Miksi eurovaalit ovat maakunnille tärkeät?
EU päivittää parhaillaan aluepolitiikkaansa, joka tukee ja ohjaa maakuntiemme kehitystyötä.
Vaikka aluepolitiikan keskiössä on perinteisesti ollut huoli unionin köyhimpien jäsenmaiden pärjäämisestä, ovat suomalaiset maakunnat hyötyneet sen rahoituksesta vuosien saatossa merkittävästi.
EU:n aluetukien turvin on parannettu yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, liikenteen pullonkauloja ja maaseudun elinvoimaa.
Nykyisellä kaudella EU investoi 1,5 miljardia euroa suomalaisten maakuntien kasvuun ja työllisyyteen. Seuraavalle kaudelle on luvassa 100 miljoonaa euroa enemmän.
Euroopan parlamentissa aluepoliittisessa uudistuksessa on edetty jo pitkälle. Rahoitussäännöt lyötiin lukkoon viime viikolla Strasbourgissa, kun parlamentti äänesti kaikki jäsenmaat ja alueet kattavan aluepolitiikan puolesta.
Aiemmin EU-komissiosta vilauteltiin ajatuksia, joissa aluetuet olisi rajattu vain kaikista heikoimmin toimeentuleville jäsenmaille.
Samalla parlamentti turvasi Suomelle ja Ruotsille tärkeän harvaan asuttujen alueiden erityisrahoituksen, jonka tarkoituksena on hyvittää pohjoisesta sijainnista ja pitkistä välimatkoista koituvia pysyviä haittoja.
Toinen tärkeä virstanpylväs saavutettiin tammikuussa, jolloin hyväksyttiin EU:n rajaohjelmia ohjaava lakiasetus.
Onnistuimme kääntämään komission pohjaesityksen, joka olisi merkinnyt Suomessa merkittäviä leikkauksia sekä meriraja- että Venäjä-yhteistyöhön.
Työtä vielä riittää. Parlamentti ei ottanut kantaa komission määrittelemiin uusiin rahoituskriteereihin, joiden myötä esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomi eivät enää kerryttäisi harvan asutuksensa vuoksi aluevaroja. Tämä puute on huomioitava, kun kotimaassa päätetään aluekehitysvarojen lopullisesta jakaumasta maakuntien kesken.
Aluepolitiikan uudistuksen lopulliset yksityiskohdat jäävät seuraavan parlamentin päätettäväksi.
Maakunnille aluepolitiikan uudistuksen viimeistelyssä on paljon pelissä. Tarvitsemme kaupunkien ja maaseudun yhteistyötä rakentavasti ajavan parlamentin, joka näkee aluepolitiikan tärkeänä osana EU:n tulevaisuutta.
Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen.