Poliitikon el\u00e4m\u00e4 on l\u00e4htemist\u00e4 ja tulemista. Hetken ollaan kiihke\u00e4sti mukana asioiden hoitamisessa, mutta pian taas matka jatkuu ja kaikki muuttuu.<\/p>\n
Omalla kohdallani on juuri nyt k\u00e4sill\u00e4 siirtyminen kuudeksi vuodeksi sitoutumattoman virkamiehen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n EU:n tilintarkastustuomioistuimeen. Uudessa roolissani poliittinen osallistuminen ei ole en\u00e4\u00e4 mahdollista, mutta politiikkaa tietenkin seuraan koko ajan.<\/p>\n
Tulevaisuudesta ei toki kukaan tied\u00e4, mutta ainakin toistaiseksi t\u00e4m\u00e4 on viimeinen kolumnini Suomenmaassa. Silti viel\u00e4 ei ole poliittisen testamentin aika.<\/p>\n
Poliitikon<\/span> urallani on ollut menestyst\u00e4 mutta my\u00f6s vastoink\u00e4ymisi\u00e4. Olipa tapahtunut mit\u00e4 tahansa, menneiden liiallinen m\u00e4rehtiminen ei yleens\u00e4 tuota mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4. Haluan sen sijaan katsella mieless\u00e4ni isompaa kuvaa, koko t\u00e4t\u00e4 reilun kahdenkymmen vuoden matkaa.<\/p>\n P\u00e4\u00e4llimm\u00e4iseksi tunteeksi mieless\u00e4ni nouseekin juuri kiitollisuus. Politiikan saralla yksin yritt\u00e4v\u00e4 ei saa syntym\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Kiitoksille on aina aihetta, kun jotain saadaan aikaan, koska se on todenn\u00e4k\u00f6isesti aina toimivan yhteisty\u00f6n tulosta.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 <\/span>vaiheessa haluan vilpitt\u00f6m\u00e4sti kiitt\u00e4\u00e4 Suomen Keskustaa ja kaikkia sen toimijoita, joiden kanssa olen tehnyt t\u00f6it\u00e4 vuonna 1995 tapahtuneesta kansanedustajaksi valinnastani l\u00e4htien. Mepiksi siirtyminen vuonna 2004 muutti ty\u00f6skentelyn luonnetta, mutta hyv\u00e4 yhteys kotimaahan on silti s\u00e4ilynyt. L\u00e4mmin kiitos my\u00f6s kaikille \u00e4\u00e4nest\u00e4jilleni ja tukijoilleni, sill\u00e4 juuri te olette tehneet t\u00e4m\u00e4n kaiken mahdolliseksi.<\/p>\n Kun 23 vuotta sitten tulin valituksi eduskuntaan, oli silloin mukana olleilla poliitikoilla keskeisen\u00e4 periaatteena kaikkien kansalaisten yhdenvertaisuuden vaatimus. Viime vuosina mukaan on tullut sellaista sukupolvea, joille politiikanteossa on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 luoda l\u00e4ht\u00f6kohdat valinnanvapaudelle kuin edellytt\u00e4\u00e4 yhteiskunnan kaikessa toiminnassa jokaisen yhdenvertaisuutta. T\u00e4llainen suuntaus huolettaa. Valinnanvapauden nimiss\u00e4 haaveillaan tulevaisuudesta, jossa ei en\u00e4\u00e4 vaalittaisi pyrkimyst\u00e4 taata hyvinvointi kaikille.<\/p>\n On valitettavaa<\/span> jos hyvinvointivaltiosta siirryt\u00e4\u00e4n valinnanvapausvaltioon. T\u00e4llainen kehitys johtaisi syv\u00e4\u00e4n yhteiskunnan kahtiajakoon, joka on kauhistus minun sukupolvelleni. Itse haluan edelleen tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 sellaisen yhteiskunnan toteutumiseksi, jossa kannetaan huolta my\u00f6s niist\u00e4, joilta mahdollisuudet valintoihin puuttuvat. Vahvistamalla hyvinvointiyhteiskunnan periaatteen mukaista politiikkaa luodaan parhaiten edellytyksi\u00e4 my\u00f6s heikoimmassa asemassa olevien valinnanvapauden toteutumiselle.<\/p>\n Kiitokset n\u00e4ist\u00e4 vuosista, pidet\u00e4\u00e4n yhteytt\u00e4! Poliitikon el\u00e4m\u00e4 on l\u00e4htemist\u00e4 ja tulemista. Hetken ollaan kiihke\u00e4sti mukana asioiden hoitamisessa, mutta pian taas matka jatkuu ja kaikki muuttuu. Omalla kohdallani on juuri nyt k\u00e4sill\u00e4 siirtyminen kuudeksi vuodeksi sitoutumattoman virkamiehen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n EU:n tilintarkastustuomioistuimeen. Uudessa roolissani poliittinen osallistuminen ei ole en\u00e4\u00e4 mahdollista, mutta politiikkaa tietenkin seuraan koko ajan. Tulevaisuudesta ei toki kukaan tied\u00e4, mutta ainakin […]<\/p>\n","protected":false},"author":79,"featured_media":165,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-164","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"16.2.2018 4.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/164","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/79"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=164"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/164\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/media\/165"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=164"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=164"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=164"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":163,"date":"2018-01-26T04:08:20","date_gmt":"2018-01-26T02:08:20","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/?p=163"},"modified":"2018-01-25T18:30:49","modified_gmt":"2018-01-25T16:30:49","slug":"macronista-mattiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/macronista-mattiin\/","title":{"rendered":"Macronista Mattiin?"},"content":{"rendered":" Suomen <\/span>presidentinvaaleja arvioidessamme meid\u00e4n on syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 maailma on kovassa muutoksessa. Euroopan poliittisessa kent\u00e4ss\u00e4 on viime aikoina n\u00e4hty uusien puolueiden nousu, mutta samalla my\u00f6s konservatiivisuus on nousussa.<\/p>\n Ranskassa Emmanuel Macronin<\/strong> En Marche -liike ravisteli koko poliittisen kent\u00e4n uuteen uskoon. Espanjassa uudehko liberaalipuolue Ciudadanos oli Katalonian vaaleissa suurin puolue. Italian maaliskuun 2018 vaaleissa povataan vaalivoittoa tuoreelle puolueelle, Viiden t\u00e4hden liikkeelle.<\/p>\n Toisaalta It\u00e4vallassa saatiin t\u00e4ysin uudenlainen hallitus, kun Sebastian Kurzin<\/strong> johtama It\u00e4vallan kansanpuolue muodosti hallituksen \u00e4\u00e4rioikeistopuolue FP\u00d6:n kanssa. Puolassa ja Unkarissa hallitusten toimia on kritisoitu EU:n perusarvojen vastaisiksi.<\/p>\n Saksan<\/span> ja Ranskan vaalien seurauksena EU on taitekohdassa, jossa erityisesti Macronin suunnalta on tullut painetta lis\u00e4t\u00e4 integraatiota. Suomen tulevaisuutta hahmotellessamme meid\u00e4n on pidett\u00e4v\u00e4 mieless\u00e4 my\u00f6s maailmanlaajuisten poliittisten murrosten kiivas tahti.<\/p>\n Vuoden vallassa olleen Donald Trumpin <\/strong>Yhdysvallat on k\u00e4\u00e4ntynyt sis\u00e4\u00e4np\u00e4in ja sis\u00e4politiikka on kriisiss\u00e4. Erityisesti kriisi Pohjois-Korean kanssa pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 jopa ydinsodan uhkaa.<\/p>\n Turkki liikkuu autorit\u00e4\u00e4risemp\u00e4\u00e4n suuntaan, ja koko L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 on j\u00e4nnitteit\u00e4, v\u00e4kivaltaa ja poliittista ep\u00e4varmuutta. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s silt\u00e4, ett\u00e4 Afrikasta tuleva siirtolaisuus lis\u00e4\u00e4ntyy entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Toisaalta Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on tulossa presidentinvaalit, joissa Vladimir Putin<\/strong> mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin uusii mandaattinsa, eli sama linja tulee jatkumaan.<\/p>\n Suomen <\/span>on valittava presidentiksi kokenein ja taitavin ehdokas, joka osaa navigoida pient\u00e4 maatamme maailman muuttuvissa tuulissa. Mekin tarvitsemme muutoksen, mutta Macronin kaltaista poliittista ravistelua tuskin on meill\u00e4 n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4.<\/p>\n T\u00e4h\u00e4n tilanteeseen paras vaihtoehto on vahvan ulkopoliittisen kokemuksensa ja osaamisensa perusteella Matti Vanhanen<\/strong>, joka on toiminut kaksi kautta p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4 ja pitk\u00e4\u00e4n ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomen presidentinvaaleja arvioidessamme meid\u00e4n on syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 maailma on kovassa muutoksessa. Euroopan poliittisessa kent\u00e4ss\u00e4 on viime aikoina n\u00e4hty uusien puolueiden nousu, mutta samalla my\u00f6s konservatiivisuus on nousussa. Ranskassa Emmanuel Macronin En Marche -liike ravisteli koko poliittisen kent\u00e4n uuteen uskoon. Espanjassa uudehko liberaalipuolue Ciudadanos oli Katalonian vaaleissa suurin puolue. Italian maaliskuun 2018 vaaleissa povataan vaalivoittoa […]<\/p>\n","protected":false},"author":79,"featured_media":166,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-163","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"26.1.2018 4.08","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/163","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/79"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=163"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/163\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/media\/166"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=163"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=163"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=163"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":162,"date":"2018-01-05T04:00:00","date_gmt":"2018-01-05T02:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/?p=162"},"modified":"2018-01-04T19:25:31","modified_gmt":"2018-01-04T17:25:31","slug":"onko-alueiden-eurooppa-vaihtoehto-federalismille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/onko-alueiden-eurooppa-vaihtoehto-federalismille\/","title":{"rendered":"Onko Alueiden Eurooppa vaihtoehto federalismille?"},"content":{"rendered":" On <\/span>korkea aika mietti\u00e4 niit\u00e4 ratkaisuja, jotka ovat edess\u00e4mme Britannian j\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 EU:n. Brexit vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti Euroopan parlamentin toimintaan, kun 73 brittimeppi\u00e4 l\u00e4htee Brysselist\u00e4.<\/p>\n Yksi ratkaisu olisi pienent\u00e4\u00e4 parlamentin kokoa 73 j\u00e4senell\u00e4. Se kuitenkin edellytt\u00e4isi EU:n perussopimuksen muuttamista, mit\u00e4 tuskin tullaan tekem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Sen sijaan on perusteltua pit\u00e4\u00e4 parlamentin koko 751 j\u00e4seness\u00e4 ja jakaa Britannialta vapautuvat 73 meppipaikkaa j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4vien 27 j\u00e4senmaan kesken. T\u00e4m\u00e4 tiet\u00e4isi Suomelle v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahta lis\u00e4paikkaa.<\/p>\n Brexit<\/span> tarjoaa hyv\u00e4n tilaisuuden pohtia EU:n olemusta ja sen perimm\u00e4ist\u00e4 tarkoitusta. EU on itsen\u00e4isten j\u00e4senvaltioiden v\u00e4linen yhteisty\u00f6elin, ja sellaisena sen perusolemus on hyv\u00e4 hahmottaa my\u00f6s jatkossa.<\/p>\n EU:n rakennetta ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 on kuitenkin syyt\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tarkemmin, niin ett\u00e4 se kehittyisi tehokkaammaksi. Tarve tuoda EU:n toiminta l\u00e4hemm\u00e4ksi kansaa tiedostettiin erityisesti katastrofaalisen brexit-\u00e4\u00e4nestyksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n Erityisesti aluekehityksen ja koheesiopolitiikan kannalta alueiden roolin lis\u00e4\u00e4minen olisi j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Itse toivoisin, ett\u00e4 kehitys kulkisi pikemmin kohti Alueiden Eurooppaa kuin federalistista EU:ta.<\/p>\n Jotta alueiden rooli voisi todella kasvaa my\u00f6s Suomen EU-politiikassa, on sille luotava riitt\u00e4v\u00e4t edellytykset.<\/p>\n Suomen<\/span> liittyess\u00e4 EU:hun vuonna 1994 Ahvenanmaa pyrki saamaan oman edustajan Euroopan parlamenttiin. Siin\u00e4 vaiheessa tuo tavoite ei toteutunut. Jos Suomi nyt saa kaksi lis\u00e4paikkaa, Ahvenanmaan oman mepin saaminen voisi olla perusteltua. T\u00e4m\u00e4 olisi ensimm\u00e4inen askel kohti Alueiden Euroopan toteutumista.<\/p>\n Ahvenanmaa on ollut hyv\u00e4 esimerkki toimivasta itsehallinnosta. Oman mepin saaminen lis\u00e4isi sen n\u00e4kyvyytt\u00e4 ja vahvistaisi sen asemaa.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 olisi my\u00f6s Suomelle merkitt\u00e4v\u00e4 etu, koska se osoittaisi, ettei Ahvenanmaan erityisluonteen mahdollisimman laaja huomioiminen ole mill\u00e4\u00e4n tavalla pois muulta Suomelta. P\u00e4invastoin, se olisi hyv\u00e4 osoitus hyv\u00e4st\u00e4 hallintotavasta tilanteessa, jossa separatismi on voimistumassa Euroopassa.<\/p>\n Kirjoittaja on keskustan europarlamentaarikko<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" On korkea aika mietti\u00e4 niit\u00e4 ratkaisuja, jotka ovat edess\u00e4mme Britannian j\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 EU:n. Brexit vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti Euroopan parlamentin toimintaan, kun 73 brittimeppi\u00e4 l\u00e4htee Brysselist\u00e4. Yksi ratkaisu olisi pienent\u00e4\u00e4 parlamentin kokoa 73 j\u00e4senell\u00e4. Se kuitenkin edellytt\u00e4isi EU:n perussopimuksen muuttamista, mit\u00e4 tuskin tullaan tekem\u00e4\u00e4n. Sen sijaan on perusteltua pit\u00e4\u00e4 parlamentin koko 751 j\u00e4seness\u00e4 ja jakaa Britannialta vapautuvat 73 […]<\/p>\n","protected":false},"author":79,"featured_media":165,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[8,9,10],"class_list":["post-162","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit","tag-alueiden-eurooppa","tag-brexit","tag-federalismi"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"5.1.2018 4.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/162","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/79"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=162"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/162\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/media\/165"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=162"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=162"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=162"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":161,"date":"2017-12-08T04:00:00","date_gmt":"2017-12-08T02:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/?p=161"},"modified":"2017-12-07T15:41:17","modified_gmt":"2017-12-07T13:41:17","slug":"100-vuotias-eurooppalainen-suomi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/100-vuotias-eurooppalainen-suomi\/","title":{"rendered":"100-vuotias eurooppalainen Suomi"},"content":{"rendered":" Kun katalonialainen kollegani n\u00e4ki takinl\u00e4vess\u00e4ni Suomi Finland 100 -pinssin, halusi h\u00e4n onnitella itsen\u00e4isyytemme johdosta.<\/p>\n \u201dTeill\u00e4 on itsen\u00e4isyys, joka meilt\u00e4 puuttuu\u201d, h\u00e4n totesi pettyneen\u00e4. Tuolloin tajusin j\u00e4lleen, ett\u00e4 itsen\u00e4isyys ei ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 asia.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n<\/span> yhteiskunnallinen sekasorto ja keisarillisen hallintokoneiston kukistuminen vuonna 1917 olivat tekij\u00f6it\u00e4, jotka loivat edellytykset Suomen itsen\u00e4isyydelle. Suomen muotoutuminen erilliseksi kansakunnaksi oli kuitenkin laaja-alaisen kehityksen tulos.<\/p>\n Kieli, kulttuuri, uskonto, poliittinen kehitys, hallinnon rakenne, maantieteellinen sijainti ja aiemmat yhteydet naapureihin tekiv\u00e4t itsen\u00e4istyminen mahdolliseksi.<\/p>\n P\u00e4\u00e4asiassa Ruotsin kautta olimme saaneet ne keskeiset kulttuuriset, sivistykselliset ja eettiset arvot, jotka mahdollistivat kirjakielemme ja kansallisen identiteettimme muodostumisen.<\/p>\n Ainakin<\/span> tuhat vuotta Suomi on ollut kiinte\u00e4sti yhteydess\u00e4 Eurooppaan.<\/p>\n Sen seurauksena Suomesta muodostui eurooppalainen maa, jonka kansa jakaa muiden eurooppalaisten kanssa samat arvot sek\u00e4 yhteisen sivistyksellisen ja kulttuurisen perustan.<\/p>\n Suomalaiset piirteet eiv\u00e4t silti ole h\u00e4vinneet mihink\u00e4\u00e4n. Siksi meid\u00e4n ei pid\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 EU:ssa tai eurooppalaisuudessa tarpeettoman suurta uhkaa. Hyvinvointimme ja menestymisemme ovat riippuvaisia siit\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4, johon olemme kiinte\u00e4mmin p\u00e4\u00e4sseet mukaan EU-j\u00e4senyyden my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Nyt kun<\/span> talouskriisi hellitt\u00e4\u00e4 ja EU alkaa j\u00e4lleen uudistua, meid\u00e4n on syyt\u00e4 huolehtia, ett\u00e4 mahdollisuutemme riippumattomaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon eiv\u00e4t kapene.<\/p>\n EU:n on my\u00f6s tulevaisuudessa oltava itsen\u00e4isten valtioiden v\u00e4linen yhteisty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6. Valmiuttamme yhteisty\u00f6h\u00f6n toisten EU-maiden kanssa on vaalittava.<\/p>\n Nyt kun juhlimme 100-vuotiasta itsen\u00e4ist\u00e4 Suomea, on paikallaan juhlia my\u00f6s eurooppalaisuuttamme. Siten voimme n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s oman kansallisen erityisyytemme ja ne uhraukset, joita aikaisemmat sukupolvet ovat tehneet.<\/p>\n Heid\u00e4n uhrinsa ansiosta siniristilippu liehuu Euroopan itsen\u00e4isten maiden joukossa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kun katalonialainen kollegani n\u00e4ki takinl\u00e4vess\u00e4ni Suomi Finland 100 -pinssin, halusi h\u00e4n onnitella itsen\u00e4isyytemme johdosta. \u201dTeill\u00e4 on itsen\u00e4isyys, joka meilt\u00e4 puuttuu\u201d, h\u00e4n totesi pettyneen\u00e4. Tuolloin tajusin j\u00e4lleen, ett\u00e4 itsen\u00e4isyys ei ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 asia. Ven\u00e4j\u00e4n yhteiskunnallinen sekasorto ja keisarillisen hallintokoneiston kukistuminen vuonna 1917 olivat tekij\u00f6it\u00e4, jotka loivat edellytykset Suomen itsen\u00e4isyydelle. Suomen muotoutuminen erilliseksi kansakunnaksi oli kuitenkin […]<\/p>\n","protected":false},"author":79,"featured_media":166,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-161","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"8.12.2017 4.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/161","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/79"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=161"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/161\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/media\/166"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=161"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=161"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=161"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":160,"date":"2017-10-27T04:00:00","date_gmt":"2017-10-27T01:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/?p=160"},"modified":"2017-10-26T15:47:37","modified_gmt":"2017-10-26T12:47:37","slug":"reformaation-merkitys-100-vuotiaalle-suomelle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/reformaation-merkitys-100-vuotiaalle-suomelle\/","title":{"rendered":"Reformaation merkitys 100-vuotiaalle Suomelle"},"content":{"rendered":" Kirkolliset piirit ovat laajasti juhlineet reformaation juhlavuotta. 500 vuotta sitten tapahtunut kirkollinen mullistus vaikuttaa yh\u00e4 eurooppalaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Suomen 100-vuotisjuhlavuonna on syyt\u00e4 mietti\u00e4 reformaation merkityst\u00e4 itsen\u00e4isyydellemme.<\/p>\n Mikael Agricola<\/strong> k\u00e4\u00e4nsi merkitt\u00e4v\u00e4n osan Raamattua<\/em> ja julkaisi ABC-kirjan<\/em>. N\u00e4ill\u00e4 oli ratkaiseva merkitys suomen kielen ja suomalaisuuden muotoutumisessa. Ilman omaa kielt\u00e4 emme olisi se kansakunta, joka olemme. Suomalaisena kansakuntana saavutimme itsen\u00e4isyytemme, ja t\u00e4m\u00e4n identiteetin pohjalta rakennamme yh\u00e4 is\u00e4nmaatamme.<\/p>\n Reformaatiolla ja Suomen itsen\u00e4isyydell\u00e4 on selv\u00e4 yhteys. Poliittisen itsen\u00e4isyytemme perustana oli vahvan kansallisen identiteetin l\u00f6ytyminen.<\/p>\n Reformaatio<\/span> toi valtavan muutoksen yhteiskuntaan. Keskiaikana kirkko oli s\u00e4\u00e4dellyt yksityisten ihmisten ja koko yhteiskunnan el\u00e4m\u00e4\u00e4. N\u00e4k\u00f6kulman muuttuessa yksil\u00f6n vapaat ratkaisut nousivat keskeiseen asemaan. Ihmisest\u00e4 tuli itsen\u00e4inen toimija.<\/p>\n Voidakseen toimia jokaisen oli saatava mahdollisuus oppimiseen. Kirkon toiminnan kautta lukutaidon opettaminen kehittyi keskeiseksi tavoitteeksi. N\u00e4in muodostuivat edellytykset laajalle kansansivistykselle, joka on demokratian perusta.<\/p>\n Tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6n kansa ei pystyisi toimimaan demokraattisen j\u00e4rjestelm\u00e4n toteuttajana. Luterilainen ajattelu l\u00e4himm\u00e4isten huomioimisesta n\u00e4kyy konkreettisesti pohjoismaisen hyvinvointivaltion toteutumisena.<\/p>\n Uskonpuhdistajien <\/span>ajatukset muuttivat my\u00f6s k\u00e4sityst\u00e4 vallank\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Lutherin<\/strong> ajatukset ovat olleet pohjana kehitykselle, jonka lopputuloksena on nykyinen tilanne monissa Euroopan maissa.<\/p>\n En\u00e4\u00e4 valtiovalta ei voi tehd\u00e4 kirkkojen toimintaa ohjaavia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 eik\u00e4 kirkoilla ole veto-oikeutta poliittisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Yhteinen hyv\u00e4 toteutuu, kun maallista ja hengellist\u00e4 valtaa toteutetaan oikeudenmukaisuuden, armollisuuden ja l\u00e4himm\u00e4isenrakkauden hengess\u00e4.<\/p>\n Kest\u00e4v\u00e4, arvojen varaan rakentuva politiikka on jatkuvaa oikeudenmukaisuuden puolustamista ja ep\u00e4oikeudenmukaisuuden torjumista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kirkolliset piirit ovat laajasti juhlineet reformaation juhlavuotta. 500 vuotta sitten tapahtunut kirkollinen mullistus vaikuttaa yh\u00e4 eurooppalaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Suomen 100-vuotisjuhlavuonna on syyt\u00e4 mietti\u00e4 reformaation merkityst\u00e4 itsen\u00e4isyydellemme. Mikael Agricola k\u00e4\u00e4nsi merkitt\u00e4v\u00e4n osan Raamattua ja julkaisi ABC-kirjan. N\u00e4ill\u00e4 oli ratkaiseva merkitys suomen kielen ja suomalaisuuden muotoutumisessa. Ilman omaa kielt\u00e4 emme olisi se kansakunta, joka olemme. Suomalaisena kansakuntana saavutimme […]<\/p>\n","protected":false},"author":79,"featured_media":165,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-160","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"27.10.2017 4.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/160","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/79"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=160"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/160\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/media\/165"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=160"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=160"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=160"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":159,"date":"2017-10-06T04:00:00","date_gmt":"2017-10-06T01:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/?p=159"},"modified":"2017-10-05T20:50:45","modified_gmt":"2017-10-05T17:50:45","slug":"metsavaanto-ei-ole-ohi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/metsavaanto-ei-ole-ohi\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4v\u00e4\u00e4nt\u00f6 ei ole ohi"},"content":{"rendered":" Brysseliss\u00e4<\/span> k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4hikuukausina tiukka v\u00e4\u00e4nt\u00f6 siit\u00e4, onko mets\u00e4biomassan k\u00e4ytt\u00f6 uusiutuvan energian raaka-aineena kest\u00e4v\u00e4\u00e4. Kysymys kuuluu, edesauttaako se Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista vai ei.<\/p>\n Syyskuussa parlamentti k\u00e4vi jo yhden suuren taistelun mets\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6kysymyksist\u00e4. EU:n komissio halusi asettaa metsien k\u00e4yt\u00f6n laajuudelle suitset, mit\u00e4 parlamentin enemmist\u00f6 ei hyv\u00e4ksynyt, vaan antoi j\u00e4senmaille niille kuuluvan oikeuden omaan mets\u00e4politiikkaansa. Parlamentille riitti, ett\u00e4 mets\u00e4t hoidetaan kest\u00e4v\u00e4sti ja mets\u00e4varanto kasvaa pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n Uusiutuvan energian direktiivi on LULUCF-laskentaa monimutkaisempi kokonaisuus, ja sen k\u00e4sittelyn tilanne on h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6valiokunnan neuvottelijana toimiva vihre\u00e4 Bas Eichout<\/strong> pyrkii k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n mets\u00e4- ja maatalous biomassan k\u00e4yt\u00f6n uusiutuvan energian raaka-aineena.<\/p>\n Temppu <\/span>tehd\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 kriteerit asetetaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tiukoiksi ja vaikeaksi osoittaa. Mink\u00e4\u00e4n mets\u00e4er\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n yhteydess\u00e4 ei voitaisi luottaa komission ehdottamaan riskiperusteiseen kest\u00e4vyysperiaatteeseen, vaan kest\u00e4vyys tulisi todentaa er\u00e4 tai pahimmillaan puu kerrallaan.<\/p>\n N\u00e4enn\u00e4inen ymp\u00e4rist\u00f6hy\u00f6ty synnytett\u00e4isiin lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hallinnollista taakkaa. Lis\u00e4ksi Eichout haluaa poistaa m\u00e4nty\u00f6ljyn ja usean muun jo \u201dinvestointiluvan\u201d saaneen raaka-aineen kehittyvien biopolttoaineiden listalta, jonka pohjalta Suomeen on jo tehty biopolttoaineinvestointeja.<\/p>\n K\u00e4rjistettyn\u00e4 Eichoutin utopiassa j\u00e4isi j\u00e4ljelle tuulivoima, aurinkovoima ja ydinvoima, joilla ei viel\u00e4 hetkeen liikuteta ja l\u00e4mmitet\u00e4 koko Eurooppaa. Valitettavasti Eichoutin politiikka tyrehdytt\u00e4isi investoinnit, ty\u00f6paikat ja tuotekehityksen koko biopolttoainesektorilta.<\/p>\n Eichoutin<\/span> linjaa ei voi hyv\u00e4ksy\u00e4. Mets\u00e4biomassan kest\u00e4vyys on kansainv\u00e4lisesti ja EU:n komission puolesta tunnustettu.<\/p>\n EU:n uusiutuvan energian politiikan tulee kannustaa investointeihin ja innovaatioihin, ja siksi kehittyneiden biopolttoaineiden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 tulee olla mahdollisimman joustava. Parlamentin enemmist\u00f6 taipuu oikealle kannalle vain, jos se on riitt\u00e4v\u00e4sti informoitu.<\/p>\n Brysseliin on jalkauduttava yhten\u00e4iselle viestill\u00e4. T\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n mets\u00e4taistelua ei ole varaa h\u00e4vit\u00e4.<\/p>\n Kirjoittaja on Euroopan parlamentin j\u00e4sen<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Brysseliss\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4hikuukausina tiukka v\u00e4\u00e4nt\u00f6 siit\u00e4, onko mets\u00e4biomassan k\u00e4ytt\u00f6 uusiutuvan energian raaka-aineena kest\u00e4v\u00e4\u00e4. Kysymys kuuluu, edesauttaako se Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista vai ei. Syyskuussa parlamentti k\u00e4vi jo yhden suuren taistelun mets\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6kysymyksist\u00e4. EU:n komissio halusi asettaa metsien k\u00e4yt\u00f6n laajuudelle suitset, mit\u00e4 parlamentin enemmist\u00f6 ei hyv\u00e4ksynyt, vaan antoi j\u00e4senmaille niille kuuluvan oikeuden omaan mets\u00e4politiikkaansa. Parlamentille riitti, ett\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":79,"featured_media":165,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-159","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"6.10.2017 4.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/159","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/79"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=159"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/159\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/media\/165"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=159"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=159"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=159"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":158,"date":"2017-09-18T04:00:00","date_gmt":"2017-09-18T01:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/?p=158"},"modified":"2017-09-18T14:53:20","modified_gmt":"2017-09-18T11:53:20","slug":"millaisiksi-terrorismin-uhka-meidat-tekee","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/millaisiksi-terrorismin-uhka-meidat-tekee\/","title":{"rendered":"Millaisiksi terrorismin uhka meid\u00e4t tekee?"},"content":{"rendered":" Terrorismia on ollut aiemminkin, mutta nyt se ilmenee uusilla tavoilla. Baader-Meinhof, IRA ja baskiseparatistit tekiv\u00e4t iskujaan kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi.<\/p>\n Nyt terroritekoja tapahtuu miss\u00e4 tahansa. Niit\u00e4 toteuttavat turhautuneet radikaalit luodakseen pelkoa ja sekaannusta. Kohteet ovat sattumanvaraisia.<\/p>\n Samalla kun toimimme yhdess\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti terrorismia vastaan, on my\u00f6s pohdittava: millaisia ihmisi\u00e4 terroriuhka meist\u00e4 tekee?<\/p>\n Koska terrorismi on vaikeasti hahmottuva ilmi\u00f6, vaatii sen torjuminen tarkkaa harkintaa ja kattavaa tietoa. Pelon ja ennakkoluulojen vuoksi s\u00e4nt\u00e4ily vain pahentaa tilannetta.<\/p>\n Suomen<\/span> viranomaiset ovat huippuammattilaisia. Heill\u00e4 on oltava riitt\u00e4v\u00e4t voimavarat ja toimivaltuudet. On syyt\u00e4 luottaa viranomaisiin ja poliisiin. T\u00e4llaisen asenneilmapiirin pohjalta syntyy hyv\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 kansalaisten ja viranomaista v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n Turvallisuusviranomaisia kohtaan osoitettu luottamus ja tuki ovat pohjana tulokselliselle terrorismin torjunnalle.<\/p>\n Koska terrorismi on kansainv\u00e4list\u00e4, sen torjumiseksi tarvitaan tiivist\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja yhteist\u00e4 strategiaa.<\/p>\n Vuoden <\/span>2001 terrori-iskujen j\u00e4lkeen presidentti Bush <\/strong>julisti sodan terrorismia vastaan. Sen seurauksena Yhdysvallat juuttui sotaan Afganistanissa ja Irakissa.<\/p>\n Sodalla terrorismia ei kukisteta. Rangaistuksia tiukentamalla ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 terrorismin taustalla oleviin perussyihin. Ankarien rangaistusten pelko ei pid\u00e4ttele ep\u00e4toivoista ihmist\u00e4. Miksi itsemurhapommittaja kavahtaisi edes kuolemanrangaistusta?<\/p>\n EU:n piiriss\u00e4 tarvitsemme j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 pakolaispolitiikkaa. Pakolaisstatuksen saaneet tarvitsevat riitt\u00e4v\u00e4t resurssit kotouttamiseen. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4vi ilmi Brysselin iskujen yhteydess\u00e4: terroristit olivat toisen polven maahanmuuttajia, joiden kohdalla kotouttamistoimet eiv\u00e4t olleet riitt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n Onneksi toisenlaisiakin esimerkkej\u00e4 l\u00f6ytyy. Euroopassa monelle tulijalle on avautunut uusi el\u00e4m\u00e4 ja luonteva paikka yhteiskunnassamme. Ehk\u00e4 siis my\u00f6s pehme\u00e4t keinot, kuten osallisuus, yhteis\u00f6llisyys ja hyv\u00e4ksynt\u00e4, ovat tehokkaita.<\/p>\n Terrorismin edess\u00e4 ei pid\u00e4 antautua eik\u00e4 se saa tehd\u00e4 meist\u00e4 tylyj\u00e4 ja kyynisi\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Terrorismia on ollut aiemminkin, mutta nyt se ilmenee uusilla tavoilla. Baader-Meinhof, IRA ja baskiseparatistit tekiv\u00e4t iskujaan kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Nyt terroritekoja tapahtuu miss\u00e4 tahansa. Niit\u00e4 toteuttavat turhautuneet radikaalit luodakseen pelkoa ja sekaannusta. Kohteet ovat sattumanvaraisia. Samalla kun toimimme yhdess\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti terrorismia vastaan, on my\u00f6s pohdittava: millaisia ihmisi\u00e4 terroriuhka meist\u00e4 tekee? Koska terrorismi on vaikeasti […]<\/p>\n","protected":false},"author":79,"featured_media":165,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-158","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"18.9.2017 4.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/158","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/79"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=158"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/158\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/media\/165"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=158"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=158"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=158"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":157,"date":"2017-08-25T04:00:00","date_gmt":"2017-08-25T01:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/?p=157"},"modified":"2017-08-22T21:13:21","modified_gmt":"2017-08-22T18:13:21","slug":"kauppapolitiikkaa-maarittavat-suurvaltasuhteet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/kauppapolitiikkaa-maarittavat-suurvaltasuhteet\/","title":{"rendered":"Kauppapolitiikkaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t suurvaltasuhteet"},"content":{"rendered":" Kes\u00e4n aikana k\u00e4ytiin keskustelua siit\u00e4, miten maailmanpolitiikka on muuttunut ja mihin se on menossa. Uutiset ovat osoittaneet, ett\u00e4 ennakointi on globaalissa politiikassa mahdotonta.<\/p>\n Kauppapolitiikka on vahvasti sidoksissa globaaliin liikehdint\u00e4\u00e4n eik\u00e4 sit\u00e4 voi irrottaa suurvaltojen v\u00e4lisist\u00e4 suhteista, jotka tuntuvat el\u00e4v\u00e4n nyt suurta murroksen aikaa. Yhdysvallat ja Kiina ovat edelleen ne maat, joiden liikkeet vaikuttavat kauppapoliittiseen agendaan voimakkaimmin.<\/p>\n Kauppapolitiikassa<\/span> on tapahtunut viime aikoina paljon yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4kin k\u00e4\u00e4nteit\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 trendi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jatkuvan. Yhdysvaltojen ja Kiinan v\u00e4lille julistettiin elokuun puoliv\u00e4liss\u00e4 kauppasota, jossa vain toinen talousmahdeista voi voittaa.<\/p>\n Donald Trump on valtaan astumisestaan saakka sekoittanut kauppapoliittista kentt\u00e4\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 ty\u00f6 sai jatkoa, kun Yhdysvaltojen, Kanadan ja Meksikon v\u00e4lisen kauppasopimuksen (NAFTA) uudistamisneuvottelut alkoivat. T\u00e4m\u00e4n Trumpin n\u00e4kemyksen mukaan \u201dep\u00e4reilun\u201d sopimuksen uudistaminen oli yksi h\u00e4nen kampanjansa p\u00e4\u00e4teemoista. Toinen n\u00e4ist\u00e4 oli Kiinan syrj\u00e4ytt\u00e4minen maailmanmarkkinoilta, jota Trump toteutti mm. Tyynenmeren maiden v\u00e4lisen kauppasopimuksen \u201dtorppaamisella\u201d ja nyt aloitetulla kauppasodalla.<\/p>\n Yhdysvaltojen<\/span> ja Kiinan ohella my\u00f6s Intia on osoittanut huolestuttavia merkkej\u00e4 protektionismista. Intia asetti hein\u00e4kuun alussa maahan tuontitulleja, jotka ovat eritt\u00e4in haitallisia mm. eurooppalaisille matkapuhelinvalmistajille. T\u00e4llaisia uutisia ei t\u00e4m\u00e4n syksyn aikana toivottavasti ole luvassa lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n Kun maailmanpolitiikka ja sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 kauppapolitiikka on hankalasti ennakoitavaa, tulisi EU:ssa nyt keskitty\u00e4 siihen, ett\u00e4 yrityksille luodaan yh\u00e4 vakaammat edellytykset toimia.<\/p>\n Globalisaatio ei t\u00e4ss\u00e4 suhteessa ole uhka, vaan mahdollisuus, johon meid\u00e4n tulee tarttua. Sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntyminen ei ole vaihtoehto. Kahdenv\u00e4listen kauppasuhteiden ollessa yh\u00e4 ep\u00e4vakaampia tulee meid\u00e4n varmistaa se, ettemme ole riippuvaisia pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yhdest\u00e4 kauppakumppanista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kes\u00e4n aikana k\u00e4ytiin keskustelua siit\u00e4, miten maailmanpolitiikka on muuttunut ja mihin se on menossa. Uutiset ovat osoittaneet, ett\u00e4 ennakointi on globaalissa politiikassa mahdotonta. Kauppapolitiikka on vahvasti sidoksissa globaaliin liikehdint\u00e4\u00e4n eik\u00e4 sit\u00e4 voi irrottaa suurvaltojen v\u00e4lisist\u00e4 suhteista, jotka tuntuvat el\u00e4v\u00e4n nyt suurta murroksen aikaa. Yhdysvallat ja Kiina ovat edelleen ne maat, joiden liikkeet vaikuttavat kauppapoliittiseen agendaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":79,"featured_media":165,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-157","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"25.8.2017 4.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/157","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/79"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=157"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/157\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/media\/165"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=157"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=157"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=157"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":156,"date":"2017-08-04T04:00:00","date_gmt":"2017-08-04T01:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/?p=156"},"modified":"2017-08-03T19:22:37","modified_gmt":"2017-08-03T16:22:37","slug":"vaarinkaytosten-ilmoittajille-parempaa-suojaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/vaarinkaytosten-ilmoittajille-parempaa-suojaa\/","title":{"rendered":"V\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6sten ilmoittajille parempaa suojaa"},"content":{"rendered":" Luxembourgin veroparatiisien v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 vuonna 2014 paljastaneet niin sanotut Lux-Leaks-asiakirjat sek\u00e4 maailmanlaajuista suuryritysten veronkiertoa paljastaneet Panaman paperit vuonna 2015 ovat nostaneet keskustelun siit\u00e4, miten r\u00e4ikeisiin yhteiskunnallisiin ep\u00e4kohtiin tarttuvia ilmiantajia suojataan<\/p>\n Kysymys<\/span> on erityisen kiistanalainen silloin, kun ilmiantaja itse esimerkiksi rikkoo yrityssalaisuuksia, mutta tulee toisaalta samalla paljastaneensa miljardien eurojen veromenetykset valtiolle.<\/p>\n Toimin ryhm\u00e4mme neuvottelijana ilmiantajan suojaan liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4 osana ty\u00f6t\u00e4ni tilintarkastusvaliokunnassa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 EU:ssa jokaisella j\u00e4senmaalla on omat lakinsa ilmiantajien suojaamiseen.<\/p>\n EU:n tasolla ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ole suojaa, ja j\u00e4senmaiden v\u00e4lill\u00e4 suojan taso vaihtelee. N\u00e4kemykseni mukaan asiasta on tarpeen harkita yhteisi\u00e4 selkeit\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. S\u00e4\u00e4nt\u00f6jen tulisi kuitenkin olla riitt\u00e4v\u00e4n joustavat, jottei yritysten toiminta vaarannu.<\/p>\n On t\u00e4rke\u00e4\u00e4<\/span>, ett\u00e4 yhteiskunta antaa tuen rikollisen toiminnan ilmiantajille. Terveill\u00e4 markkinoilla v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6sten ilmiantajia tulee suojella. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ilmiantaja menett\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 arvonsa ty\u00f6markkinoilla.<\/p>\n Tarvitsemme selke\u00e4n puitelains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n, jonka on tarjottava suoja ilmiantajille, mutta samalla varmistettava, ett\u00e4 liikesalaisuudet yksityisell\u00e4 sektorilla turvataan.<\/p>\n Asia on kimurantti, sill\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen pit\u00e4isi olla mahdollisimman yksiselitteisi\u00e4, jotta ilmiantajat eiv\u00e4t voi paljastaa mit\u00e4 tahansa luottamuksellisia tietoja, esimerkiksi asiakasrekistereit\u00e4 tai patentteja.<\/p>\n Komissio <\/span>valmistelee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6esityst\u00e4 ilmiantajan suojaamisesta. Yleisess\u00e4 keskustelussa on my\u00f6s ehdotettu erillisen viraston perustamista.<\/p>\n Koska EU:n oikeusasiamiehell\u00e4 on toistaiseksi toimivaltaa jo puuttua erilaisiin v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksiin EU:ssa, olisi kustannustehokkaampi vaihtoehto siirt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 toiminnot jo olemassa olevan oikeusasiamiehen toimiston alaisuuteen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Luxembourgin veroparatiisien v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 vuonna 2014 paljastaneet niin sanotut Lux-Leaks-asiakirjat sek\u00e4 maailmanlaajuista suuryritysten veronkiertoa paljastaneet Panaman paperit vuonna 2015 ovat nostaneet keskustelun siit\u00e4, miten r\u00e4ikeisiin yhteiskunnallisiin ep\u00e4kohtiin tarttuvia ilmiantajia suojataan Kysymys on erityisen kiistanalainen silloin, kun ilmiantaja itse esimerkiksi rikkoo yrityssalaisuuksia, mutta tulee toisaalta samalla paljastaneensa miljardien eurojen veromenetykset valtiolle. Toimin ryhm\u00e4mme neuvottelijana ilmiantajan suojaan liittyviss\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":79,"featured_media":166,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-156","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"4.8.2017 4.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/156","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/79"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=156"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/156\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/media\/166"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=156"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=156"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=156"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":155,"date":"2017-06-23T04:00:00","date_gmt":"2017-06-23T01:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/?p=155"},"modified":"2017-06-23T10:50:41","modified_gmt":"2017-06-23T07:50:41","slug":"realismia-eu-erohaaveisiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/realismia-eu-erohaaveisiin\/","title":{"rendered":"Realismia EU-erohaaveisiin!"},"content":{"rendered":" Perussuomalaisten puoluekokouksen alla yritettiin her\u00e4tell\u00e4 henkiin ajatusta Suomen irrottamisesta EU:sta.<\/p>\n Taustalla on olettamus, ett\u00e4 Suomen tilanne EU:n ulkopuolella olisi ratkaisevasti parempi kuin nyt sen osana.<\/p>\n EU-j\u00e4senyys n\u00e4hd\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 kansallista itsen\u00e4isyytt\u00e4 kaventavana tekij\u00e4n\u00e4 ja taloudellisena taakkana, josta olisi hankkiuduttava eroon.<\/p>\n Brexit-kansan\u00e4\u00e4nestyksest\u00e4 <\/span>seurannut sekava poliittinen tilanne tarjoaa mahdollisuuden arvioida vastaavan prosessin vaikutuksia Suomen kohdalla.<\/p>\n P\u00e4\u00e4ministeri Theresa May<\/strong> on ajanut kovaa Brexiti\u00e4, jossa Britannia voisi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 EU-eron ehdot.<\/p>\n Uudet parlamenttivaalit veiv\u00e4t kuitenkin silt\u00e4 pohjan.<\/p>\n Irrottautuminen sis\u00e4markkinoilta kertarys\u00e4yksell\u00e4 tulee kalliiksi briteille.<\/p>\n Kansalaiset haluaisivat EU:n etuuksien s\u00e4ilyv\u00e4n ilmaiseksi.<\/p>\n Vaikka Britannia on merkitt\u00e4v\u00e4 j\u00e4senvaltio EU:n sis\u00e4markkinoilla, ei se voi saada ilmaiseksi j\u00e4senmaille kuuluvia etuja, joista EU:n ulkopuoliset maat maksavat viel\u00e4 korkeampaa hintaa.<\/p>\n Britannian<\/span> esimerkin pohjalta on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 miten vaikea prosessi EU:sta eroaminen olisi Suomen kohdalla.<\/p>\n N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ettei Brexitist\u00e4 koidu mit\u00e4\u00e4n taloudellisia etuja, p\u00e4invastoin.<\/p>\n Suomelle taloudelliset vaikutukset saattaisivat olla viel\u00e4 kielteisempi\u00e4, johtuen sis\u00e4markkinoiden pienuudesta ja viennin t\u00e4rkeydest\u00e4 taloudellemme.<\/p>\n Populistit tuntuvat n\u00e4kev\u00e4n EU:sta eroamisen asiana, joka ratkaisisi paljon ongelmia ja toisi vain my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia.<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 v\u00e4itett\u00e4 ei yleens\u00e4 perustella. Emme voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ongelmat olisivat pieni\u00e4 EU:n ulkopuolella.<\/p>\n Kokonaan <\/span>toinen asia on puhua euroalueen ulkopuolella olemisesta. Siit\u00e4 l\u00f6ytyy sek\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 ett\u00e4 haittoja.<\/p>\n Mit\u00e4 saisimme EU:n ulkopuolella, sis\u00e4markkinoiden tilalle?<\/p>\n Kuinka j\u00e4rjest\u00e4isimme kauppasuhteemme ja turvaisimme kilpailukykymme globaalissa taloudessa?<\/p>\n Britannian<\/span> poliittinen kaaos osoittaa, ett\u00e4 EU-eron kaltaisen, suuren kysymyksen ratkaiseminen kansan\u00e4\u00e4nestyksell\u00e4 on ongelmallista.<\/p>\n Jos silti kansan\u00e4\u00e4nestys katsotaan perustelluksi tavaksi tehd\u00e4 suuria p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, mielest\u00e4ni sen l\u00e4pimenoon pit\u00e4isi vaatia m\u00e4\u00e4r\u00e4enemmist\u00f6 annetuista \u00e4\u00e4nist\u00e4, kuten mm. perustuslain muuttaminen edellytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Silloin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen takana olisi oikeasti kansalaisten enemmist\u00f6, ja sen synnytt\u00e4m\u00e4 poliittinen mandaatti olisi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ille selv\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Perussuomalaisten puoluekokouksen alla yritettiin her\u00e4tell\u00e4 henkiin ajatusta Suomen irrottamisesta EU:sta. Taustalla on olettamus, ett\u00e4 Suomen tilanne EU:n ulkopuolella olisi ratkaisevasti parempi kuin nyt sen osana. EU-j\u00e4senyys n\u00e4hd\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 kansallista itsen\u00e4isyytt\u00e4 kaventavana tekij\u00e4n\u00e4 ja taloudellisena taakkana, josta olisi hankkiuduttava eroon. Brexit-kansan\u00e4\u00e4nestyksest\u00e4 seurannut sekava poliittinen tilanne tarjoaa mahdollisuuden arvioida vastaavan prosessin vaikutuksia Suomen kohdalla. P\u00e4\u00e4ministeri Theresa May […]<\/p>\n","protected":false},"author":79,"featured_media":166,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-155","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"23.6.2017 4.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/155","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/79"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=155"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/155\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/media\/166"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=155"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=155"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/hannu-takkula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=155"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]
\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"