Lapsen etu on ensisijaista
Kuukausi sitten julkistettu väestöennuste on synkkää luettavaa. Väestöennuste on kuin ensilumi, joka yllättää autoilijat joka vuosi.
On totta, että huoltosuhde on kovilla syntyvyyden laskiessa ja isojen sukupolvien ikääntyessä. Lapsiperheiden palveluiden alasajo tai sillä pelottelu julkisuudessa kuitenkin vain pahentavat tilannetta eri puolilla Suomea.
Pitkäjänteinen politiikka on äkkijarrutusta kestävämpi tapa toimia.
Tänään vietetään kansainvälistä Lasten oikeuksien päivää. Lapsen oikeuksien julistuksen kymmenen periaatetta kirjattiin tasan kolmekymmentä vuotta sitten YK:n lapsen oikeuksien sopimukseksi, johon Suomi on sitoutunut.
Olen ylpeä tästä ihmisoikeussopimuksesta, jonka tehtävä on edistää lasten hyvinvointia, mahdollisuutta kasvaa ja oppia sekä politiikan pitkäjänteisyyttä.
Lapsia ei tehdä yhteiskunnan takia, sanoi vastasyntyneen isä Paavo Beckman Etelä-Suomen sanomissa taannoin. Aivan totta, mutta yhteiskuntaa rakennetaan lapsia varten. Meidän tulee luoda turvalliset puitteet ja pitää huolta, että yksikään lapsi ei tipu kyydistä.
Arjessa lapsen oikeudet jäävät helposti jalkoihin. Esimerkiksi kouluja on valtakunnallisesti karsittu sadan koulun vuosivauhtia säästöjen toivossa. Samalla kun peruskoulujen määrä on puolittunut, on koulujen koko kaksinkertaistunut ja luokkakoot ovat kasvaneet.
Monille koulujen ja päiväkotien lakkautukset näkyvät pidempinä koulumatkoina ja siten lasten jaksamisessa.
Tekemistä on myös lasten mielenterveyden tukemisessa. Täysin avoimet oppimisympäristöt eivät sovi kaikille lapsille ja rahat tuntuvat loppuvan riittävän tuen tarjoamisessa.
Oikeat ratkaisut muun muassa lasten mielenterveyden tukemiseksi löytyvät arjesta, kunhan niitä maltetaan selvittää.
Lasten määrä lähtee kasvamaan vain sillä, että luomme turvallisen ympäristön ja positiivisen ilmapiirin perheellistymiselle.
viimeinen hetki miettiä sitä, miten kouluverkko ja varhainen tuki saadaan pidettyä myös keskustojen ulkopuolella toimivana.
Apatian sijaan on aika uskoa tulevaisuuteen ja laittaa tuulemaan. Perhekeskuksia, varhaiskasvatusta ja peruskoulua tulee kehittää lähipalveluina.
Hallituksen toimesta oppimisen ryhmäkokoja pienennetään ja jokaisen lapsen mahdollisuus täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen korvataan kunnille täysimääräisenä. Laadun ja tasa-arvon kehittämiseksi on tulossa uusia toimia.
Miksi lapsivaikutusten arviointeja ei tehdä niin kuin lainsäädäntö ja Lapsen oikeuksien sopimus edellyttävät? Talouden luvut vaativat rinnalleen lapsivaikutusten arvioinnin.
Päätöksenteon tulee nojata Lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteisiin muun muassa syrjimättömyydestä, oikeudesta tulla kuulluksi ja oikeudesta kasvaa sekä oppia.
Suomessa lasten oikeuksien sopimusta on viety eteenpäin viimeisinä vuosina lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa. Vuonna 2016 alkaneen työn tavoitteena on uudistaa lapsi- ja perhepalveluita vastaamaan paremmin lasten, nuorten ja perheiden tarpeita.
Tavoitteena on hallinnonalat ylittävä yhteistyö eri toimijoiden välillä.
Toivotan hyvää Lapsen oikeuksien juhlaviikkoa ja tulevaisuususkoa kuntien talousarviotyöhön. Lapsen oikeuksien sopimus alleviivaa, että lapsen etu on ensisijaista.
Suomea on aina rakennettu tuleville sukupolville.
Hilkka Kemppi
