Nainen, pyri johtajaksi!
Kerta toisensa jälkeen lehtijutut kertovat monenko pörssiyhtiön johdossa on nainen. Se ärsyttää minua. Onko vain ison yrityksen johtaja merkittävä? Mitataanko vain yhtiöiden naisjohtajien määrää?
Nainen on jo toiminut presidenttinä, pääministerinä, eduskunnan puhemiehenä jopa piispana. Naiset johtavat kaupunkeja, yrityksiä ja isoja järjestöjä. Miksei heitä esitellä?
Jos julkisuudessa nostettaisiin enemmän esille erilaisia naisjohtajia, lisääntyisi myös naisten mielenkiinto ja halu pyrkiä johtajaksi.
Suomi100-juhlavuoden kunniaksi esitteli Keskuskauppakamari yhdessä Keksiagencyn kanssa 365 naisjohtajaa kuvin ja tarinoin. Olennaista siinä miten heistä tuli johtajia oli, että joku kannusti ja tuki.
Kukaan ei ole johtaja syntyessään. Tarvitaan kannustusta, tukea ja koulutusta.
Hyvä esimies huomaa jo varhain kehityskelpoisen yksilön ja ohjaa tätä uralla ylöspäin. Heikko esimies pelkää jokaista kyvykästä henkilöä mahdollisena kilpailijanaan ja pyrkii pitämään tämän takanaan.
Yksi hidaste nousulle naisjohtajaksi on edelleen äitiysloma, vaikkei sitä saisi ääneen sanoa. Tasa-arvoinen yleneminen työelämässä ei toteudu elleivät miehet ole vanhempainvapaalla yhtä pitkään kuin naiset. Ja tähän miehet tuskin suostuvat ilman pakkoa.
Hyväveli-verkostot ovat oiva keino nostaa kaveri herraseuraan. Naisilta keskinäinen tuki on uupunut.
Uusi sukupolvi on onneksi löytämässä toisensa ja osaa käyttää omia (nais)verkostojaan uralla etenemiseen. Kokeneempien naisten on valmennettava nuorempia johtajiksi: annettava tukea, verkostoja ja kannustusta.
Oma nousuni johtajaksi oli mitä suurimmassa määrin kiinni sattumasta, oikeasta ajoituksesta ja oikeista verkostoista. Ilman johtajakoulutusta valinta ison järjestön johtoon tuntui pelottavalta, mutta kyllä työ tekijäänsä neuvoo.
Johtajuus ei ole pelkkää säihkettä ja kutsuja.
Johtajuus ei ole pelkkää säihkettä ja kutsuja. Se on usein rankkaa, yksinäistä ja vastuullista työtä.
Ainakin järjestöissä päivät venyvät pitkiksi. Kokoukset ja toimistotyöt hoidetaan päivällä, oman jäsenistön tapaamiset ja tapahtumat iltaisin ja viikonloppuisin. Jaksaminen on koetuksella, itsestään on huolehdittava liikkumalla ja lepäämällä riittävästi.
Vaikka johtajatkin ovat ihmisiä, joilla on tunteet, ei epävarmuutta ja uupumista saisi näyttää muille. Aina ei ole varmaa kehen voi luottaa ja kuka yrittää tempaista maton alta.
Ei siis ihme ettei johtajuus houkuttele, etenkin jos kotona odottaa perhe. Toisaalta perheen ja ystävien tuella jaksaa töissäkin.
Johtajuus on mielenkiintoista ja todellinen näköalapaikka. Se myös antaa paljon. Jos haluaa vaikuttaa asioihin, ei pelkää vastoinkäymisiä, kestää painetta ja on valmis pistämään itsensä likoon, kannustan naisia rohkeasti viemään itseään urallaan eteenpäin.
Unohdetaan vaatimattomuus, kääritään hihat ja aletaan vallata niitä johtopaikkoja!