Ministerin vai koiran virka
Vanha, nykyisin epäsopivaksi katsottava sananlasku sanoo, että kävi kuin romanin hevoselle. Kuoli kun oli juuri oppinut olemaan syömättä. Tätä kokeilua on melkein onnistuneesti suoritettu Suomessa, ministereillä. Kuolee just kun on oppinut olemaan lepäämättä.
Niin sanottu tavallinen ihminen ei pysty kuvittelemaan ministerin päivää. Se on vähän enemmän kuin Berocca-mainoksessa ( kuvittele mun päivää, toimistolla, treenit ja illalla vielä appivanhemmat).
Hallitusta muodostettaessa päädyttiin liian vähäiseen ministerien määrään. Ymmärrän viestin, ei tuhlata, tehdään tehokkaammin, pienemmällä porukalla. Nyt kyllä säästettiin väärässä paikassa.
Kaksoisministerin kiireet ovat tuplakiireet. Se menee aikansa, se menee uutuudenviehätyksessä, mutta sitten se alkaa hitaasti tappaa. Nyt sairauslomalla oleva ministeri Lindström oli päivää ennen uupumuksen julkituloa ministeriaitiossa oikeasti sairaan näköinen.
Siellä on Tiilikainen, varmasti väsyttää. Kolmas tuplaministeri, Grahn-Laasonen on sanonut hyvin jaksavansa. Saako sanoa, että hän on aina silmät killillään, niin kuin olisi kovat kofeiiniöverit.
Silloin kun ministerillä on liikaa hommia, silloin hommat alkavat kärsiä. Tiedetään, tiedetään, on virkamiehiä, on avustajia, mutta silti. Asiakokonaisuudet ovat valtavia, hallinnonalasta riippumatta.
Siihen työn rankkuuteen vielä muutamalle ukolle tehtävän kanssa yhtaikainen puolueen puheenjohtajuus, huh huh. Olen uutisia katsoessani miettinyt, että milloin ministeri nukkuu, puhumattakaan, että viettäisi vapaa-aikaa. Ehkä lennoilla, vai briiffataanko sielläkin seuraavaa tapaamista.
Sipilän hallitusta on moitittu siitä, että se muuttaa ja peruu päätöksiään. Eihän se ole moitittavaa, viisas huomaa virheensä ja etsii parempaa ratkaisua. Eipä ole ennen kyllä Suomessa niin tehty, päätetty mikä päätetty, minun jälkeeni vedenpaisumus.
Olisiko siis aivan mahdoton ajatus, hajauttaa ne tuplasalkut. Kolme ministeriä lisää, se ei tässä konkurssissa ole mikään järkyttävä meno. Päinvastoin, uudet henkilöt jaksaisivat. Taakaltaan kevennetyt jaksaisivat. Ja tasan menisi, yksi kullekin hallituspuolueelle.
Ja ministerin virka olisi yhdeltä osaltaan vähemmän koiranvirka. Vaikka eihän se opposition räksytystä poistaisi.
Jari Nenonen