Jappasusta vihdoin toteutukseen
Alkukesän koleus ja lämpöjakson keskittyminen heinä-elokuulle on käynnistänyt jälleen keskustelun koulujen loma-ajoista. Vaikka aiheena se alkaa olla jokavuotinen ikiliikkuja, tulee siihen ilmaston, arjen ja yhteiskunnan muuttuessa jatkuvasti uusia näkökulmia.
Matkailuala, osa perheistä ja osa asiantuntijoista ovat viime vuosina yhä painokkaammin ehdottaneet lomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin niin, että aloitus olisi kesäkuun puolivälissä ja päätös vasta elokuun lopulla.
Esitystä vastaan ovat haranneet erityisesti opettajat, jotka kantavat huolta jaksamisesta ja koulutyön sujuvuudesta.
Ylen hiljattain tekemä sääselvitys antaa tukea ajatukselle. Helsinki-Vantaalla loppukesä tarjoaa keskimäärin enemmän lämpimiä päiviä kuin alkukesä, ja jopa Jyväskylässä ero suosii elokuuta.
Kun lapset palaavat kouluun elokuun puolivälissä, mittari näyttää usein vielä yli 20 astetta, mutta he istuvat jo pulpetissa. Siirtämällä lomaa voitaisiin nauttia lämpimämmistä keleistä, uimavesistä ja valoisuudesta.
Onhan se ristiriitaista, että lapset palaavat kouluun, kun suomalainen kesä on parhaimmillaan.
Elinkeinoelämä tukee myös lomakauden myöhentämistä, sillä kotimaan matkailu voisi hyötyä siitä merkittävästi. Matkailukauden pidentäminen auttaisi alueellista elinvoimaa ja tukisi kestävää kehitystä.
Kun suomalaiset jäisivät lomalle elokuussa eikä pääasiassa heinäkuussa ja samaan aikaan Keski-Euroopan kohteet ovat ruuhkautuneet ja kuumuus tukahduttavaa, olisi kotimaan matkailulla enemmän vetovoimaa.
Viime vuosina on tullut tutuksi käsite ”coolcation”, jolla pohjoismaiset matkailutoimijat markkinoivat pohjoisen viileitä matkailukohteita. Ilmastonmuutoksen aikakaudella on merkitystä matkustamisen järkevämmällä aikatauluttamisella ja kohdistamisella.
Opettajien huoli jaksamisesta ja kevätlukukauden pitenemisestä on kuitenkin otettava vakavasti. Entisenä yläkoulu- ja lukio-opettajana muistan hyvin, että kevätlukukausi on koulussa pitkä.
Jos kesäloman alkamista siirretään, on välttämätöntä tarkastella koko lukuvuoden rakennetta uudelleen. Ehkä huhtikuulle tai toukokuun alkuun tarvittaisiin ylimääräinen viikon mittainen tauko tukemaan palautumista.
Lomien siirto ei ole vain kalenterikysymys, vaan se on osa laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten rytmitämme vuotta, arkea ja työtä. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistuttaa lasten oikeudesta lepoon ja yhteiseen aikaan perheen kanssa.
Jos loman ajankohta ei mahdollista tätä, voi sitä pitää epäonnistumisena. Siirtämällä lomaa saataisiin mahdollisesti paitsi parempaa säätä, myös parempaa yhdessä olon aikaa, mikä lienee kesäloman tarkoitus.