Politiikka on oikeistolaistunut, koska me olemme
Politiikka on oikeistolaistunut. Poliitikot ajavat vain hyväosaisten etuja. Ministeri se ja se yksityistää kaiken. Näitä puheita kuulee nykyään joka päivä.
Se on erikoista, kun ottaa huomioon, mitä viime vuosikymmeninä on tapahtunut.
2000-luvun keskiluokalla, tai jopa pienituloisella, on materiaalista vaurautta enemmän kuin menneisyyden suurilla herroilla.
1950-luvulla vain pieni yläluokka matkusteli ulkomailla. Kerta vuoteen saattoi heillekin piisata – nykyiselle keskiluokalle ei.
On rahaa, omaa ja vipattua. On naurettavan matalakorkoista lainaa sellaisia summia, joita edes vanhempiemme sukupolvi ei kuvitellut koskaan ottavansa.
Teetämme asioita, jotka kaikki hoitivat ennen itse. Renkaiden vaihdot tai pikku remontit, jotkut eivät viitsi edes siivota enää.
Vingutellessamme luottokorttia emme enää muista, että tämä kaikki on saavutettu useiden poliittisten suuntausten yhteistyöllä.
Politiikka oikeistolaistuu, jos enemmistö niin haluaa. Ilmeisesti moni on halunnut.
Julkinen sektori oli ennen hento. Laajoja yleisiä sosiaali- ja terveyspalveluita ei ollut. Nyt on.
Paitsi, että kunnon kansankapitalisti ei niistä tiedä mitään. Jokaisen menestyvän taviksen kuuluu korostaa, että mehän kyllä sitten käydään yksityisellä.
Lapset, lemmikit, puolisot ja anopit on raskaasti vakuutettu, jotta päästään ripeästi yksityiseen hoitoon sitten kun tarvitsee. Me ei sinne arvauskeskukseen lähdetä jonottamaan.
Julkista sektoria väheksymällä tuntee olevansa menestyjien joukossa.
Etikettiin kuuluu verojen vihaaminen.
Kun me ei mitään käytetä, niin ei kyllä haluta maksaakaan. Suuri sankarimme on läsnä melkein joka kodissa.
Se ruotsalainen verosuunnittelija, joka alkoi kaupata meille halpoja rakennussarjoja ja vei voittonsa järjestäytyneitä yhteiskuntia pakoon.
Emme boikotoi tällaisia toimijoita. Emme öyhyä veroparatiisitaloudesta, vaikka se tulee meille paljon kalliimmaksi kuin se, mistä öyhyämme, maahanmuutto.
Emme välitä vaurauden jakoon liittyvästä globaalista vääryydestä, esimerkiksi halpatyöstä.
Puoli-ilmaista hikipajaroinaa kodit täyteen keräillessämme olemme kaikki kuin siirtomaaherroja.
Lähes puolella kotitalouksista on niin paljon ylimääräistä rahaa, että sitä on pistetty poikimaan rahastoihin ja pörssiosakkeisiin.
Ollaan oikein sijoittajaväkeä, omistajaluokkaa.
Mutta sitten, kun tulee puhe julkisen sektorin rahoituksesta, maksukyky lakkaa, ollaankin ihan tyhjätaskuja.
Mistä siis marmatus politiikan oikeistolaistumisesta?
Politiikka oikeistolaistuu, jos enemmistö niin haluaa. Ilmeisesti moni on halunnut.
Viime eduskuntavaaleissa vasemmisto sai 7,1 prosentin kannatuksen. Siis se aito vasemmisto.
Sitä toista puoluetta ei voine vasemmistoon laskea. Se on aistinut virtaukset. Eli oikeistolaistunut.