Vettä, vessoja ja tasa-arvoa Nepaliin

Val­ti­o­neu­vos­ton aset­ta­ma Ke­hi­tys­po­liit­ti­nen toi­mi­kun­ta tu­tus­tui joh­dol­la­ni Ne­pa­liin, yh­teen maa­il­man köy­him­mis­tä mais­ta.

Koh­tee­nam­me oli­vat Suo­men ra­hoit­ta­mat hank­keet maas­sa. Suo­mel­la on kah­dek­san ke­hi­ty­syh­teis­työn maa­oh­jel­maa; Eti­o­pia, So­ma­lia, Ke­nia, Tan­sa­nia, Sam­bia, Mo­sam­bik, My­an­mar, mie­hi­tet­ty pa­les­tii­na­lai­sa­lue ja Ne­pal.

Ne­pa­lin maa­oh­jel­mal­la ta­voi­tel­laan ter­vey­den pa­ran­ta­mis­ta puh­taan ve­den ja sa­ni­taa­ti­on avul­la. Muut pyr­ki­myk­set liit­ty­vät laa­duk­kaan ope­tuk­sen ta­kaa­mi­seen kai­kil­le sekä nais­ten ja syr­jit­ty­jen kan­sa­lais­ten ase­man vah­vis­ta­mi­seen.

Ne­pa­lin maa­oh­jel­maan oh­ja­taan vuo­sit­tain noin 14,5 mil­joo­naa ja maa on Suo­men apu­ti­las­tos­sa ja­e­tul­la kak­kos­si­jal­la yh­des­sä Eti­o­pi­an kans­sa.

Ve­si­hank­keet pa­ran­ta­vat eri­tyi­ses­ti nais­ten ja tyt­tö­jen ar­kea kos­ka ve­den­ha­ku pit­kien­kin mat­ko­jen pääs­tä on pe­rin­tei­ses­ti hei­dän teh­tä­vän­sä. Hank­keis­sa kiin­ni­te­tään eri­tyis­tä huo­mi­o­ta kuu­kau­tis­hy­gie­ni­aan ja käy­tös­sä ole­viin, nais­ten ih­mi­soi­keuk­sia rik­ko­viin ta­bui­hin. Nai­set eris­te­tään päi­vä­kau­sik­si va­joi­hin kuu­kau­tis­ten ai­ka­na ei­vät­kä he saa kos­ket­taa ke­tään.

Tu­tus­tuim­me Ne­pa­lin Kau­ko­län­nen ve­si­va­rain­hoi­to­hank­kei­siin kah­des­sa vuo­ris­to­ky­läs­sä. Han­ke on en­sim­mäi­nen suo­ma­lais­ten to­teut­ta­ma, jo­hon EU osal­lis­tuu 20 mil­joo­nal­la eu­rol­la. Hank­keel­la pa­ran­ne­taan ve­si­va­ro­jen hal­lin­taa, vä­es­tön ter­veyt­tä ja sa­ni­taa­ti­o­ta. Sa­mal­la pa­ran­ne­taan maa­seu­dun ih­mis­ten toi­meen­tu­loa ja ruo­ka­tur­vaa. Hank­keen ko­ko­nais­ku­lut ovat 60,2 mil­joo­naa, jos­ta Suo­men osuus vuo­si­na 2006-2022 on 15 mil­joo­naa.

Jokaisen kodin takapihalla kypsyivät kurkut, tomaatit, kaalit ja muut vihannekset, koska vettä riitti myös hyöty­puu­tarhan kastelemiseen.

Aila Paloniemi

Mei­dät suo­ma­lai­set otet­tiin ky­lis­sä vas­taan hie­noin juh­lal­li­suuk­sin, tans­sien ja pu­hei­ta pi­tä­en. Ky­lä­läis­ten kas­vot lois­ti­vat, kun he esit­te­li­vät kai­vo­ja ja ve­de­not­to­pis­tei­tä. Jo­kai­sen ko­din ta­ka­pi­hal­la kyp­syi­vät kur­kut, to­maa­tit, kaa­lit ja muut vi­han­nek­set, kos­ka vet­tä riit­ti myös hyö­ty­puu­tar­han kas­te­le­mi­seen. Ei­kä vet­tä nyt tar­vin­nut ha­kea pit­kien mat­ko­jen ta­kaa.

Suo­mi tu­kee myös Uni­ce­fin to­teut­ta­maa ve­si­huol­lon ja sa­ni­taa­ti­on jäl­leen­ra­ken­nus­han­ket­ta. Sen avul­la on tur­vat­tu puh­taan ve­den saan­ti yli puo­lel­le mil­joo­nal­le ja sa­ni­taa­tio liki kol­mel­le mil­joo­nal­le ne­pa­li­lai­sel­le.

Su­ku­puol­ten vä­li­sen epä­ta­sa-ar­von kit­ke­mi­nen ope­tuk­ses­sa on ope­tus­sek­to­ri­oh­jel­man tär­keä ta­voi­te. Lap­si­a­vi­o­lii­tot, lap­si­työ ja köy­hyys ovat suu­rim­mat es­teet kou­lun­käyn­nil­le Ne­pa­lis­sa.

Nai­so­pet­ta­jien kou­lu­tus ja mää­rän li­sää­mi­nen on avai­na­se­mas­sa, sa­moin eri­tyis­tu­ki­toi­met ty­töil­le. Eril­lis­ten ja käyt­tö­kel­pois­ten ves­so­jen mää­rää­mi­nen pa­kol­li­sek­si kai­kis­sa kou­luis­sa on yk­si täl­lai­nen eri­tyis­toi­mi.

Tasa-ar­voa ja tyt­tö­jen osal­lis­ta­mis­ta huo­mi­oi­daan ope­tus­ma­te­ri­aa­lien ja ope­tus­suun­ni­tel­mien si­säl­löis­sä sekä vir­ka­mies­ten ja opet­ta­jien kou­lu­tuk­ses­sa. Tasa-ar­vo­työ­tä te­kee vah­vas­ti myös UN Wo­men.

Ne­pa­lil­la on jät­ti­mäi­siä haas­tei­ta edes­sään mut­ta myös suu­ria mah­dol­li­suuk­sia. Inf­ran ra­ken­ta­mi­nen vuo­ris­toi­ses­sa maas­sa on vai­ke­aa, osa kan­sa­lai­sis­ta asuu tiet­tö­mien tai­pa­lei­den ta­ka­na. Kai­ken li­säk­si maan­jä­ris­tyk­set ja mon­suu­ni­sa­teet tu­ho­a­vat tei­tä, niin et­tä nii­tä on kor­jat­ta­va joka vuo­si.

Kai­kes­ta huo­li­mat­ta ne­pa­li­lai­set yrit­tä­vät ke­hit­tää maa­taan sit­ke­äs­ti. Väki on ys­tä­väl­lis­tä, ilois­ta ja huu­mo­rin­ta­juis­ta, sen saim­me it­se­kin ko­kea mat­kal­lam­me syr­jäi­siin vuo­ris­to­ky­liin.