Rasvamaksat aisoihin
Maksasairaudet yleistyvät vauhdilla Suomessa. On kansallisen herätyksen paikka tehdä järeitä toimia kehityksen pysäyttämiseksi.
Arvion mukaan maksasairaudet aiheuttavat jo nyt enemmän menetettyjä työkykyisiä elinvuosia kuin esimerkiksi vakavat sydänsairaudet, aivohalvaus tai keuhkosyöpä. Muiden kansansairauksien osalta kuolleisuusluvut on saatu vähenemään, mutta maksakuolleisuuden pysäyttämisessä ei olla onnistuttu.
Mikäli nykyinen kehitys jatkuu samankaltaisena, vain 2 prosenttia 50-vuotiaista miehistä on hyvässä fyysisessä kunnossa vuonna 2040. Se ei ole aivan mitätön juttu, vaan uhka Suomelle kansakuntana.
Maksasairauksiin liittyy yllättävän paljon stigmatisointia, mikä vaikeuttaa sairauden toteamista ja hakeutumista oikea-aikaiseen hoitoon.
Ihmisten mielissä maksasairaudet ja runsas alkoholin käyttö liittyvät edelleen vahvasti yhteen, vaikka maksasairaudet voivat johtua monista muistakin syistä. Olisikin tärkeää lisätä tietoutta maksasairauksista, jotta saataisiin sairastumista vähenemään ja sairastuneet hakeutumaan hoitoon ajoissa ilman pelkoa leimautumisesta alkoholistiksi.
Erityisesti ylipainosta aiheutuva rasvamaksatauti on noussut kansansairaudeksi, mistä kertoo se, että jo joka kolmannella suomalaisella aikuisella on rasvoittunut maksa. Jos nykyinen trendi jatkuu, 44-vuotiaista miehistä peräti 88 prosenttia on ylipainoisia vuonna 2050.
Maksasairauksien varhainen tunnistaminen on varsinkin rasvamaksataudin osalta tehokkainta varautumista toiminta- ja työkykyisen väestön osalta. Ratkaisu alkaa perusterveydenhuollosta.
Rasvamaksatauti voi olla pitkään oireeton, mutta on löydettävissä yksinkertaisilla verikokeilla ja riskiryhmien seulonnalla.
Elämäntapamuutokset, painonhallinta ja liikunta voivat pysäyttää tai jopa kääntää taudin etenemisen. Elintapaneuvontaan ja ennaltaehkäisyyn on panostettava siten, ettei ihmisiä syyllistetä. On myös puututtava yhteiskunnallisiin juurisyihin ja rakenteisiin.
Nykyhallituksen toimet eivät ole johdonmukaisia maksasairauksien ehkäisemiseksi, sillä alkoholin saatavuutta halutaan edistää usean lakiesityksen voimin. Sosiaali- ja terveysalojen toimijat tuomitsevatkin yksiselitteisesti nykyisen alkoholipolitiikan.
Vaikka tärkein vastuu terveellisistä elämäntavoista on luonnollisesti yksilöllä itsellään, voi ympäröivä yhteiskunta edistää terveellisiä ruokailutottumuksia kouluissa ja työpaikoilla.
Myös työmatkaliikunnan tukeminen esimerkiksi työmatkapyöräilyn verovähennysoikeuden muodossa kannattaa säilyttää ja sisällytään jatkossakin julkisen talouden suunnitelmaan.
Ennaltaehkäiseviin vaihtoehtoihin panostaminen ja rasvamaksojen laittaminen ajoissa aisoihin tulee aina halvemmaksi kuin kasvavat kustannukset sairaanhoidossa elinsiirtojen tai työkyvyn menettämisen muodossa.