[{"id":47,"date":"2026-03-13T10:17:19","date_gmt":"2026-03-13T08:17:19","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/?p=47"},"modified":"2026-03-13T10:17:21","modified_gmt":"2026-03-13T08:17:21","slug":"maailmankaupan-vapautta-puolustettava","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/maailmankaupan-vapautta-puolustettava\/","title":{"rendered":"Maailmankaupan vapautta puolustettava\u00a0"},"content":{"rendered":"\n<p>Yhdysvaltojen ja Israelin hy\u00f6kk\u00e4ys Iraniin helmikuun lopussa johti Iranin k\u00e4ynnist\u00e4miin laajoihin vastahy\u00f6kk\u00e4yksiin L\u00e4hi-id\u00e4n alueella. <\/p>\n\n\n\n<p>ranin toimet ovat johtaneet Hormuzinsalmen merikuljetusten keskeytymiseen, \u00f6ljyn hinnan nousuun, globaalien toimitusketjujen hidastumiseen ja kansainv\u00e4lisen lentoliikenteen h\u00e4iri\u00f6ihin.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Kiihtyv\u00e4n geotaloudellisen kilpailun, nousevan protektionismin ja Yhdysvaltain harjoittaman poukkoilevan tullipolitiikan lis\u00e4ksi maailmantalous ja maailmankauppa eiv\u00e4t olisi kaivanneet uutta konfliktia.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Hy\u00f6kk\u00e4yksell\u00e4<\/span> Iraniin on ollut laaja-alaisia vaikutuksia koko maailman talouteen, turvallisuuteen ja vakauteen. Heill\u00e4, jotka ovat sotatoimet aloittaneet, on my\u00f6s vastuu mietti\u00e4, miten ne lopetetaan. Iranin on vastaavasti kunnioitettava merenkulun vapautta.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Maailmankaupassa tarvitaan vakautta ja ennustettavuutta. Maailmanpolitiikassa tarvitaan puolestaan enemm\u00e4n diplomatiaa ja rauhanrakentamista.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Iranin ydinohjelma muodostaa turvallisuusuhan, mutta sit\u00e4 ei ratkaista sotimalla vaan monenkeskisell\u00e4 diplomatialla ja neuvotteluilla.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Euroopan maat eiv\u00e4t ole eiv\u00e4tk\u00e4 ajaudu osalliseksi konfliktiin vaan pyrkiv\u00e4t vahvistamaan rooliaan diplomatiaan perustuvien ratkaisujen rakentajana.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Sulkeutuvat markkinat ja poliittisesti ohjatut kaupan esteet tekev\u00e4t maailmantaloudesta haavoittuvamman.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Euroopan<\/span> taloudellinen hyvinvointi perustuu avoimiin markkinoihin ja toimiviin globaaleihin kauppasuhteisiin. Siksi Euroopan etu on ennen kaikkea vakaus, h\u00e4iri\u00f6tt\u00f6m\u00e4t toimitusketjut ja ennustettava kauppapolitiikka.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Samalla Euroopan on kyett\u00e4v\u00e4 riippuvuuksien v\u00e4hent\u00e4miseen, toimitusketjujen monipuolistamiseen ja teollisuuden uudistumiseen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kauppapolitiikassa protektionismi on vahvistunut. Kauppasotia, tulleja ja taloudellista painostusta on alettu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 geopoliittisina ty\u00f6kaluina. T\u00e4llainen kehitys heikent\u00e4\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 kaikkien maiden taloudellista kasvua ja ty\u00f6llisyytt\u00e4. Sulkeutuvat markkinat ja poliittisesti ohjatut kaupan esteet tekev\u00e4t maailmantaloudesta haavoittuvamman.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Vapaakauppa<\/span> on vaurauden l\u00e4hde. Kun maat ovat kesken\u00e4\u00e4n taloudellisesti sidoksissa, konfliktien kustannukset kasvavat kaikille osapuolille. Toimivat kauppasuhteet ja yhteiset taloudelliset intressit luovat kannustimia yhteisty\u00f6lle ja rauhanomaisille ratkaisuille.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hi-id\u00e4n konflikti osoittaa, kuinka tiiviisti turvallisuus, talous ja politiikka ovat kytkeytyneet toisiinsa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Euroopan teht\u00e4v\u00e4 on puolustaa avoimia markkinoita, vapaata maailmankauppaa ja monenkeskisi\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4.&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yhdysvaltojen ja Israelin hy\u00f6kk\u00e4ys Iraniin helmikuun lopussa johti Iranin k\u00e4ynnist\u00e4miin laajoihin vastahy\u00f6kk\u00e4yksiin L\u00e4hi-id\u00e4n alueella. ranin toimet ovat johtaneet Hormuzinsalmen merikuljetusten keskeytymiseen, \u00f6ljyn hinnan nousuun, globaalien toimitusketjujen hidastumiseen ja kansainv\u00e4lisen lentoliikenteen h\u00e4iri\u00f6ihin.\u00a0 Kiihtyv\u00e4n geotaloudellisen kilpailun, nousevan protektionismin ja Yhdysvaltain harjoittaman poukkoilevan tullipolitiikan lis\u00e4ksi maailmantalous ja maailmankauppa eiv\u00e4t olisi kaivanneet uutta konfliktia.&nbsp; Hy\u00f6kk\u00e4yksell\u00e4 Iraniin on ollut laaja-alaisia [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":814,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-47","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/kategoria\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"13.3.2026 10.17","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/814"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=47"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":48,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47\/revisions\/48"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=47"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=47"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=47"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":44,"date":"2025-12-19T11:14:41","date_gmt":"2025-12-19T09:14:41","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/?p=44"},"modified":"2025-12-19T11:14:42","modified_gmt":"2025-12-19T09:14:42","slug":"autuaita-ovat-rauhantekijat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/autuaita-ovat-rauhantekijat\/","title":{"rendered":"Autuaita ovat rauhantekij\u00e4t\u00a0"},"content":{"rendered":"\n<p>Kristillisen maailman juhlan, joulun, l\u00e4hestyminen palautti mieleen vuorisaarnan vanhan viisauden: Autuaita ovat rauhantekij\u00e4t.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Maailma totisesti tarvitsee rauhanrakentajia, jotka hakevat oikeudenmukaisia ja kest\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja sotien lopettamiseen. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Keskustelut<\/span> Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan lopettamiseksi Ukrainassa k\u00e4ynnistyiv\u00e4t Yhdysvaltojen johdolla.\u00a0Yhdysvaltojen ensimm\u00e4inen luonnos rauhansuunnitelmaksi suosi hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4, Ukraina oli keskusteluissa ohitettu eik\u00e4 Euroopalla ollut roolia.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Silt\u00e4 pohjalta ei ollut edellytyksi\u00e4 rakentaa kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ratkaisua.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Varsin kummallisesta neuvottelutaktiikasta huolimatta on Yhdysvaltain hallinnolle annettava tunnustus siit\u00e4, ett\u00e4 he saivat keskustelut liikkeelle. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Eurooppa on onneksi ryhdist\u00e4ytynyt. Euroopan suurten maiden, Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan, my\u00f6t\u00e4vaikutuksella k\u00e4ydyt keskustelut ovat vahvistaneet Ukrainan asemaa ja rakentaneet oikeudenmukaista polkua rauhalle Ukrainaan. \u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Berliiniss\u00e4 k\u00e4ytyjen neuvottelujen tuloksena p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 on suunnitelma, joka mahdollistaisi vahvan tuen Ukrainan asevoimille, loisi Ukrainalle Naton viidett\u00e4 artiklaa vastaavat turvatakuut ja tukisi Ukrainan j\u00e4lleenrakentamista.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Maat, jotka ovat muutenkin tukeneet Ukrainaa muita enemm\u00e4n, eiv\u00e4t voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 jatkossa en\u00e4\u00e4 h\u00e4vi\u00e4v\u00e4lle kannalle.\u00a0<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Eurooppa-neuvosto<\/span> p\u00e4\u00e4si lopulta sopuun 90 miljardin tuesta Ukrainalle, mik\u00e4 varmistaa Ukrainan rahoitustarpeet seuraavan kahden vuoden aikana. Yhteisvelkaan p\u00e4\u00e4tynyt ratkaisu voitti valitettavasti kannan, jonka mukaan rahoituksen olisi pit\u00e4nyt perustua Ven\u00e4j\u00e4n j\u00e4\u00e4dytettyjen varojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Suomi, Saksa, Pohjoismaat ja Baltian maat sek\u00e4 Puola ja Hollanti joutuivat antamaan periksi yhteisvelan hyv\u00e4ksymiselle. Maat, jotka ovat muutenkin tukeneet Ukrainaa muita enemm\u00e4n, eiv\u00e4t voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 jatkossa en\u00e4\u00e4 h\u00e4vi\u00e4v\u00e4lle kannalle.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>EU-maiden, jotka suojaavat unionin it\u00e4ist\u00e4 sivustaa, panostavat puolustukseensa ja tukevat Ukrainaa, on saatava seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksest\u00e4 muita enemm\u00e4n, sill\u00e4 ne ovat kantaneet suurinta vastuuta maanosamme turvallisuudesta.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Ukrainan<\/span> rauhantunnusteluissa vaikeat kysymykset ovat j\u00e4ljell\u00e4. Alueisiin liittyvist\u00e4 kysymyksist\u00e4 voivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 vain ukrainalaiset itse.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4 onko Ven\u00e4j\u00e4 ollenkaan valmis keskusteluihin ja voiko ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n raskaisiin sotarikoksiin syyllistyneen maan hallinnon kanssa k\u00e4yd\u00e4 aitoja neuvotteluja ja sopia asioista niin, ett\u00e4 sopimukset pit\u00e4isiv\u00e4t.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kokemukset eiv\u00e4t lupaa hyv\u00e4\u00e4. Neuvostoliiton hajotessa Ukraina luopui ydinaseista ja sai Budapestin muistiossa vuonna 1994 turvallisuustakuut alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin puolesta. Ven\u00e4j\u00e4 rikkoi sopimusta.&nbsp; &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Diplomatiaan kuuluu kuitenkin se, ett\u00e4 keskustelukumppaneina ovat my\u00f6s he, joiden kanssa olemme eniten eri mielt\u00e4 ja joihin voimme v\u00e4hiten luottaa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Eurooppa<\/span> ei voi alistua kansainv\u00e4list\u00e4 oikeutta rikkovien suurvaltojen pelinappulaksi. Jotta Eurooppa voi olla yh\u00e4 vaikutusvaltaisempi diplomatian toimija, on sen takana oltava sotilaallista voimaa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Euroopan unionista on yhdess\u00e4 eurooppalaisten liittolaisten kanssa teht\u00e4v\u00e4 sotilaallisesti kyvyk\u00e4s suurvaltatoimija.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Vahva, toimintakykyinen ja yhten\u00e4isempi Eurooppa on paras tae rauhanrakentamiselle ja maailmanrauhalle.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kristillisen maailman juhlan, joulun, l\u00e4hestyminen palautti mieleen vuorisaarnan vanhan viisauden: Autuaita ovat rauhantekij\u00e4t.\u00a0 Maailma totisesti tarvitsee rauhanrakentajia, jotka hakevat oikeudenmukaisia ja kest\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja sotien lopettamiseen. &nbsp; Keskustelut Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan lopettamiseksi Ukrainassa k\u00e4ynnistyiv\u00e4t Yhdysvaltojen johdolla.\u00a0Yhdysvaltojen ensimm\u00e4inen luonnos rauhansuunnitelmaksi suosi hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4, Ukraina oli keskusteluissa ohitettu eik\u00e4 Euroopalla ollut roolia.\u00a0 Silt\u00e4 pohjalta ei ollut edellytyksi\u00e4 rakentaa kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ratkaisua.&nbsp; [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":814,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-44","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/kategoria\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"19.12.2025 11.14","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/814"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=44"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=44"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=44"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=44"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":40,"date":"2025-10-06T13:59:01","date_gmt":"2025-10-06T10:59:01","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/?p=40"},"modified":"2025-10-06T13:59:02","modified_gmt":"2025-10-06T10:59:02","slug":"droonien-torjumista-on-tehostettava","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/droonien-torjumista-on-tehostettava\/","title":{"rendered":"Droonien torjumista on tehostettava\u00a0"},"content":{"rendered":"\n<p>Euroopassa on kuluneen syksyn aikana koettu useita droonien tekemi\u00e4 h\u00e4irint\u00e4tapauksia lentokentill\u00e4 ja sotilastukikohtien l\u00e4heisyydess\u00e4. Ilmi\u00f6 koskettaa erityisesti EU:n it\u00e4rajan maita.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Euroopan ilmatilassa havaituissa drooneissa on kyse hybridivaikuttamisesta, jolla pyrit\u00e4\u00e4n testaamaan reaktioita ja puolustusta, aiheuttamaan h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 ja ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n informaatiota.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Droonit ovat tehokas hybridivaikuttamisen strategia, sill\u00e4 ne ovat kustannustehokkaita ja monik\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4. Niiden l\u00e4hett\u00e4j\u00e4 on vaikeasti todennettavissa.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Droonien<\/span> lis\u00e4ksi vihamielinen toimija on k\u00e4ytt\u00e4nyt perinteisimpi\u00e4kin tapoja vaikuttaa. Vakavin tapaus oli ilmatilan loukkaus Virossa, kun kolme Ven\u00e4j\u00e4n MIG-31 -h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4 rikkoi maan ilmatilaa 12 minuutin ajan.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Viron \u00c4marista l\u00e4hteneet italialaish\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t, jotka ovat osa Naton ilmapuolustusta Virossa, saattoivat ven\u00e4l\u00e4iskoneet pois Viron ilmatilasta. My\u00f6s Suomen ja Ruotsin h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t osallistuivat tarkkailuun.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Nato-mailla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n tehokas ja integroitu ilmapuolustusj\u00e4rjestelm\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4jien ja ohjusten muodostaman uhan torjumiseen.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Droonien<\/span> tehokkaan torjumisen osalta toimenpiteit\u00e4 on tehostettava ja lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4. Kokonaisuus koostuu maiden viranomaisten toimista, EU:n yhteisist\u00e4 toimista ja Naton toimista vahvistaa liittokunnan it\u00e4ist\u00e4 sivustaa maalla, merell\u00e4 ja ilmassa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Sis\u00e4isen ja ulkoisen turvallisuuden viranomaisilla on oltava riitt\u00e4v\u00e4t toimivaltuudet, selke\u00e4 ty\u00f6njako ja tekniset keinot est\u00e4\u00e4 droonien toiminta kriittisiss\u00e4 kohteissa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>EU:n puitteissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 nopeuttaa EU:n it\u00e4isten osien suojelemiseen suunniteltua Eastern Flank Watch -hanketta. Hankkeen keskeinen osa on droonimuuri, joka vahvistaa droonien tunnistusta, valvontaa ja torjumista.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Pienempi\u00e4 drooneja ei ole kustannustehokasta torjua h\u00e4vitt\u00e4jill\u00e4 ja ohjuksilla. Matalalla lent\u00e4vien pienempien droonien torjuntaan tarvitaan uutta kustannustehokasta teknologiaa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">EU:n<\/span> j\u00e4senmaiden, my\u00f6s Suomen, kannattaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 droonien torjumisen kehitt\u00e4misess\u00e4 yhteishankintoja ja EU:n yhteisi\u00e4 rahoitusj\u00e4rjestelyj\u00e4 kuten SAFE-instrumenttia.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Puolan droonitapahtumien j\u00e4lkeen puolustusliitto Nato k\u00e4ynnisti Eastern Sentry -operaation koko it\u00e4isen sivustan puolustuksen vahvistamiseksi. Aiemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna Naton 15 j\u00e4senmaata Suomi mukaan lukien k\u00e4ynnistiv\u00e4t hankkeen matalalla, alle 150 metriss\u00e4 lent\u00e4vien ilmauhkien havaitsemiseksi.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Droonien tehokas torjuminen on keskeinen osa siviiliyhteiskunnan h\u00e4iri\u00f6tt\u00f6m\u00e4n toiminnan varmistamista ja liittokunnan yhteisen puolustuksen ja pelotteen vahvistamista.&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Euroopassa on kuluneen syksyn aikana koettu useita droonien tekemi\u00e4 h\u00e4irint\u00e4tapauksia lentokentill\u00e4 ja sotilastukikohtien l\u00e4heisyydess\u00e4. Ilmi\u00f6 koskettaa erityisesti EU:n it\u00e4rajan maita.\u00a0 Euroopan ilmatilassa havaituissa drooneissa on kyse hybridivaikuttamisesta, jolla pyrit\u00e4\u00e4n testaamaan reaktioita ja puolustusta, aiheuttamaan h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 ja ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n informaatiota.&nbsp; Droonit ovat tehokas hybridivaikuttamisen strategia, sill\u00e4 ne ovat kustannustehokkaita ja monik\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4. Niiden l\u00e4hett\u00e4j\u00e4 on vaikeasti todennettavissa. Droonien [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":814,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-40","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/kategoria\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"6.10.2025 13.59","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/814"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=40"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=40"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=40"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=40"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":36,"date":"2025-05-07T09:58:26","date_gmt":"2025-05-07T06:58:26","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/?p=36"},"modified":"2025-05-07T09:58:27","modified_gmt":"2025-05-07T06:58:27","slug":"suomi-tarvitsee-selkean-eu-vision","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/suomi-tarvitsee-selkean-eu-vision\/","title":{"rendered":"Suomi tarvitsee selke\u00e4n EU-vision"},"content":{"rendered":"\n<p>Suomen EU-j\u00e4senyyden alkamisesta tuli t\u00e4n\u00e4 vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Koko unionin kannalta merkkipaalu on puolestaan 75 vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 Schumanin julistus, joka n\u00e4ytti suunnan maanosamme taloudelliselle ja poliittiselle kehitykselle.<\/p>\n\n\n\n<p>Ranskan ulkoministeri <strong>Robert Schumanin <\/strong>julistus loi perustan yhteis\u00f6lle, jonka ytimess\u00e4 ovat olleet rauha, taloudellinen yhteisty\u00f6 ja yhten\u00e4isyys. N\u00e4m\u00e4 peruspilarit ovat t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ajankohtaisempia kuin aikoihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Ep\u00e4varmassa maailmassa unionilla on entist\u00e4kin merkitt\u00e4v\u00e4mpi ja vastuullisempi teht\u00e4v\u00e4 toimia vakauden ankkurina. Ankkurina, jonka lujan perustan muodostavat ja toimintaa ohjaavat demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien arvot.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Unionin<\/span> arvoperustaa haastetaan sek\u00e4 unionin sis\u00e4lt\u00e4 ett\u00e4 ulkopuolelta. \u00c4\u00e4riajattelun yleistyminen er\u00e4iss\u00e4 j\u00e4senmaissa, <strong>Donald Trumpin<\/strong> hallinnon aiheuttamat ongelmat ja monenkeskiseen s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaiseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n kohdistuvat uhat edellytt\u00e4v\u00e4t unionilta oman roolinsa kirkastamista ja arvojensa tinkim\u00e4t\u00f6nt\u00e4 puolustamista.<\/p>\n\n\n\n<p>Euroopan unionille on lankeamassa vapaan maailman johtajan rooli. Roolin lunastaminen vaatii edistyksellist\u00e4 ja eteenp\u00e4in suuntaavaa ajattelua unionin instituutioilta ja j\u00e4senmailta.<\/p>\n\n\n\n<p>J\u00e4senmailta odotetaan vakaata, vastuullista ja vaikuttavaa EU-politiikkaa, joka vaalii Euroopan yhteist\u00e4 etua ja luo unionille tarvittavat ty\u00f6kalut vastata globaaliin kilpailuun ja vastakkainasetteluun autorit\u00e4\u00e4risten tahojen kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Suomi<\/span> on pyrkinyt olemaan aktiivinen ja rakentava j\u00e4senmaa, joka esitt\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisi\u00e4 ratkaisuja ja hakee yhteist\u00e4 tiet\u00e4 eteenp\u00e4in. Suomi on ollut useammin osa ratkaisua kuin osa ongelmaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomellakin on silti parannettavaa omassa EU-politiikassaan. Hallituksen laatimat EU-avaintavoitteet ovat tarpeellisia, mutta eiv\u00e4t riitt\u00e4vi\u00e4. Suomelta on puuttunut pidemm\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen EU-visio ja -linja. Vastaamatta on j\u00e4\u00e4nyt kysymys, millaisen Euroopan unionin haluamme vuonna 2035?<\/p>\n\n\n\n<p>Suomen EU-politiikasta keskustellaan vilkkaimmin Euroopan parlamentin vaaleissa, mutta Suomen EU-linja ratkaistaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 eduskuntavaaleissa ja niit\u00e4 seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Siksi jokaisen eduskuntapuolueen olisi syyt\u00e4 laatia ja esitt\u00e4\u00e4 tarkempi EU-visionsa eduskuntavaalien yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Seuraavan<\/span> hallituksen olisi syyt\u00e4 j\u00e4lleen laatia perusteellisempi EU-selonteko, joka viitoittaisi Suomen linjaa EU:n tulevaisuudelle.<\/p>\n\n\n\n<p>EU:n tulevaisuusvision ydinkysymykset liittyv\u00e4t EU:n globaalin roolin vahvistamiseen, poliittiseen ja taloudelliseen toiminta- ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekokykyyn laajentuvassa unionissa sek\u00e4 kansainv\u00e4lisiin kumppanuuksiin demokratian, vakauden ja turvallisuuden takaamiseksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen EU-j\u00e4senyyden alkamisesta tuli t\u00e4n\u00e4 vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Koko unionin kannalta merkkipaalu on puolestaan 75 vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 Schumanin julistus, joka n\u00e4ytti suunnan maanosamme taloudelliselle ja poliittiselle kehitykselle. Ranskan ulkoministeri Robert Schumanin julistus loi perustan yhteis\u00f6lle, jonka ytimess\u00e4 ovat olleet rauha, taloudellinen yhteisty\u00f6 ja yhten\u00e4isyys. N\u00e4m\u00e4 peruspilarit ovat t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ajankohtaisempia kuin aikoihin. Ep\u00e4varmassa maailmassa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":814,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-36","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/kategoria\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"7.5.2025 9.58","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/814"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=36"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=36"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=36"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=36"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":33,"date":"2025-02-24T09:48:21","date_gmt":"2025-02-24T07:48:21","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/?p=33"},"modified":"2025-02-24T09:48:22","modified_gmt":"2025-02-24T07:48:22","slug":"saksan-uusi-suunta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/saksan-uusi-suunta\/","title":{"rendered":"Saksan uusi suunta\u00a0"},"content":{"rendered":"\n<p>Saksan liittop\u00e4iv\u00e4vaalien tulos oli odotettu. Vaalien voittajaksi nousi kristillisdemokraattien (CDU) ja Baijerin sisarpuolueen (CSU) oikeistounioni vajaan 29 prosentin kannatuksella. Laitaoikeiston AfD eteni huomattavasti ja nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi noin 20 prosentin kannatuksella.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Ven\u00e4j\u00e4 pyrki propagandalla vaikuttamaan vaalitulokseen ja antoi n\u00e4in tukea AfD:lle. Yhdysvaltain hallinnon korkealta tasolta puolestaan peittelem\u00e4tt\u00e4 ja suoraan annettiin tukea AfD:lle. Eurooppalaisten demokratioiden kest\u00e4vyytt\u00e4 koetellaan id\u00e4st\u00e4 ja l\u00e4nnest\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Saksan demokratia kest\u00e4\u00e4. AfD ei ole nousemassa hallitukseen. Palomuuri pit\u00e4\u00e4 edelleen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Liittokansleriksi<\/span> nousevalla CDU:n puheenjohtajalla <strong>Friedrich Merzill\u00e4<\/strong> on realistinen kuva Yhdysvaltain nykyhallinnosta. Merz arvioi, ettei Yhdysvaltain hallintoa kiinnosta Euroopan kohtalo. Merz pyrkii vahvistamaan Eurooppaa ja \u201ditsen\u00e4istym\u00e4\u00e4n\u201d Yhdysvalloista.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Vapaa demokraattinen puolue FDP tippui Bundestagista, kuten k\u00e4vi vuonna 2013. FDP:t\u00e4 tarvitaan poliittisessa kent\u00e4ss\u00e4 keskiviivan oikealla puolella olevana edistyksen \u00e4\u00e4nen\u00e4. FDP:ll\u00e4 on edess\u00e4\u00e4n puolueen j\u00e4lleenrakennuksen aika.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Liittokansleri <strong>Olaf Scholzin<\/strong> johtaman SPD:n kannatus oli historiallisen heikko. Scholzin j\u00e4lkeen SPD:n voimahahmoksi on nousemassa pragmaattinen ja selke\u00e4sanainen puolustusministeri <strong>Boris Pistorius<\/strong>.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>CDU:n Merz pyrkii muodostamaan hallituksen mahdollisimman pian. Todenn\u00e4k\u00f6inen vaihtoehto on suuri koalitio, CDU:n ja SPD:n hallitus.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Saksan<\/span> tulevan liittohallituksen sis\u00e4-, EU- ja ulkopoliittiset haasteet ovat suuria. Valtavirran hallituspuolueiden on kyett\u00e4v\u00e4 rakentavaan yhteisty\u00f6h\u00f6n erilaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista huolimatta.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Saksan hallitukselta odotetaan maan talouden elvytt\u00e4mist\u00e4, panostuksia puolustukseen, Ukrainan tukemista ja johtajuutta Euroopan unionissa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Saksa on ollut pitk\u00e4\u00e4n Euroopan talouden veturi, mutta kone on yskinyt pahasti viimeisin\u00e4 vuosina. Hallituksen kiireellisen\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on panostaa maan infrastruktuuriin, digitalisaatioon ja innovaatioihin. <\/p>\n\n\n\n<p>Saksa on Suomelle t\u00e4rke\u00e4 kauppakumppani, jonka kansantalouden menestyminen ja uudistuminen on suoraan kytk\u00f6ksiss\u00e4 maamme teollisuuden vientiedellytyksiin.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Saksalta<\/span> odotetaan EU-politiikassa johtajuutta, johon Merz on ilmaissut tarttuvansa. <\/p>\n\n\n\n<p>Ranska on ottanut poliittisen johtoroolin EU:ssa ja saa nyt rinnalleen aktivoituvan Saksan. Konservatiivisen Merzin ja edistysmielisen Macronin yhteisty\u00f6 voi palauttaa EU:n perinteisen Saksa-Ranska -akselin toimintakyvyn. <\/p>\n\n\n\n<p>Sit\u00e4 Eurooppa tarvitsee.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Saksan liittop\u00e4iv\u00e4vaalien tulos oli odotettu. Vaalien voittajaksi nousi kristillisdemokraattien (CDU) ja Baijerin sisarpuolueen (CSU) oikeistounioni vajaan 29 prosentin kannatuksella. Laitaoikeiston AfD eteni huomattavasti ja nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi noin 20 prosentin kannatuksella.\u00a0 Ven\u00e4j\u00e4 pyrki propagandalla vaikuttamaan vaalitulokseen ja antoi n\u00e4in tukea AfD:lle. Yhdysvaltain hallinnon korkealta tasolta puolestaan peittelem\u00e4tt\u00e4 ja suoraan annettiin tukea AfD:lle. Eurooppalaisten demokratioiden [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":814,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-33","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/kategoria\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"24.2.2025 9.48","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/814"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=33"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=33"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=33"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=33"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":30,"date":"2024-12-02T10:51:54","date_gmt":"2024-12-02T08:51:54","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/?p=30"},"modified":"2024-12-02T10:51:55","modified_gmt":"2024-12-02T08:51:55","slug":"uuden-eu-komission-asialistalla-talous-teknologia-ja-turvallisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/uuden-eu-komission-asialistalla-talous-teknologia-ja-turvallisuus\/","title":{"rendered":"Uuden EU-komission asialistalla talous, teknologia ja turvallisuus\u00a0"},"content":{"rendered":"\n<p>Uusi EU-komissio on aloittanut ty\u00f6ns\u00e4 yh\u00e4 haasteellisemmaksi muuttuneessa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Euroopan unioni haastavat hidas talouskasvu, kilpajuoksu teknologisessa kehityksess\u00e4 ja vaarallinen turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Euroopan unionin on oltava taloudeltaan kilpailukykyisempi, teknologialtaan omavaraisempi ja turvallisuudeltaan itsen\u00e4isempi.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Vahva teollinen pohja, edistyksellisen teknologian hy\u00f6dynt\u00e4minen ja turvallisuus kytkeytyv\u00e4t tiiviisti toisiinsa. Mit\u00e4 vahvempi taloudeltaan ja teknologiselta toimintakyvylt\u00e4\u00e4n unioni on,&nbsp;&nbsp;sit\u00e4 vahvempi se on my\u00f6s kohtaamaan ulkoiseen turvallisuuteen kohdistuvat uhat.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Keskustan<\/span> ja RKP:n Uudistuva Eurooppa -ryhm\u00e4ll\u00e4 on vahvat asemat komissiossa. Poliittista ryhm\u00e4\u00e4mme edustaa viisi komissaaria, joista kaksi, Viron <strong>Kaja Kalla<\/strong>s ja Ranskan <strong>St\u00e9phane S\u00e9journ\u00e9<\/strong>, toimivat komission varapuheenjohtajina.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>S\u00e9journe on sis\u00e4markkinakomissaari, jonka vastuulle kuuluu EU:n uuden teollisuusstrategian muotoilu.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Pohjoismaiden ja Baltian komissaareilla, Suomen <strong>Henna Virkkusella<\/strong>, Kaja Kallaksella ja Liettuan <strong>Andrius Kubiliuksella<\/strong>, on vastuullaan turvallisuuden kannalta keskeisimm\u00e4t salkut.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>EU:n ulkopolitiikan vahvistamiseksi ulkopolitiikan korkea edustaja Kallas korosti parlamentin kuulemisessa tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 EU:n eri toimielinten ja j\u00e4senmaiden v\u00e4lill\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Puolustus- ja avaruuskomissaari Kubilius laatii yhteisty\u00f6ss\u00e4 Kallaksen kanssa Euroopan puolustuksen valkoisen kirjan. Se tasoittaa tiet\u00e4 kohti aitoa EU:n puolustusunionia.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Teknologisesta suvereniteetista, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaava Virkkunen tulee ensimm\u00e4isen 100 p\u00e4iv\u00e4n aikana esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n teko\u00e4lytehdasaloitteen, joka tarjoaa lis\u00e4\u00e4 laskentakapasiteettia startup-yrityksille, tutkijoille ja teollisuudelle.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Komission<\/span> tukena on proeurooppalainen enemmist\u00f6, joka koostuu Euroopan kansanpuolueesta, Uudistuvasta Euroopasta ja sosiaalidemokraattisesta ryhm\u00e4st\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Euroopan kansanpuolue, johon kokoomus kuuluu, vilkuilee Euroopan parlamentissa laitaoikeiston suuntaan. Se on vaarallinen kehityssuunta maanosamme tulevaisuuden kannalta.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 proeurooppalainen ryhmittym\u00e4 kest\u00e4\u00e4. Se on maanosamme tulevaisuuden, turvallisuuden ja ihmisyytt\u00e4 kunnioittavien arvojen kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Uusi EU-komissio on aloittanut ty\u00f6ns\u00e4 yh\u00e4 haasteellisemmaksi muuttuneessa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Euroopan unioni haastavat hidas talouskasvu, kilpajuoksu teknologisessa kehityksess\u00e4 ja vaarallinen turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6.&nbsp;&nbsp; Euroopan unionin on oltava taloudeltaan kilpailukykyisempi, teknologialtaan omavaraisempi ja turvallisuudeltaan itsen\u00e4isempi.&nbsp; Vahva teollinen pohja, edistyksellisen teknologian hy\u00f6dynt\u00e4minen ja turvallisuus kytkeytyv\u00e4t tiiviisti toisiinsa. Mit\u00e4 vahvempi taloudeltaan ja teknologiselta toimintakyvylt\u00e4\u00e4n unioni on,&nbsp;&nbsp;sit\u00e4 vahvempi se on my\u00f6s kohtaamaan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":814,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-30","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/kategoria\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"2.12.2024 10.51","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/814"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=30"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=30"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=30"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=30"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":25,"date":"2024-09-25T09:05:20","date_gmt":"2024-09-25T06:05:20","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/?p=25"},"modified":"2024-09-25T09:05:21","modified_gmt":"2024-09-25T06:05:21","slug":"ykn-tulevaisuussopimus-luo-toivoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/ykn-tulevaisuussopimus-luo-toivoa\/","title":{"rendered":"YK:n tulevaisuussopimus luo toivoa\u00a0"},"content":{"rendered":"\n<p>YK:n j\u00e4senmaiden johtajat kokoontuvat syyskuussa joka vuosi YK:n yleiskokouksen korkean tason viikolla.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>J\u00e4senmaiden johtajat kohtasivat monikriisien maailman.\u00a0Maailma on saavuttamassa kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteista vain 15 % vuoteen 2030 menness\u00e4, \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen k\u00f6yhyys ja n\u00e4lk\u00e4 ovat edelleen todellisuutta, pakolaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on korkea ja uusiin teknologioihin liittyv\u00e4t riskit lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<p>Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssota Ukrainassa ja sen laajat vaikutukset, L\u00e4hi-id\u00e4n kiristyv\u00e4 tilanne ja globaalien kehitystavoitteiden hidas edistyminen haastavat maailmanj\u00e4rjest\u00f6\u00e4 hakemaan toimivia ratkaisuja rauhan, turvallisuuden ja kehityksen edist\u00e4miseen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">T\u00e4n\u00e4 vuonna<\/span> korkean tason viikkoa edelsi YK:n tulevaisuushuippukokous. Huippukokouksella oli kaksi tarkoitusta: vauhdittaa kansainv\u00e4listen sitoumusten saavuttamista ja ryhty\u00e4 konkreettisiin toimiin vastataksemme uusiin haasteisin ja mahdollisuuksiin.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Huippukokous oli tilaisuus muuttaa maailman suuntaa parempaan. Vuosien neuvottelujen j\u00e4lkeen tulevaisuussopimuksen hyv\u00e4ksyminen oli merkitt\u00e4v\u00e4 saavutus.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Sopimus ei ole oikeudellisesti sitova, mutta se on j\u00e4senmailta vahva sitoumus YK:hon, kansainv\u00e4liseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja kansainv\u00e4liseen oikeuteen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Tulevaisuussopimus lupaa uudistaa turvallisuusneuvostoa ja tehd\u00e4 siit\u00e4 edustavamman, l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4n ja tehokkaamman.\u00a0<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Sopimus<\/span> kattaa laajan kokonaisuuden koskien rauhaa ja turvallisuutta, kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4, ilmastonmuutosta, digitaalista yhteisty\u00f6t\u00e4, nuorisoa ja tulevia sukupolvia sek\u00e4 ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Tulevaisuussopimus lupaa uudistaa turvallisuusneuvostoa ja tehd\u00e4 siit\u00e4 edustavamman, l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4n ja tehokkaamman.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Sopimus vahvistaa sen, ett\u00e4 sodank\u00e4ynnin lait koskevat my\u00f6s uusia teknologioita, kuten autonomisia aseita.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kansainv\u00e4list\u00e4 kehitysrahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 uudistetaan muun muassa antamalla kehittyville maille enemm\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa kansainv\u00e4lisiss\u00e4 rahoituslaitoksissa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Tulevaisuuskokous<\/span> hyv\u00e4ksyi my\u00f6s digitaalisopimuksen ja nuorten sukupolvien julistuksen.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Digitaalisopimus edist\u00e4\u00e4 avointa, vapaata ja turvallista digitaalista tulevaisuutta kaikille. Se on my\u00f6s ensimm\u00e4inen maailmanlaajuinen sitoumus teko\u00e4lyn hallinnoimisesta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Nuorten sukupolvien julistus tarjoaa nuorille lis\u00e4\u00e4 mahdollisuuksia osallistua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin, jotka vaikuttavat heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 etenkin globaalilla tasolla.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>YK:n tulevaisuuskokous osoitti, ett\u00e4 vaikeuksista huolimatta monenkeskinen j\u00e4rjestelm\u00e4 voi\u00a0toimia ja saada aikaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>YK:n j\u00e4senmaiden johtajat kokoontuvat syyskuussa joka vuosi YK:n yleiskokouksen korkean tason viikolla.&nbsp; J\u00e4senmaiden johtajat kohtasivat monikriisien maailman.\u00a0Maailma on saavuttamassa kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteista vain 15 % vuoteen 2030 menness\u00e4, \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen k\u00f6yhyys ja n\u00e4lk\u00e4 ovat edelleen todellisuutta, pakolaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on korkea ja uusiin teknologioihin liittyv\u00e4t riskit lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssota Ukrainassa ja sen laajat vaikutukset, L\u00e4hi-id\u00e4n kiristyv\u00e4 tilanne [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":814,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-25","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/kategoria\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"25.9.2024 9.05","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/814"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=25"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=25"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=25"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=25"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":22,"date":"2024-04-05T11:18:57","date_gmt":"2024-04-05T08:18:57","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/?p=22"},"modified":"2024-04-05T11:18:58","modified_gmt":"2024-04-05T08:18:58","slug":"nato-75-vuotta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/nato-75-vuotta\/","title":{"rendered":"Nato 75 vuotta\u00a0"},"content":{"rendered":"\n<p>Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton perustamisasiakirja allekirjoitettiin Washingtonissa 75 vuotta sitten. Yhdysvaltain presidentti <strong>Harry S. Truman<\/strong> totesi tilaisuudessa yhteisen dokumentin olevan yksinkertainen asiakirja.<\/p>\n\n\n\n<p>Asiakirjan teht\u00e4v\u00e4 oli sitouttaa j\u00e4senet noudattamaan YK:n rauhaa rakentavia periaatteita, yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 suhteita ja taloudellista yhteisty\u00f6t\u00e4 j\u00e4senmaiden kesken, konsultoimaan kesken\u00e4\u00e4n mik\u00e4li yhden j\u00e4senmaan alue tai itsen\u00e4isyys on uhattuna, ja tulemaan apuun jos j\u00e4senmaa joutuu hy\u00f6kk\u00e4yksen kohteeksi.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Presidentti Truman jatkoi puheessaan, ett\u00e4 vaikka sopimus on yksinkertainen, mutta jos se olisi ollut voimassa allekirjoittajamaiden tukemana vuonna 1914 ja 1939, se olisi h\u00e4nen uskomuksensa mukaan est\u00e4nyt aggressiot, jotka johtivat kahteen maailmansotaan.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Pohjois-Atlantin<\/span> puolustusliiton teht\u00e4v\u00e4 on turvata rauhaa, vakautta ja vapautta demokratiaan ja oikeusvaltioon sitoutuneiden j\u00e4senmaiden liittokuntana. Se on onnistunut teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n hyvin.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Yhteinen sopimuspohja loi vakaan perustan toisen maailmansodan j\u00e4lkeiselle turvallisuudelle, talouden kehitykselle ja Euroopan poliittiselle integraatiolle.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Nato on perimm\u00e4iselt\u00e4 olemukseltaan enemm\u00e4nkin kuin puolustusvoimien liitto. Sen ydinteht\u00e4v\u00e4 on puolustaa euroatlanttista el\u00e4m\u00e4ntapaa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Naton 75 vuoden taipaleelle on mahtunut monia vaiheita. Liittokunta on kokenut kylm\u00e4n sodan j\u00e4nnitteet ja liennytyksen ajan, Berliinin muurin murtumisen j\u00e4lkeisen toivon ja laajentumisen vuodet, laajan rauhankumppanuusmaiden verkoston rakentamisen, terrorismin torjunnan ja kriisinhallinnan aikakauden sek\u00e4 uusiin uhkiin nousuun vastaamisen.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Liittokunta on kyennyt sopeutumaan ja uusiutumaan maailman murrosten my\u00f6t\u00e4. Vuosien saatossa alkuper\u00e4inen kahdentoista j\u00e4senmaan liittokunta on laajentunut 32 maan arvo- ja turvallisuusyhteis\u00f6ksi.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Nato<\/span> kokoontuessaan huippukokoukseen Washingtoniin hein\u00e4kuussa on liittoumana perusteht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja uusien linjausten \u00e4\u00e4rell\u00e4. Pohjois-Euroopan strategisen merkityksen kasvaminen on huomioitava, liittokunnan it\u00e4ist\u00e4 sivustaa on vahvistettava sek\u00e4 joukko- ja komentorakenteita on uudistettava.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Huippukokous on my\u00f6s tilaisuus vakuuttaa Yhdysvallat eurooppalaisten j\u00e4senmaiden sitoutumisesta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ainakin 2% BKT:st\u00e4 puolustukseen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Huippukokous tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa transatlanttista yhteisty\u00f6t\u00e4, yhteenkuuluvuutta ja sitoutuneisuutta yh\u00e4 ennakoimattomaksi muuttuneessa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton perustamisasiakirja allekirjoitettiin Washingtonissa 75 vuotta sitten. Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman totesi tilaisuudessa yhteisen dokumentin olevan yksinkertainen asiakirja. Asiakirjan teht\u00e4v\u00e4 oli sitouttaa j\u00e4senet noudattamaan YK:n rauhaa rakentavia periaatteita, yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 suhteita ja taloudellista yhteisty\u00f6t\u00e4 j\u00e4senmaiden kesken, konsultoimaan kesken\u00e4\u00e4n mik\u00e4li yhden j\u00e4senmaan alue tai itsen\u00e4isyys on uhattuna, ja tulemaan apuun jos j\u00e4senmaa joutuu [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":814,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-22","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/kategoria\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"5.4.2024 11.18","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/814"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=22"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=22"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=22"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=22"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":19,"date":"2024-01-08T10:26:21","date_gmt":"2024-01-08T08:26:21","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/?p=19"},"modified":"2024-01-08T10:26:22","modified_gmt":"2024-01-08T08:26:22","slug":"demokratian-supervuosi-2024","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/demokratian-supervuosi-2024\/","title":{"rendered":"Demokratian supervuosi 2024"},"content":{"rendered":"\n<p>T\u00e4n\u00e4 vuonna enn\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4, noin 40 maata, j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 vaalit. T\u00e4m\u00e4 edustaa 41 prosenttia maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 ja 42 prosenttia BKT:st\u00e4. Vaaleja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa on k\u00e4ynniss\u00e4 kaksi vakavaa sotaa, Yhdysvaltain ja Kiinan j\u00e4nnitteet uhkaavat kasvaa ja poliittinen vastakkainasettelu jakaa kansakuntia yh\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuoden 2024 vaalien tuloksilla on suuri merkitys globaalille kehitykselle, taloudelle ja turvallisuudelle. Yhdysvaltojen, Intian, Iso-Britannian ja monen muun maan vaalit m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n suuntaa ja tulevaisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Suomessa<\/span> k\u00e4yd\u00e4\u00e4n tasavallan presidentinvaalit poikkeuksellisen vaativana aikana.\u00a0 Suomen on kyett\u00e4v\u00e4 navigoimaan uudelleen muovautuvassa maailmanj\u00e4rjestyksess\u00e4 vakaalla ja viisaalla otteella kansallista eheytt\u00e4 ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 liittolaisuuksia vahvistaen.<\/p>\n\n\n\n<p>Seuraavalta tasavallan presidentilt\u00e4 vaaditaan laaja-alaista n\u00e4kemyksellisyytt\u00e4 ja tahtoa yhteistoimintaan. Teht\u00e4v\u00e4\u00e4n sopii taustaltaan, osaamiseltaan, kokemukseltaan ja n\u00e4kemyksilt\u00e4\u00e4n parhaiten keskustan ja valitsijayhdistyksen ehdokas Suomen Pankin p\u00e4\u00e4johtaja, tohtori <strong>Olli Rehn<\/strong>.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Kokoomuksella<\/span> on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa v\u00e4risuora. Presidentin, p\u00e4\u00e4ministerin, ulkoministerin, puolustusministerin ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajan teht\u00e4v\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 on poikkeuksellista monipuoluedemokratiassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Tasavallan presidentti <strong>Sauli Niinist\u00f6<\/strong> hoiti toimikautensa erinomaisesti. Kahdentoista vuoden kokoomustaustaisen presidentin j\u00e4lkeen ei kuitenkaan ole erityisi\u00e4 poliittisia perusteluita uudelle kokoomustaustaiselle presidentille.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomen toimintakyky\u00e4 ja painoarvoa vahvistaisi moniulotteisimpi ulko- ja turvallisuuspolitiikan johto. Maltillisena keskustataustaisena presidenttin\u00e4 Olli Rehn tasapainottaisi maamme yhteiskunnallisia jakolinjoja ja vahvistaisi ulkopolitiikan yhteistoimintajohtajuutta. <\/p>\n\n\n\n<p>Rehnin laajat kansainv\u00e4liset yhteydet parantaisivat maamme kansainv\u00e4list\u00e4 asemaa globaalin talouden ja turvallisuuden instituutioissa.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Presidentinvaalien<\/span> j\u00e4lkeen katseet k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t Euroopan parlamentin vaaleihin. Euroopan kansanpuolueella ja sen oikeistolaisilla j\u00e4senpuolueilla on ollut taipumusta, ilmeisesti \u00e4\u00e4nien menett\u00e4misen pelossa, l\u00e4henty\u00e4 laita- ja \u00e4\u00e4rioikeistoa. T\u00e4llainen suuntaus on v\u00e4\u00e4r\u00e4 ja vaarallinenkin.<\/p>\n\n\n\n<p>Edistyksellisi\u00e4 keskustavoimia Euroopassa edustava Uudistuva Eurooppa -ryhm\u00e4 toimii demokratian, oikeusvaltion ja kansalaisoikeuksien vahvistamiseksi. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Uudistuva Eurooppa -ryhm\u00e4 vastuullisena tasapainottavana tekij\u00e4n\u00e4 oikeiston ja vasemmiston v\u00e4liss\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 asemansa ja vaikutusvaltansa Euroopan parlamentissa. <\/p>\n\n\n\n<p>Keskustalta on lupa odottaa ainakin kahden meppipaikan s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 ja RKP:lt\u00e4 yhden paikan pit\u00e4mist\u00e4.\u00a0 Suomea alueellisesti, sosiaalisesti ja kielellisesti edustavaan tasapainoiseen vaalitulokseen on olemassa hyv\u00e4t edellytykset.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Demokratian<\/span> supervuosi p\u00e4\u00e4ttyy Yhdysvaltain presidentinvaaleihin marraskuussa. Vaalituloksen ennakointia ja spekulointia t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on painottaa Suomen ja Yhdysvaltain hyvien suhteiden pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoista kehitt\u00e4mist\u00e4. Sopimuspohja tarjoaa yhteisty\u00f6lle vahvan alustan, jolle rakentaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4n\u00e4 vuonna enn\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4, noin 40 maata, j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 vaalit. T\u00e4m\u00e4 edustaa 41 prosenttia maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 ja 42 prosenttia BKT:st\u00e4. Vaaleja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa on k\u00e4ynniss\u00e4 kaksi vakavaa sotaa, Yhdysvaltain ja Kiinan j\u00e4nnitteet uhkaavat kasvaa ja poliittinen vastakkainasettelu jakaa kansakuntia yh\u00e4 enemm\u00e4n. Vuoden 2024 vaalien tuloksilla on suuri merkitys globaalille kehitykselle, taloudelle ja turvallisuudelle. Yhdysvaltojen, Intian, Iso-Britannian [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":814,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-19","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/kategoria\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"8.1.2024 10.26","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/814"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=19"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=19"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":15,"date":"2023-10-09T09:45:26","date_gmt":"2023-10-09T06:45:26","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/?p=15"},"modified":"2023-10-09T09:45:27","modified_gmt":"2023-10-09T06:45:27","slug":"eun-laajentumiskeskustelu-etenee","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/eun-laajentumiskeskustelu-etenee\/","title":{"rendered":"EU:n laajentumiskeskustelu etenee"},"content":{"rendered":"\n<p>Euroopan unioni on historiansa saatossa samanaikaisesti sek\u00e4 laajentunut ett\u00e4 uudistunut.\u00a0 EU:n laajentuminen on lis\u00e4nnyt turvallisuutta, vakautta ja vaurautta mantereellamme.<\/p>\n\n\n\n<p>Edellinen suuri laajentuminen tapahtui vuonna 2004 kun unioni sai kymmenen uutta j\u00e4senmaata. Viimeisin laajentuminen tapahtui kun Kroatia liittyi j\u00e4seneksi vuonna 2013. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen laajentuminen on ollut pys\u00e4hdyksiss\u00e4, mutta nyt kysymys on noussut uudestaan EU-politiikan ja -keskustelun keski\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p>Globaalin suurvaltakilpailun ja k\u00e4ynniss\u00e4 olevan Ven\u00e4j\u00e4n Ukrainaan kohdistaman hy\u00f6kk\u00e4yssodan my\u00f6t\u00e4 keskustelu EU:n laajentumisesta on edennyt nopeasti.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Eurooppa-neuvosto hyv\u00e4ksyi Espanjan Granadan ep\u00e4virallisessa kokouksessa julkilausuman, jonka mukaan sek\u00e4 EU:n ett\u00e4 j\u00e4senmaiden on oltava valmiina laajentumiseen.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">EU:lla<\/span> on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kahdeksan ehdokasmaata: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki ja Ukraina.<\/p>\n\n\n\n<p>Turkin EU-j\u00e4senyysneuvottelut ovat j\u00e4iss\u00e4 eik\u00e4 n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 ole niiden avaamista. EU:n ja Turkin suhdetta m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t muun muassa kauppa-, turvallisuus- ja muuttoliikkeeseen liittyv\u00e4t kysymykset, joissa molemmilla osapuolilla on t\u00e4rkeit\u00e4 intressej\u00e4 vaalittavana. Turkki on alueellinen suurvalta, jonka toiminnalla on merkityksens\u00e4 my\u00f6s L\u00e4hi-id\u00e4n vakauden kannalta. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4nsi-Balkanin maat ovat olleet jo pitk\u00e4\u00e4n unionin odotushuoneessa. Niiden laajentumisprosessia on pyritt\u00e4v\u00e4 nopeuttamaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Euroopan ulkopuoliset toimijat pyrkiv\u00e4t vaikuttamaan L\u00e4nsi-Balkanin maiden sis\u00e4iseen kehitykseen ja ulkopolitiikkaan tavalla, joka pyrkii eriytt\u00e4m\u00e4\u00e4n maita eurooppalaisesta yhteisty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4nsi-Balkanin maiden tulevaisuus on unionissa ja on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maat etenev\u00e4t kohti t\u00e4ytt\u00e4 EU-j\u00e4senyytt\u00e4 ja sitoutuvat unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4nsi-Balkanin EU-integraatiossa on perusteltua edet\u00e4 asteittain jo ennen maiden t\u00e4ytt\u00e4 EU-j\u00e4senyytt\u00e4. EU ja L\u00e4nsi-Balkan voivat tiivist\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 esimerkiksi sis\u00e4markkinoiden, energian ja liikenneinfrastruktuurin aloilla.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Euroopan<\/span> komissiolta odotetaan marraskuussa laajentumisraporttia, joka antaa askelmerkit laajentumisen seuraaville vaiheille.<\/p>\n\n\n\n<p>Eurooppa-neuvosto arvio joulukuun kokouksessaan avataanko ensimm\u00e4inen neuvotteluluku Ukrainan kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>Laajentuva unioni ei voi toimia vanhoilla s\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4. EU:n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa, rakenteita ja rahoitusta on kyett\u00e4v\u00e4 uudistamaan kuluvalla vuosikymmenell\u00e4. Nykyisten j\u00e4senmaiden asema on huomioitava muun muassa yhteisen maatalous- ja koheesiopolitiikan tulevaisuuden osalta.<\/p>\n\n\n\n<p>EU:n laajentuminen on strateginen investointi koko Euroopan turvallisuuteen, vakauteen ja vaurauteen. Siin\u00e4 onnistuminen edellytt\u00e4\u00e4 huolellista valmistelua, j\u00e4senyyskriteerien noudattamista, selke\u00e4\u00e4 ansioihin perustuvaa etenemist\u00e4 ja unionin toiminnan uudistamista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Euroopan unioni on historiansa saatossa samanaikaisesti sek\u00e4 laajentunut ett\u00e4 uudistunut.\u00a0 EU:n laajentuminen on lis\u00e4nnyt turvallisuutta, vakautta ja vaurautta mantereellamme. Edellinen suuri laajentuminen tapahtui vuonna 2004 kun unioni sai kymmenen uutta j\u00e4senmaata. Viimeisin laajentuminen tapahtui kun Kroatia liittyi j\u00e4seneksi vuonna 2013. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen laajentuminen on ollut pys\u00e4hdyksiss\u00e4, mutta nyt kysymys on noussut uudestaan EU-politiikan ja -keskustelun [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":814,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-15","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/kategoria\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"9.10.2023 9.45","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/814"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/jari-haapiainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]