Afrikan metsitys on ilmasto- ja ihmisyysteko
Pääministeri Juha Sipilä teki loppuvuodesta tärkeän aloitteen EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerille.
Suomi esittää, että metsät nostetaan Euroopan ja Afrikan kumppanuuden ytimeen. Kyse ei ole pelkästään puusta, vaan ilmastosta ja ihmisistä.
Metsät ovat toistaiseksi paras käytössä oleva teknologia hiilen sitomiseksi ilmakehässä.
Lokakuussa julkaistun Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportin mukaan maailman metsänpeittoa pitäisikin kasvattaa jopa Euroopan pinta-alaa vastaavalla määrällä, jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajata 1,5 asteeseen.
Haaste on valtava, sillä globaali metsäpinta-ala päinvastoin vähenee.
Metsäkato on fossiilisten polttoaineiden jälkeen toiseksi tärkein ilmaston lämpenemistä ajava voima.
Suurin hävikki on kehittyvissä maanosissa. Afrikan vuosittainen metsäkato on kaksi miljoonaa hehtaaria vuodessa – yhtä paljon kuin Suomessa on peltoja.
Metsäkadon syynä on usein polttopuun keruu, kaskiviljely ja muu viljelysmaan raivaaminen.
Metsät eivät ole vain passiivisia hiilinieluja.
YK:n ruokajärjestö FAO korostaa, että metsillä on tärkeä rooli monien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa köyhyyden vähentämisestä luonnon suojeluun.
FAO:n mukaan yksi aikamme suurimpia haasteita on, miten kasvattaa maataloustuotantoa ja ruokkia kasvava väestö ilman, että metsäpinta-ala vähenee.
Metsillä on myös olennainen yhteys ruokaturvaan. Peltometsäviljely voi parantaa tuottavuutta ja tuoda lisätuloa monelle viljelijälle.
Metsät vaikuttavat mikroilmastoon, ylläpitävät vesitasapainoa ja ehkäisevät maaperän kulumista.
Afrikka ei ole takapiha, jonne istutamme taimikkoja omine lupinemme.
Maapallon väestönkasvun painopiste siirtyy Aasiasta Afrikkaan.
Tarve ruoalle, raaka-aineille ja työlle maanosassa kasvaa. Siksi Afrikka on myös EU:n ulkosuhteiden keskiössä.
Sipilän esitys liittyy Junckerin ehdottamaan Afrikan ja Euroopan allianssiin. Tasavertaisen kumppanuuden yksi kulmakivi olisi miljardien eurojen investointiohjelma, jonka tavoitteena on luoda työpaikkoja Afrikan maissa.
Suomen tavoite on saada metsät osaksi ohjelmaa. Investoinnit metsitykseen, metsätalouteen ja luonnontilaisten metsien suojeluun toisivat työtä maaseudulle ja tukisivat ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Kestävällä metsätaloudella on tärkeä rooli metsäkadon torjumisessa.
Puun hyödyntäminen luo kannusteita ylläpitää ja hoitaa metsää. Suomen metsälakien vanha periaate ”metsiä älköön hävitettäkö” on pätevä myös maailmanlaajuisesti.
Yhtä tärkeää on puuttua laittomaan puukauppaan, joka vinouttaa markkinoita ja pahimmillaan rahoittaa sisällissotien osapuolia.
Suomalaisilla on vuosikymmenten kokemus metsityshankkeista eri puolilla maailmaa.
Perinteisen kehitysavun lisäksi tarvitaan liiketoimintaan perustuvia malleja.
Suomalainen kehitysrahoittaja Finnfund laskee säästäneensä satoja tuhansia hehtaareja metsää investoinneilla metsitykseen ja metsätalouteen.
Osana EU:n investointiohjelmaa metsähankkeiden vaikuttavuus voitaisiin moninkertaistaa.
Tasavertaisen kumppanuuden periaate on tärkeä myös tällä saralla.
Afrikka ei ole takapiha, jonne istutamme taimikkoja omine lupinemme. Paikallisten omistajuus ja sitoutuminen on metsityshankkeiden onnistumisen edellytys.
Metsäkadon kääntäminen metsäpeiton lisäykseksi on mahdollista – Euroopan ja Afrikan yhteistyöllä.