Tehtäväni on uudistaa keskustaa
Pyrkiessäni puheenjohtajaksi tein itselleni ja keskustalle sadan päivän ohjelman. On välttämätöntä saada työt hyvälle jalalle heti alusta alkaen.
Sata päivää tuli täyteen joulukuussa. Joulun ja vuoden vaihteen aikana minulla oli aikaa pysähtyä vetämään yhteen mennyttä syksyä ja miettimään, missä on onnistuttu ja mihin pitää panostaa kevätkaudella enemmän.
Tämän päivän kannatusmittaus on positiivinen ja toivoa luova keskustalle. Kannatus ei ole vieläkään riittävällä tasolla. Syyt menevät osin syvälle ja ovat syntyneet ajan kuluessa.
Keskusta nousee kovalla työllä.
Viime kevään eduskuntavaaleissa keskusta koki kovan tappion. Puoluehallitus on käynyt läpi tausta-aineiston ja tehnyt analyysin vaalitappion syistä. Sen nimi on osuva: Tuntematon Keskusta.
Meistä ei tiedetty, minkä puolesta olimme valmiita laittamaan itsemme likoon. Syvemmälle menevä haaste on, ettei meitä tunnisteta sellaiseksi vaikutuskanavaksi, joka meidän pitää olla.
Vuosien varrella olemme antaneet aatteellisen ja järjestöllisen korjausvelan kasvaa liian suureksi. Keskustan aatteellisen työn velka näkyi näissä, mutta myös aiemmissa vaaleissa.
Olemme kantaneet 2000-luvulla hallitusvastuuta poikkeuksellisen pitkään. Suomea on uudistettu, mutta keskustaa ei riittävästi. Olemme luottaneet liikaa kunniakkaaseen historiaamme.
Hallitusvastuun saavutuksista huolimatta emme ole pärjänneet mielikuvien taistossa.
Sipilän hallituksen kiistattomia aikaansaannoksia olivat Suomen talouden laittaminen kuntoon ja parempi työllisyys. Samanaikaisesti moni keskustalainen koki alueiden ja puolueväen tärkeinä pitämien painotusten jääneen vähemmälle.
Analyysi löytyy keskustan nettisivuilta. Toivon, että se toimii yhtenä pohjana erilaisille tulkinnoille puolueen tulevaisuuden suunnasta.
Nyt moni kokee siirtymän keskustaoikeistohallituksesta punamullan kakkospuolueeksi olleen henkisesti liian pitkä.
Vaalien jälkeen korjauksiakin on ollut tarpeen tehdä, muun muassa taksilakiin ja sote-uudistus on nyt vahvemmalla pohjalla.
Hyvien asioiden osalta linjaa puolestaan jatketaan: yrittäjyyttä arvostetaan, teitä laitetaan kuntoon entistä voimallisemmin ja kaikkein pienimpiä etuuksia korotetaan.
Jokaisen hallituksen tulee kuitenkin seistä aina omilla jaloillaan.
Punamulta on keskustalaisille perinteisesti mieluinen vaihtoehto. Peruskoulun, alueellisen korkeakouluverkon, lapsilisien ja kotihoidontuen kaltaiset yhteiskuntaa vahvistavat uudistukset ovat keskusta-SDP–akselin saavutuksia.
Uuden punamullan hallitusohjelma on historiallisen keskustalainen: myönteinen talous- ja työllisyyspolitiikka on kaiken lähtökohta. Myös tämän punamullan pitää osoittaa edistyshenkeä ja viedä Suomea 2020-luvulle.
Uskon uuden punamullan kykyyn ja tahtoon uudistaa Suomea uusin eväin. Uuden punamullan liitto pitää rakentaa vahvan taloudenpidon ja työllisyyden sekä eheyden, vihreyden ja turvallisuuden ympärille.
Kevään osalta hallituksen onnistuminen edellyttää:
Päätöksiä, jotka tuovat uusia työpaikkoja, investointeja ja parantavat yritysten toimintaedellytyksiä. Työ luo turvaa ja hyvinvointia.
Tiukkaan ilmastohaasteeseen on vastattava. Toivon, että esittämäni ilmastorahasto edistyy. Ilokseni olen huomannut, että hallituskumppanit ovat suhtautuneet siihen myönteisesti. Ilmastonmuutokseen voi myös vastata tavalla joka vahvistaa talouttamme ja teollisuuttamme.
Hallitus toimii tasapainoisen aluekehityksen puolesta, koskeepa se sitten väyliä, sähkön siirtohintoja tai moderneja työskentelymahdollisuuksia monipaikkaisesti.
Keskusta on sivistyspuolue. Haluamme olla takaamassa, että korkeakoulutus vahvistuu läpi maan.
Sote on saatava eteenpäin, jotta kansalaiset pääsevät jatkossa helpommin lääkäriin, neuvolaan ja muihin palveluihin.
Enää meillä ei ole varaa jättää kansanliikettä hallitustyön varjoon.
Haluan muuttaa keskustan kulttuuria. En pelkää keskustelevaa keskustaa, pelkään keskustelematonta keskustaa. Tämä on jopa edellytys ja oikeutus toiminnallemme.
Keskustelu on yhä tärkeämpää tilanteessa, jossa poliittiset jakolinjat jyrkkenevät ja puoluekenttä moninapaistuu. Kolmen suuren puolueen aikana keskustalle saattoi riittää itsensä määritteleminen vaihtoehdoksi vasemmiston ja oikeiston väliin. Enää yksin se ei kanna.
Meidän on määriteltävä, keitä me olemme omista itsenäistä lähtökohdista käsin.
Keskustaan mahtuu monta tarinaa, monenlaisia ajatuksia ja mielipiteitä. Kaikki ovat tervetulleita, jokaista näkemystä arvostetaan.
Vain tämä mahdollistaa keskustan perimmäisen tehtävän yhteensovittavana, maltillisena, mutta voimakkaana muutosvoimana. Minulla on tunne, että suurin osa meistä suomalaisista on kuitenkin keskellä.
Uskon vakaasti, että Suomi on parempi maa silloin kun meillä on myös voimakas poliittinen keskusta. Tämä ei tunnu olevan nyt suosiossa, mutta yhteensovittava linja on meille se oikea.
Vahvan keskustan vastakohta on suomalaisia vielä nykyistäkin enemmän jakava vastakkainasetteleva blokkipolitiikka. Politiikassa on helppo herättää pelkoa, mutta paljon vaikeampi luoda toivoa.
Keskustasta on käyty tulevaisuudestamme huolta kantavaa keskustelua. Otan tämän hyvänä merkkinä. Keskusta on monelle suomalaiselle hyvin rakas. Emme ole mikä tahansa keskusta vaan Suomen Keskusta.
Panen itseni täysillä likoon, jotta suomalaisten luottamus keskustaan palautuu. Keskustaa pitää johtaa tavalla joka herättää luottamusta ja joka vastaa suomalaisten paremman arjen toiveisiin.
Keskustan tärkein tehtävä on itsemme määrittäminen uudessa ajassa. On aloitettava keskustan uudistus- ja tulevaisuustyö.
Minun keskustalaisuuteni on yhdistelmä maailmalle katsovaa edistysmielisyyttä ja juurevaa kotimaisuutta. Olemme yli sadan vuoden ajan osanneet peilata arvojamme muuttuneeseen yhteiskuntaan ja toimia edelläkävijänä Suomen kohtalonkysymysten ratkaisemisessa.
Tämän päivän suuria kysymyksiä ovat ekologinen kriisi, väestön ikääntyminen, teknologian koko yhteiskuntaa läpileikkaava kehitys, talouden syvät haasteet ja poliittiset osallistumisen uudet muodot.
Näitä kysymyksiä meidän on lähestyttävä ihminen keskellä ja ratkaisut edellä – toivon, ei pelon kautta. Jokaisella suomalaisella pitää olla jatkossakin mahdollisuudet elää, yrittää ja tehdä töitä asuinpaikasta tai taustasta riippumatta. Minun keskustani on aina erilaisten alueiden ja heikompien puolella.
Näistä lähtökohdista lähtee liikkeelle Keskusta 2030 -uudistusohjelma. On aika kokoontua ja määrittää keskustan tehtävä ja paikka Suomessa.
Meidän tulee kohdata kasvokkain, keskustella ja yhteensovittaa näkemyksiämme. Haluan, että keskustassa puhutaan politiikkaa.
Nyt tammikuussa lähtee liikkeelle Suomen tärkein kenttäkierros. Toivon mahdollisimman paljon kommentteja puoluehallituksen valmistelemaan keskustelunavaukseen.
100 päivää
Keskustan uudistusohjelmaa ja toimintaa vahvistavat sadan päivän ohjelman myötä jo liikkeelle laitetut kokonaisuudet:
1) Keskustan oman poliittisen valmistelun vahvistaminen 2) osallistavien toimintamuotojen lisääminen 3) viestinnän terävöittäminen 4) tutkimustyön hyödyntäminen sekä 5) varainkeruun vauhdittaminen.
Omassa ajankäytössäni ohjeenani on ollut kahden päivän käyttäminen puoluetyöhön joka viikko.
Torstaisin pidämme puolue-elinten kokouksia. Aamu alkaa puoluejohdon viikkopalaverilla ja jatkuu puoluehallituksen tai työvaliokunnan kokouksella. Iltapäivällä pidän poliittisen katsauksen eduskuntaryhmälle. Olemme pitäneet tästä viikoittaisesta rytmistä kiinni.
Viikon toinen puoluepäivä on varattu Suomen kiertämiseen ja ihmisten tuntojen kuulemiseen. Olen kiertänyt syksyn aikana piireissämme laajasti.
Tämä rytmi säilyy jatkossakin. Nyt alkuvuodesta on luvassa Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Lapin ja Varsinais-Suomen kierrokset.
Poliittisessa valmistelussa olemme painottaneet arjessa tärkeitä asioita. Eduskuntaryhmässämme käynnistyi syksyllä työ uusien yhteiskuntaa uudistavien ratkaisujen ja avausten tekemiseksi. Pääteemat ovat arki, lapset ja luonto.
Puolueen ohjelmatyötä tehdään uudella otteella. Ensimmäisessä vaiheessa ovat käynnistyneet talouspoliittisen, ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä kunta- ja aluepoliittisten työryhmien työt.
Työryhmiin järjestettiin avoin haku. Lisäksi ne toimivat osallistavalla tavalla esimerkiksi tilaisuuksia ja nettikyselyjä järjestäen.
Olen tehnyt myös itse konkreettisia avauksia. Esitykset esimerkiksi ilmastorahastosta sekä monipaikkaisen ja paikkariippumattoman työn edistämisestä luotaavat tulevaisuuden Suomesta. Lisää seuraa perästä.
Poliittisessa valmistelussa on vahvistettava koko kentän osallistumista. Tavoitteeksi pitää ottaa, että ennen kuntavaaleja jokaisessa piirissä ja kunnassa tehdään omat poliittiset kuntavaaliohjelmat.
Osallistavia toimintamuotoja pitää vahvistaa muutenkin. Ensi vaiheessa on otettu käyttöön viikon kysymys keskustan nettisivuilla. Olemmekin saaneet hienon määrän vastauksia ajankohtaisiin aiheisiin. Tämä on tukenut poliittista valmisteluamme tärkeällä tavalla.
Tänään puolueväelle lähtee laajempi kysely, joka käsittelee keskustan roolia sillanrakentajana. Kirjoitin aiheesta hiljan omassa Facebook-päivityksessäni.
Rooli sopii keskustalle, ja haluamme kuulla ajatuksianne tarkemmin. Jatkossa vastaavia kyselyjä on tarkoitus toteuttaa monista eri aiheista.
Myös kännykällä osallistuminen tulee etenemään huimasti. Keskustan politiikkaan pääsee mukaan kotisohvalta.
Viestinnän terävöittäminen on välttämätöntä. Tänään pidetään puoluetoimistolle perustetun K-studion ensimmäinen lähetys. Omaa studiota on tarkoitus hyödyntää puolueen viestinnässä aktiivisesti. Itsekin aioin pitää näitä vuorovaikutteisia live-lähetyksiä säännöllisesti.
Lisäksi olemme panostaneet alkuvaiheessa erityisesti kansanedustajien aktiivisuuteen. Eduskuntaryhmä on tehnyt syksyn aikana tärkeää työtä meille tärkeiden asioiden esillä pitämisessä. Monissa some-keskusteluissa ja paikallislehdissä olemme näkyneet aiempaa enemmän.
Viestinnän jalkauttamisessa on vielä paljon tehtävää. Mediaympäristö on muuttunut somen myötä ja jokaisen puolueen jäsenen merkitys viestijänä kasvaa.
Tämä vaatii aiempaa vahvempaa tukea. Olen pyrkinyt aktiiviseen vuorovaikutteiseen viestintään kentän suuntaan ja aion lisätä tätä entisestään.
Politiikan toimintaympäristö on melkoisessa murroksessa. Asioita kärjistetään, vauhti kiihtyy. Moni etsii parasta väylää vaikuttaa.
Politiikan teossakin korostuu entistä vahvemmin tutkitun tiedon ja erilaisten mielipidetiedustelujen hyödyntäminen. Näin tunnistamme yhteiskunnan keskeiset ilmiöt ja hiljaiset signaalit.
Olemme lähteneet luomaan uutta ajatuspaja Alkiota tutkitun tiedon hyödyntämiseksi. Tarkoituksena on käyttää keskustalaisten ja meitä lähellä olevien toimijoiden osaamista entistä tiiviimmin.
Raadollisessa maailmassa ei voi myöskään olla puhumatta rahasta. Varainkeruussa onnistuminen on välttämätöntä riittävien resurssien kannalta. Tässä emme ole päässeet syksyn aikana haluamallani tavalla liikkeelle.
Varainkeruu ja tuotemyynnit on saatava keväällä käyntiin. Tähän tulemme käyttämään puoluejohdon ja puoluetoimiston voimin enemmän aikaa.
Yhteenvetona vielä kevään työsuunnitelma meille kaikille keskustalaisille. Kevät merkitsee:
– Kuntavaalien ehdokashankinnan jatkamista
– Keskustan oman poliittisen valmistelun vahvistamista
– Osallistavien toimintamuotojen kehittämistä
– Viestinnän terävöittämistä
– Tutkimustiedon parempaa hyödyntämistä politiikan ja puoluetoiminnan kehittämisessä
– Varainkeruussa onnistumista
Kevään onnistumisen vedän yhteen kesäkuussa Vantaan puoluekokouksessa.
Työn täyteistä, aatteellista ja innostavaa alkanutta vuotta ja tulevaa kevättä kaikille! Keskustalla on vain yksi suunta – se on eteen ja ylös.