Metsähallituksen reitit kuntoon
Reilu vuosi sitten perustettiin 100-vuotiaan Suomen kunniaksi uusi neljäskymmenes kansallispuisto Hossaan. Valintamme kohteeksi oli onnistunut. Jo avajaisissa oli paikalla yli 4000 ihmistä ja kävijämäärät ovat ylittäneet odotukset.
Myös muualla Suomen kansallispuistoissa ja retkeilyreiteillä kävijämäärät ovat viimevuosina kasvaneet ilahduttavasti. Kotimaan retkeilijöiden ohella luontomme vetää puoleensa yhä enemmän kansainvälisiä matkailijoita. Luonto on tekijä, jolla Suomi erottuu muista maista.
Myönteistä kehitystä ruokkii myös se, että maineemme ympäristöstään huolta pitävänä maana on vahva, eikä syyttä. Sijoittuuhan Suomi vuodesta toiseen ympäristön tilan, kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan vertailuissa maailman kärkisijoille.
Samaan aikaan kasvavan käytön myötä luontomatkailua tukevan palveluvarustuksen kunto on rapistunut. Metsähallituksen korjausvelka on kasvanut, koska määrärahat ovat niukat. Jossain päin huonokuntoisia pitkospuita tai muita rakenteita on jo purettu, jos ne eivät ole enää turvallisia käyttää. Repoveden kansallispuistossa sillan romahdus kesällä aiheutti jopa vakavan vaaratilanteen retkeilijöille.
Aivan samoin kuin hallitus on laittanut Suomea kuntoon tiestön ja ratojen korjausvelkaa purkamalla, on syytä purkaa myös Metsähallituksen reitistöjen korjausvelkaa.
Jo vuosi sitten vahvistimme Metsähallituksen rahoitusta parivuotisella luontomatkailua tukevalla paketilla. Tuolla rahalla on jo nyt korjattu kymmeniä kohteita eri puolella Suomea ja jatkoa seuraa ensi vuonna. Myös lisäbudjetissa muistimme reitistöjä: esimerkiksi Saanan rappuset saivat korvamerkityn rahoituksen.
Sama tahti jatkui tämän syksyn budjettiriihessä. Nostimme Metsähallituksen rahoitusta 1,9 miljoonalla eurolla. Rahalla korjataan rapistuneita kohteita eri puolilla maata. Lisärahaa tarvitaan myös jatkossa.
Palasin juuri energia- ja ympäristöteknologian yritysten kanssa vienninedistämismatkalta Kiinasta.
Erään sisustuslehden haastattelussa Nanjingissa puffasin suomalaista puuta ylivertaisena huonekalumateriaalina. Samalla muistin myös matkailua ja esitin lukijoille kutsun tulla tapaamaan Joulupukkia Suomeen, nyt kun suora lentoreitti Nanjingista meille on avattu. Toimittajaa ajatus Joulupukin tapaamisesta suorastaan hykerrytti.
Aasialaisten matkailijoiden määrä on kovassa kasvussa. Tämä näkyy myös etelässä.
Aasiasta tuleville kauttakulkijoille ei voida kunnolla markkinoida piipahdusta lentokentältä Suomen luontoon, koska esimerkiksi Nuuksion kansallispuiston kävijämäärät alkavat olla nykyvarustuksen ylärajoilla. Meillä on kiire parantaa Sipoonkorven kansallispuiston palveluita, jotta matkailupainetta voidaan tasoittaa eri kohteiden välillä. Harvassa maassa on kansallispuistoja tarjolla puolen tunnin matkan päässä pääkaupungin lentoasemalta.
Myös matkailun markkinoinnissa on meneillään valtava muutos. Yhä useampi matkailija saa virikkeensä somen välityksellä.
Julkkisten poseeraukset Suomen luonnossa kannustavat kokemaan samaa. Tietoa luontomatkailukohteista on oltava yhä enemmän verkossa digitaalisessa muodossa ja monella kielellä. Tähän kannattaa panostaa, sillä satsaus tuo äkkiä itsensä takaisin.
Metsämme, vesistömme, suomme ja tunturimme ovat suomalaisille valtava henkisen hyvinvoinnin lähde. Tulevaisuudessa ne voivat tarjota entistä enemmän myös työtä ja leipää koko Suomessa. Erityisesti pitää ponnistella sen eteen, että myös Itä-Suomi pääsee matkailun kasvuun mukaan.
Meidän kannattaa siis pitää luontomme puhtaus ja vetovoima kunnossa. Mielestäni myös rapistuvat reitit kannattaa ennemmin korjata kuin purkaa.