Sekaisin keskustasta
Ensin keskustajohtaja Katri Kulmuni esitti, että Suomi auttaisi lapset pois leiriltä, mutta ei äitejä. Tätä pidettiin mediassa sooloiluna, ja sen katsottiin vaikeuttavan hallituksen yhteisen kannan muodostamista.
Sitten presidentti Sauli Niinistö tuli samalle kannalle. Helsingin Sanomat otsikoikin ilahtuneesti:
”Presidentti Niinistöltä selvä kanta al-Holin tilanteeseen: ’Lapsia tulee auttaa, sama velvoite ei ulotu äiteihin’.”
Seuraavaksi hallitus päätyi – yksimielisesti – juuri samaan mielipiteeseen, jonka keskustajohtaja esitti ensin ja jonka presidentti sanoi selvästi.
Tämän jälkeen Ilta-Sanomat kirjoitti nimettömiin lähteisiin perustuen, että ”Keskusta sai eniten takkiinsa”.
Lopuksi HS:n Marko Junkkari keksi kommenttinsa otsikkoon hillittömän epäilyn:
”Eikö teitä hävetä”, kysyi Sanna Marin kokoomukselta – mutta oliko kysymys itse asiassa kohdistettu hallituskumppani keskustalle?”
Mutta kun keskusta oli samaa mieltä kuin Marin? Ja kaikki muut hallituspuolueet? Ei kai pääministeri omaa päätöstään hävennyt?
”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, että Junkkari on mennyt sekaisin”, sanoisi Mielensäpahoittaja.
Kaiken huipuksi Junkkari hurskasteli kuin kansanvallan puistotäti tällä tavoin:
”Poliitikot ovat viime aikoina käyneet kovilla kierroksilla. Voisikin toivoa, että he pyrkisivät vähän vähemmän keräämään irtopisteitä julkisuudessa ja keskittyisivät varsinaisten asioiden hoitamiseen.”
Tietäjän mielestä edellinen kappale olisi pitänyt aloittaa sanoilla ”Monet toimittajat…”