Arktinen mahdollisuus
Arktisen alueen merkityksestä ja kasvusta puhutaan paljon. Euroopan parlamentin pohjoisimpana meppinä tunnen velvollisuudekseni pitää tätä keskustelua yllä.
Euroopan huomio ja pääpaino on nyt etelässä ja idässä. Katsetta on syytä kääntää myös pohjoiseen.
Maailmanpolitiikan valtasuhteiden jännittyessä arktinen diplomatia voi tulla tulevaisuudessa tosi tarpeeseen. Yhteistyö pohjoisessa on jatkunut suurvaltojen, myös Venäjän kanssa.
Vaikka Itä-Ukrainan ja Krimin valtauksen takia EU on asettanut Venäjälle kohdennettuja pakotteita, arktisella alueella on tehtävä yhteistyötä muun muassa ympäristökysymyksissä, liikenneyhteyksien rakentamisessa sekä ihmisoikeusasioissa.
Yhteistyön lomassa voi keskustella muustakin. Tämä on arvokasta hyvien naapurisuhteiden ja rauhan rakentamisessa.
Pohjoinen on mahdollisuus koko maailmalle. Pohjoisen taloudelliset mahdollisuudet liittyvät ennen kaikkea rikkaisiin luonnonvaroihin, metsiin, kaivoksiin, energiaan ja matkailuun.
Taloudellisten seikkojen lisäksi on huomioitava, että arktisella alueella asuu noin neljä miljoonaa ihmistä. Kaikessa pohjoisen alueen toiminnassa on huomioitava siellä elävien ihmisten tarpeet, perinteiset elinkeinot ja alueen ihmisten osaaminen.
Mitään ei voi tuoda tai viedä ilman paikallisten asukkaiden hyväksyntää.
Suomi on toiminut Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana viimeiset kolme vuotta.
Suomi on pyrkinyt korostamaan Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita arktisessa yhteistyössä. On syvennetty arktista yhteistyötä ja pyritty varmistamaan sen jatkuvuus, Suomen maakuvaa on vahvistettu ja arktista osaamista tehty tunnetuksi.
Tältä pohjalta on hyvä jatkaa, kun Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa heinäkuussa 2019.
Suomella on tilaisuus olla vaikuttamassa EU:n arktisen politiikan tuleviin suuntaviivoihin.
Suomi on valmis isännöimään arktista huippukokousta kuluvan vuoden loppupuolella.