Naulakko
Olen koonnut naulakon! Että mitäkö sitten ja wau? No kyllä!
Meille tarvitaan pystynaulakko, koska linjasaneeraus laittaa komeromme kiinni ja peittoon ja kolhu- sekä pölysuojaan. Jossain takkeja kuitenkin täytyy pitää. Rouva laittoi naulakon ostoon.
Helppo löytää, valikoimaa on. Ja valitsen ja myyjä antaa kaksi pahvilaatikkoa. Kuvainnollisesti kädettömät lukijat varmaan ymmärtävät, että niin sanottu Ikeakauhu alkaa saada ihmisen valtaansa. Tulee hiki pelkästä ajatuksesta, ahdistaa. Itsekö pitää rakentaa!
Niiden ylitiukasti pakattujen pahvien sisältä löytyy metalliputkia ja erilaisia koukkuja ja painava jalkaosa ja muutama pussillinen ruuveja ja helyjä. Mukana on se painajaisia aiheuttava kuusiokoloavain ja piirustukset. Mikä on ruuvi H?
Levittelen tavaroita lattialle ja tutkailen piirustusta. Vaaditaan myös ruuvimeisseli. Minulla on. Olen hyvin ymmärtäväisenä lukenut lehtijuttuja, joiden mukaan nykyihmisillä ei ole välttämättömiäkään työkaluja. Miksi olisi, niillä voi vahingoittaa itseään. Käsiin sattuu joka tapauksessa, kun aina täytyy vääntää ja kääntää.
Alkaa kyllä naurattaa. Ähellän yhden vaatenaulakon kanssa, kun ikätovereistani puolet on rakentanut itselleen omakotitalon, parhaat jopa kolme, kun akkaa vaihtaessaan ovat sen edellisen talon menettäneet.
Ne jotka eivät ole rakentaneet taloa, ovat ehkä tehneet veneen tai täysrempanneet jonkin harvinaisen ajopelin. Kansiremonteista ei edes olla.
Vielä enemmän alkaa naurattaa kun muistan, että keskikoulussa olin niin monttööriä. Olin mopoon tulpan vaihtanut ja pidin itseäni mekaanikkona. Niin mekaanikkona, että tein ammatinvalinnan pakollisen esitelmän juuri autonasentajan ammatista.
Yksityiskohtana muistan, että kai Timo Mäkisen innoittamana mainitsin, että parhaille palkoille pääsee nimenomaan kilpa-autotallien mekaanikkona. Ammatinvalinnanohjauksen vastentahtoisesti osakseen saanut voimistelunopettaja ei opponoinut yhtään, hänellä oli kiire jo tupakalle.
Harha jatkui niin pitkään, että menin kesätöihin huoltoasemalle. Pelkäsin, varsinkin iltavuoroissa, että tulee joku, jolle täytyy vaihtaa tuulettajan hihna tai jotain.
Jos ei olekaan taipumuksia kädentaitoihin, niin ainahan sitä vitsin vääntää. Että nyt on lakko. Ja rouva ihmettelee, että mitä? Now, lakko. Ei naurata.