sit\u00e4 kautta syntyv\u00e4n luottamusp\u00e4\u00e4oman vahvistamiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuorovaikutus on kaiken ytimess\u00e4, se voi olla strategista, suunniteltua ja sit\u00e4 voidaan kehitt\u00e4\u00e4. Strategisella vuorovaikutuksella voidaan ehk\u00e4ist\u00e4 kriisiytymist\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 keskustelutila avoimena my\u00f6s silloin, kun yhteist\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 toiminnan suunnasta ei viel\u00e4 ole.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Vuorovaikutuksen kehitt\u00e4minen ei tarkoita sit\u00e4, ettei kunnassa saa olla toisten kanssa eri mielt\u00e4. P\u00e4invastoin.<\/p>\n\n\n\n<p>Toimivassa vuorovaikutuksessa konflikti muuttuu uhasta mahdollisuudeksi, eik\u00e4 sen aina tarvitse tarkoittaa jonkun eroamista tai siirtymist\u00e4 toisiin teht\u00e4viin tai p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 lehtien palstoille.<\/p>\n\n\n\n<p>Konflikti voi my\u00f6s osoittaa kunnalle kulttuurin tai toiminnan kehitt\u00e4misen kohteita, jotka olisivat ilman konfliktia voineet j\u00e4\u00e4d\u00e4 huomaamatta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuntajohtajan ty\u00f6 on vuorovaikutusammatti. Vuorovaikutusta tapahtuu hyvin monenlaisilla eri rajapinnoilla. Saman p\u00e4iv\u00e4n aikana kuntajohtaja voi helpostikin olla tekemisiss\u00e4 median, hyvinvointialuejohtajan, ministeri\u00f6n, koululaisten, paikallisten tai valtakunnallisten poliitikkojen, henkil\u00f6st\u00f6n ja johtajakollegojensa kanssa. Tied\u00e4mme tutkimukseen perustuen, ett\u00e4 kuntajohtajan ja oman kunnan luottamushenkil\u00f6iden v\u00e4linen yhteisty\u00f6\u00ad ja vuorovaikutussuhde on n\u00e4ist\u00e4 suhteista herkin ja se voi kriisiyty\u00e4 monesta syyst\u00e4. Tutkimusryhm\u00e4mme kanssa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":712,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-11","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"9.11.2022 8.31","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/712"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":7,"date":"2022-09-07T15:10:46","date_gmt":"2022-09-07T12:10:46","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/?p=7"},"modified":"2023-06-01T13:59:51","modified_gmt":"2023-06-01T10:59:51","slug":"mista-kuntien-johtamiskriiseissa-on-kyse","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/mista-kuntien-johtamiskriiseissa-on-kyse\/","title":{"rendered":"Mist\u00e4 kuntien johtamiskriiseiss\u00e4 on kyse?"},"content":{"rendered":"\n<p>Julkisuuteen on viime vuosina noussut lukuisia kuntajohtamisen kriisitilanteita, joiden seurauksena johtajia on l\u00e4htenyt muihin kuntiin tai muihin hommiin \u2013 joko omasta tahdostaan tai luottamushenkil\u00f6iden vaatimuksesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Osa tarinoista kertoo kuntajohtajapaikkojen tuulisuudesta, mutta osa johtajien siirtymistarinoista liittyy sen sijaan kuntajohtamisuran muutokseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos ennen oli tapana johtaa samaa kuntaa hyvin pitk\u00e4\u00e4n, on nykyisin tavallisempaa, ett\u00e4 kuntajohtajat siirtyv\u00e4t johtajaurallaan muihin kuntiin tai muihin kuntien kanssa toimiviin organisaatioihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Kyse ei siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole negatiivisesta ilmi\u00f6st\u00e4, jossa johtamisty\u00f6 kunnassa on luotaanty\u00f6nt\u00e4v\u00e4\u00e4 tai muuttunut mahdottomaksi, vaan positiivisesta ilmi\u00f6st\u00e4, jossa kuntajohtajaura toimii hyv\u00e4n\u00e4 pohjana my\u00f6s muille johtajan teht\u00e4ville.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">T\u00e4ss\u00e4<\/span> kolumnisarjassa keskityn kuitenkin tapauksiin, joissa kuntajohtaminen on tavalla tai toisella kriisiytynyt. Pohdin my\u00f6s sit\u00e4, miss\u00e4, miten ja milloin kriisien eskaloituminen voitaisiin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kriisit nakertavat monin tavoin kuntien toimintakyky\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4ksi minua kunta- ja aluejohtamisen tutkijana ja kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 kiinnostaa se, miten julkista johtamista voitaisiin kehitt\u00e4\u00e4 suuntaan, jossa politiikka ja asiantuntemus tukisivat toisiaan ja muodostaisivat vankan pohjan suomalaisen yhteiskunnan kehitt\u00e4miselle ja menestykselle.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>Selv\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain se, ett\u00e4 kuntajohtamisen kriisit tapahtuvat areenalla, joka on monella eri tavalla muutoksessa.&nbsp;<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Syit\u00e4<\/span> kuntajohtamisen kriiseille on etsitty monesta l\u00e4hteest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Voimme syytt\u00e4\u00e4 kriiseist\u00e4 k\u00e4rjist\u00e4m\u00e4\u00e4n pyrkiv\u00e4\u00e4 keskustelukulttuuria, populismia tai sosiaalista mediaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Olen kuullut my\u00f6s, ett\u00e4 kriisist\u00e4 voi syytt\u00e4\u00e4 vaikkapa paikallislehte\u00e4, joka julkaisee kunnan toiminnasta vain kielteisi\u00e4 uutisia.<\/p>\n\n\n\n<p>Syyt\u00e4 voidaan etsi\u00e4 my\u00f6s tempoilevasta valtionohjauksesta, joka yhdell\u00e4 k\u00e4dell\u00e4 vaatii ja velvoittaa ja toisella k\u00e4dell\u00e4 kirist\u00e4\u00e4 kukkaronny\u00f6rej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Viranhaltijapuolella syyt\u00e4 saatetaan etsi\u00e4 politiikasta ja poliittiset toimijat voivat omissa arvioissaan pohtia viranhaltijoiden moraalia, etiikkaa tai p\u00e4tevyytt\u00e4 kriisiytymisen syin\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Selv\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain se, ett\u00e4 kuntajohtamisen kriisit tapahtuvat areenalla, joka on monella eri tavalla muutoksessa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>Kuntalaiset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 taivu hallintoalamaisiksi, vaan heist\u00e4 on tullut laatutietoisia asiakkaita.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">T\u00e4ll\u00e4<\/span> vuosituhannella kuntiin kohdistuneet muutokset ovat olleet moninaisia.<\/p>\n\n\n\n<p>Uusia hallinnon tasoja rakentuu ja toimintoja t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n markkinamekanismein ja erilaisin yhteisty\u00f6muodoin.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuntalaisten rooli on radikaalisti muuttunut: kuntalaiset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 taivu hallintoalamaisiksi, vaan heist\u00e4 on tullut laatutietoisia asiakkaita.<\/p>\n\n\n\n<p>Samaan aikaan paikallispolitikka, joka kuntien tapauksessa on johtajan iholla, on pirstoutunut: vakiintuneista valta-asetelmista on siirrytty kohti yh\u00e4 hajanaisempia intressiryhmi\u00e4 ja leimahdusherkempi\u00e4 polarisoituvia kysymyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4m\u00e4 muutokset asettavat kuntien johtajat monella tavoin vaa\u2019ankieliasemaan. Johtajien on tasapainoteltava erilaisten intressien, arvojen ja toimintatapojen v\u00e4limaastossa ja toimittava parhaansa mukaan, jotta johtaminen ja organisaation toiminta eiv\u00e4t kriisiytyisi.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Muutokset voidaan kiteytt\u00e4\u00e4 sanoen, ett\u00e4 kuntajohtamisen toimintaymp\u00e4rist\u00f6 on monimutkaistunut monin tavoin. Ja t\u00e4ss\u00e4 monimutkaistumisessa vuorovaikutus on avainasemassa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Seuraavissa<\/span> kolumneissani pureudun syv\u00e4llisemmin erilaisiin kriiseihin ja pohdin niiden ratkaisuvaihtoehtoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Toivottavasti my\u00f6s her\u00e4t\u00e4n yhden, jos toisenkin luottamushenkil\u00f6n ja viranhaltijan pohtimaan omaa toimintaansa, jotta julkinen hallintomme olisi tulevaisuudessakin siedett\u00e4v\u00e4, jopa miellytt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6paikka.&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Julkisuuteen on viime vuosina noussut lukuisia kuntajohtamisen kriisitilanteita, joiden seurauksena johtajia on l\u00e4htenyt muihin kuntiin tai muihin hommiin \u2013 joko omasta tahdostaan tai luottamushenkil\u00f6iden vaatimuksesta. Osa tarinoista kertoo kuntajohtajapaikkojen tuulisuudesta, mutta osa johtajien siirtymistarinoista liittyy sen sijaan kuntajohtamisuran muutokseen. Jos ennen oli tapana johtaa samaa kuntaa hyvin pitk\u00e4\u00e4n, on nykyisin tavallisempaa, ett\u00e4 kuntajohtajat siirtyv\u00e4t johtajaurallaan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":712,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-7","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"7.9.2022 15.10","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/712"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jenni-airaksinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]