Vuoropuhelua tarvitaan
Suomi on omalaatuinen maa Euroopan ja maailman kartalla, eikä vähiten maantieteellisen sijaintinsa takia.
Viennistä elävälle maallemme toimiva yhteistyö eri maiden ja maanosien kanssa on ratkaisevan tärkeää, sillä vain niin voimme vaurastua ja rakentaa turvallisuutta.
Tarve kansainväliselle vuoropuhelulle on kasvanut entisestään, kun epävakaus maailmalla on lisääntynyt.
EU on ajautunut monien merkittävien kauppakumppaniensa kanssa jännitteisiin suhteisiin. Venäjän pakotteet ovat tulleet jäädäkseen Krimin tilanteen jäädyttyä.
Trumpin protektionistisen politiikan myötä EU on joutunut suojelemaan myös omia markkinoitaan vastatulleilla Yhdysvaltojen kaupassa.
Kiinan kanssa EU tavoittelee tasa-arvoisempaa kauppakumppanuutta, sillä eurooppalaiset yritykset ovat edelleen selvästi epäreilussa kilpailuasetelmassa kiinalaisiin nähden.
Onkin tärkeää, että EU toimii kansainvälisessä politiikassa kokoavana, sääntöpohjaista maailmanjärjestystä puolustavana voimana, arvoistaan tinkimättä.
Euroopan parlamentissa on valittu edustajat valtuuskuntiin, jotka vastaavat suhteiden kehittämisestä EU:n ulkopuolisiin maihin.
Itse otan mielenkiinnolla vastaan Venäjä-valtuuskunnan varapuheenjohtajan tehtävän, tiedostaen samalla, että Krimin kriisin myötä EU:n parlamentaariset suhteet Venäjälle ovat jäiset.
Valtuuskunnan jäsenet ja Venäjän edustajat eivät ole järjestäneet virallisia yhteiskokouksia kertaakaan sitten vuoden 2014.
Vaikeasta tilanteesta huolimatta vuoropuhelua tarvitaan. Venäjä on yhä EU:n kolmanneksi isoin kauppakumppani.
Suomalaisilla on paljon annettavaa EU–Venäjä-suhteisiin.
Pitkä maarajamme Venäjän kanssa on samalla myös EU:n ulkoraja. Itämeren suojelussa on Venäjän kanssa saavutettu tuloksia pakotteiden ollessa voimassa.
Suomi on osannut suhtautua pragmaattisesti Venäjään, ja voimme olla tässä esimerkkinä EU:lle.
Suomella on kokemusta näkemysten vaihtamisesta myös vaikeissa asioissa ja yhteistyöalueiden löytämisestä esimerkiksi Itämeren ympäristökysymyksissä ja mustan hiilen torjunnassa.