Oppisopimuskoulutus tulee korvata koulutussopimuksella

Kuinka moni työnantaja on sakkouhan alla otettuaan oppisopimuskoulutettavan? Entä kuinka moni oppisopimusopiskelija on töissä laittomasti?

Yhtä monta opiskelijaa odottaa taatusti kärsimättömästi koulutussopimusta, joka toisi toteutuessaan vastauksen oppisopimusopiskelijoiden ahdinkoon. 

Koulutussopimus tulee kirjoittaa ammatillisen koulutuksen lakiin ja sekä koulujen, että kuntien tulee ottaa vastuuta tämän tyyppisen koulutuksen järjestämisestä.

Kuntiin tulee perustaa työpankki , joka toimii koulutussopimuksen työnantajana. Koulujen tehtäväksi jää tällöin opiskelijoiden oppimisesta vastaaminen, yritykset toimivat puolestaan oppimisympäristönä. 

Oppisopimuskoulutuksen ongelmana on ollut se, että pienet ja keskisuuret yritykset eivät ole motivoituneet oppisopimustyönantajiksi resurssien vähäisyyden vuoksi.

On huomioitava, että työpaikalla oppijalta ei voi odottaa samanlaista työpanosta kuin pidempiaikaiselta työntekijältä. Lisäksi oppisopimuskoulutettava nykyisellään vie resursseja yritykseltä ohjaamistyöhön ja opetuksen laadusta ei ole takuita.

Tätä vastuuta tulee kantaa jatkossa laajemmilla hartioilla. Järjestävän koulun tulee varmistaa, että koulutussopimuksen piirissä opiskeleva nuori saa laadukasta ja jatko-opiskelukelpoista koulutusta.

Korkein oikeus linjasi juuri varoittavan esimerkin oppisopimuskoulutuksen ongelmallisuudesta todetessaan historiallisessa päätöksessään viikko takaperin, että oppisopimusopiskelijan palkkaaminen ei poista työnantajalta velvoitetta tarjota osa-aikaiselle työntekijälle lisätunteja.

Työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja näkee  myös päätöksen ja koulutusmallin ongelmallisena: ”Koulutuspaikkoja etenkin palvelualoilla on mahdotonta saada tällaisen ratkaisun jälkeen. Käytännössä oppisopimuskoulutukseen ei voi ottaa, jos palveluksessa on osa-aikaisia”.

Tapauksessa KKO:2017:4 oli kyse osa-aikaisesti työskennelleestä työntekijästä A ja hänen työnantajansa tekemästä oppisopimuksesta toisen henkilön kanssa.

Koulutussopimusta tarvitaan kiireesti.

Hilkka Kemppi

Korkeimman oikeuden päätös tulee ottaa vahvasti huomioon poliittisessa valmistelussa. Koulutussopimusta tarvitaan kiireesti, sillä hallitusohjelman kirjaus työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisäämisestä yhdistettynä KKO päätökseen pakottaa etsimään uusia ratkaisuja.

On vain ajan kysymys, milloin laittomien oppisopimussuhteiden tuomioaalto alkaa ja yhä useampi opiskelija tippuu pois koulutuspolulta.

Työnantajaliitot tulevat käyttämään KKO päätöstä edunvalvonnan keinona. Esimerkiksi asiaa kommentoineen PAMin ratkaisupäällikkö Arja Pohjolan mukaan KKO:n tuomiolla on todella paljon arvoa.

Suomen tulee olla maa, jossa jokainen koulutuksessa oleva saa laadukasta koulutusta.

Oikeustapauksessa Gigantti perusteli lisätyön tarjoamatta jättämistä sillä, ettei oppisopimuksessa ollut kyse työtehtävistä, vaan koulutuksesta. Korkein oikeus (KKO) kuitenkin päätti, että työnantajan kannalta oppisopimuksen pääasiallinen sisältö on työn tekeminen eikä koulutuksen antaminen.

Näyttää siltä, että oppisopimuskoulutuksesta on muodostunut kiireapuun soveltuva halpatyövoiman väline sen sijaan, että opiskelijan oikeus oppia huomioitaisiin ensimmäisenä.

Vanhanaikaisesta oppisopimuskoulutuksesta tulee siirtyä kohti opiskelijaystävällistä koulutussopimusta.