[{"id":28,"date":"2024-06-17T10:32:00","date_gmt":"2024-06-17T07:32:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/?p=28"},"modified":"2024-09-16T16:11:55","modified_gmt":"2024-09-16T13:11:55","slug":"keskusta-on-ollut-aloitteellisin-visiopuolue-2000-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/keskusta-on-ollut-aloitteellisin-visiopuolue-2000-luvulla\/","title":{"rendered":"Keskusta on ollut aloitteellisin visiopuolue 2000-luvulla"},"content":{"rendered":"\n

Miss\u00e4 luuraavat puolueiden innostavat visiot tulevaisuuden yhteiskunnasta? T\u00e4st\u00e4 aiheesta kirjoitti taannoin Helsingin Sanomissa (12.5.) toimittaja Esa M\u00e4kinen<\/strong>. Aihe on t\u00e4rke\u00e4 ja se j\u00e4i takaraivoon kaivelemaan. Paristakin syyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ensinn\u00e4kin jaan toimittaja M\u00e4kisen huolen puuttuvista visioista. Politiikasta on tullut hallinnointia, jossa poliittisen puolueen t\u00e4rkein uskottavuuden mittari on valtion budjettipolitiikan kiemuroiden tunteminen. T\u00e4st\u00e4 teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 parhaiten suoriutuvat ansaitsevat valtionhoitajapuolueen <\/em>arvonimen.<\/p>\n\n\n\n

Talous on vakava asia, mutta vain v\u00e4line ihmisten hyv\u00e4n arjen ja tulevaisuuden toteuttamiseksi. Visioiden puute ja politiikan nopea tempo on laskenut katseen varpaisiin ja tehnyt politiikasta lyhytj\u00e4nteist\u00e4. Isot ja pienet asiat menev\u00e4t sekaisin. Pienet asiat vaikuttavat nopeasti, mutta suuret mullistavat yhteiskuntaa. Suuria ei vain huomata ja j\u00e4lki on sen mukaista.<\/p>\n\n\n\n

Visiot <\/span>pit\u00e4isiv\u00e4t puolueiden ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien katseen kaukana ja kunnianhimon korkealla. Samalla ne loisivat (toivottavasti) innostavia kuvia paremmasta tulevaisuudesta ja muistuttaisivat yhteisten asioiden parissa ty\u00f6skentelevi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 kohti oma ty\u00f6 osana suurempaa joukkoa t\u00e4ht\u00e4\u00e4. V\u00e4en kiihotusta. Toivon luontia.<\/p>\n\n\n\n

Omintakeisella tulevaisuuskuvalla varustettu puolue voisi houkutella nykyist\u00e4 enemm\u00e4n politiikan pariin my\u00f6s rohkeita vision\u00e4\u00e4rej\u00e4 ja idealisteja.<\/p>\n\n\n\n

Olen Hesarin M\u00e4kisen kanssa my\u00f6s eri mielt\u00e4. M\u00e4kiselt\u00e4 oli kovin valikoitu lista p\u00e4\u00e4ministereiden esille nostamia visioita. Osa huomiosta kohdistuu p\u00e4\u00e4ministeri Matti Vanhasen<\/strong> toimintaan ja h\u00e4nen ilmeisesti Rukan lumilla syntyneeseen ajatukseensa el\u00e4kei\u00e4n nostosta. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n ei ollut varsinaisesti poliittinen visio – ja tokkopa sellaiseksi sit\u00e4 oli tarkoitettukaan.<\/p>\n\n\n\n

Vanhasen esitys puutarhakaupungeista sen sijaan jo on. Yhdell\u00e4 esityksell\u00e4 haettiin uutta asentoa ihmisten arjen vapauteen, luontosuhteeseen ja paikallisyhteis\u00f6jen vahvistamiseen. Avauksessa oli poliittista dynamiittia \u2013 ja olipa se my\u00f6s suurimman osan suomalaisista kannattama. Samalla Vanhanen visioi todeksi vanhaa vaalisloganiaan: Ihmisen ja luonnon puolesta.<\/p>\n\n\n\n

\n

Omintakeisella tulevaisuuskuvalla varustettu puolue voisi houkutella nykyist\u00e4 enemm\u00e4n politiikan pariin my\u00f6s rohkeita vision\u00e4\u00e4rej\u00e4 ja idealisteja.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Mit\u00e4 <\/span>tulee ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4n siirtym\u00e4\u00e4n, keskusta on jo pitk\u00e4\u00e4n ajanut siirtymist\u00e4 kohti kiertotaloutta, kest\u00e4v\u00e4\u00e4 biotaloutta ja kohtuutaloutta. Enemm\u00e4n kiertotaloutta ja v\u00e4hemm\u00e4n kerskakulutusta. Irti fossiilisista raaka-aineista \u2013 kohti uusiutuvia. Vahvempaa paikallistaloutta ja v\u00e4hemm\u00e4n herkki\u00e4, globaaleja toimitusketjuja.<\/p>\n\n\n\n

Kyseess\u00e4 olisi perustavanlaatuinen muutos yhteiskunnan \u2013 siis ihmisten \u2013 ja talouden toimintatavassa. T\u00e4t\u00e4 linjaa keskusta on ajanut sek\u00e4 hallituksessa ett\u00e4 oppositiossa.<\/p>\n\n\n\n

Nostetaanpa nyt viel\u00e4 esille my\u00f6s keskustan esitys kotikunta\u2013maakuntamallista, joka olisi t\u00e4ydess\u00e4 loistossaan viel\u00e4 paljon yksitt\u00e4ist\u00e4 sote-uudistusta laajempi kokonaisuus ja askel kohti desentralisaatiota \u2013 hajautettua yhteiskuntamallia.<\/p>\n\n\n\n

Uutena <\/span>tavoitteena keskustan sopisi nostaa esille mahdollisuuksia ihmisten itsens\u00e4 kehitt\u00e4miselle ja toteuttamiselle. Materiaalisen elintason nousu tuskin tekee ket\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti onnellisemmaksi (k\u00f6yhyyden torjunta on asia erikseen), mutta aineettomista asioista uuden onnen ev\u00e4it\u00e4 voisi l\u00f6yty\u00e4kin. T\u00e4st\u00e4 esimerkiksi k\u00e4y vaikkapa yhteis\u00f6llisyyden vahvistaminen yhteiskunnassa.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi: Vastuu visiottomuudesta on my\u00f6s politiikkaa k\u00e4sittelev\u00e4ll\u00e4 medialla. Vaaditaanko puolueilta esityksi\u00e4? Ja mik\u00e4li korkealentoisia esityksi\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n, mink\u00e4laisella otteella ne toimituksissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n? Jos poliittisen puolueen aidosti kunnianhimoista esityst\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n mahduttaa valtiovarainministeri\u00f6n julkisen talouden sopeutussuunnitelmaan, ei visioiden tarkoitusta ymm\u00e4rret\u00e4 ja niilt\u00e4 vied\u00e4\u00e4n keskustelusta happi.<\/p>\n\n\n\n

Toki mediaymp\u00e4rist\u00f6n muutos avaa uusia mahdollisuuksia ja k\u00e4ytt\u00f6arvoa rohkeille avauksille ja visioille: kun julkisen keskustelun portinvartijat ovat v\u00e4hentyneet, puolueilla on mahdollisuus suoraan yhteyteen yleis\u00f6ns\u00e4 kanssa. Nykyisin kansalle voidaan tarjoilla aito, sadan prosentin vaihtoehto ilman kulmien py\u00f6rist\u00e4misi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Innostava n\u00e4ky tulevasta. Visio.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miss\u00e4 luuraavat puolueiden innostavat visiot tulevaisuuden yhteiskunnasta? T\u00e4st\u00e4 aiheesta kirjoitti taannoin Helsingin Sanomissa (12.5.) toimittaja Esa M\u00e4kinen. Aihe on t\u00e4rke\u00e4 ja se j\u00e4i takaraivoon kaivelemaan. Paristakin syyst\u00e4. Ensinn\u00e4kin jaan toimittaja M\u00e4kisen huolen puuttuvista visioista. Politiikasta on tullut hallinnointia, jossa poliittisen puolueen t\u00e4rkein uskottavuuden mittari on valtion budjettipolitiikan kiemuroiden tunteminen. T\u00e4st\u00e4 teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 parhaiten suoriutuvat ansaitsevat valtionhoitajapuolueen arvonimen. Talous […]<\/p>\n","protected":false},"author":808,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-28","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"17.6.2024 10.32","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/808"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=28"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=28"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=28"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=28"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":23,"date":"2024-03-26T08:47:01","date_gmt":"2024-03-26T06:47:01","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/?p=23"},"modified":"2024-09-16T16:11:58","modified_gmt":"2024-09-16T13:11:58","slug":"ajattelussaan-itsenainen-keskustaliitto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/ajattelussaan-itsenainen-keskustaliitto\/","title":{"rendered":"Ajattelussaan itsen\u00e4inen \u2013 Keskustaliitto"},"content":{"rendered":"\n

Amat\u00f6\u00f6rit lainaa, mutta mestarit varastaa. Ty\u00f6ministeri Arto Satonen<\/strong> nosti viestipalvelu X:ss\u00e4<\/a> esille, kuinka Yhdysvaltojen talouden kovan suorituskunnon takaa yhten\u00e4 syyn\u00e4 l\u00f6ytyy joustavat, paikalliset ty\u00f6markkinat. T\u00e4m\u00e4 twiittaus liittyy tietenkin ty\u00f6markkinakeskusteluun.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Viestinn\u00e4n tapana t\u00e4m\u00e4 on toki helppo ja tavattoman vanha. Otetaan esimerkki muualta \u2013 jos se toimii siell\u00e4, miksi emme toimisi samalla tavalla my\u00f6s t\u00e4\u00e4ll\u00e4?\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Mieluiten suomalaiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ja lobbarit k\u00e4yv\u00e4t \u201cry\u00f6st\u00f6retkill\u00e4\u201d naapurimaa Ruotsissa. Ty\u00f6markkinakiistassa toimivia esimerkkej\u00e4 Ruotsin ty\u00f6markkinoilta ovat l\u00f6yt\u00e4neet sek\u00e4 ty\u00f6nantajien edustajat, ett\u00e4 palkansaajat. Ristiriitaista?<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 tulee liittyen Satosen twiittiin, niin Yhdysvaltain yhteiskuntaan liittyvi\u00e4 ik\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 lieveilmi\u00f6it\u00e4 ty\u00f6ministeri ei jatkotwiiteiss\u00e4 tietenk\u00e4\u00e4n esille nostanut. Rusinat pullasta. <\/p>\n\n\n\n

Kenelt\u00e4 l\u00f6ytyisi<\/span> en\u00e4\u00e4 uusia ajatuksia? Sellaisia, jotka ovat it\u00e4neet suomalaisessa maaper\u00e4ss\u00e4 ja istuisivat jollain tavalla osaksi muuta, el\u00e4v\u00e4\u00e4 ja rakennettua yhteiskuntaa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4yteen impivaaralaisuuteen ei ole tarvetta vaipua, mutta v\u00e4lill\u00e4 olisi ihan tuoretta avauksesta ja uudistuksesta, jolla olisi jokin kytk\u00f6s siihen pohjoismaiseen eetokseen ja logokseen, jolla suomalaista yhteiskuntaa on rakennettu.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvaltalaista ty\u00f6markkinakulttuuria on yht\u00e4 vaikeaa tuoda paketissa Suomeen, kuin vied\u00e4 suomalaista peruskoulua ulkomaille. Molemmat ovat omien yhteiskuntiensa luomuksia ja viihtyv\u00e4t parhaiten omassa kasvuymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Suomen poliittista keskustelua vaivaa vaihtoehtojen ja raikkaiden ajatusten puute. Alkuvuodesta jyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4isess\u00e4 kahvilassa kuuntelin sivukorvalla naapurip\u00f6yd\u00e4n keskustelua, jossa kolme miest\u00e4 harmittelivat presidentinvaalien asettelua: \u201cKaikki ehdokkaat ovat aivan samanlaisia.\u201d\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Ulkopolitiikassa samanmielisyys lienee t\u00e4ss\u00e4 ajassa hyve, mutta luulenpa tuon lausunnon taakse k\u00e4tkeytyv\u00e4n v\u00e4h\u00e4n syvemp\u00e4\u00e4kin puoluepolitiikan kritiikki\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\n

Puolueen perushaaste liittyy t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 siihen, ett\u00e4 toimintaa ohjaa jatkuva vaaleihin valmistautuminen.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Mit\u00e4<\/span> Suomen Keskusta r.p voisi omalta osaltaan asian virkist\u00e4miseksi tehd\u00e4?\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Puolueen perushaaste liittyy t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 siihen, ett\u00e4 toimintaa ohjaa jatkuva vaaleihin valmistautuminen. Vaality\u00f6t\u00e4 on hyv\u00e4 tehd\u00e4, mutta jossain v\u00e4liss\u00e4 tulisi my\u00f6s pohtia mit\u00e4 asioita vaaleissa edistet\u00e4\u00e4n. Mink\u00e4 takia puolue on olemassa; miksi keskusta?\u00a0<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 haaste ei koske vain keskustaa, mutta on kiusallinen haaste puolueelle, joka ei ole vaalipuolue tai kaaderipuolue, vaan puolueaktiivien py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4 kansanliike.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kone ei k\u00e4ynnisty, mik\u00e4li sytykkeeksi ei l\u00f6ydy aatteellista ruutia. <\/p>\n\n\n\n

Toimintaa pit\u00e4isi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 uusiksi. Kun nykyisin (usein) varapuheenjohtajan tapana on k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 valituksi tultuaan uusi ohjelmaty\u00f6, pit\u00e4isi ohjelmaty\u00f6n ajoitus irroittaa sek\u00e4 henkil\u00f6valinnoista, mutta my\u00f6s vaalisykleist\u00e4. Kun ty\u00f6skentely olisi p\u00e4tkim\u00e4t\u00f6nt\u00e4, v\u00e4henisi my\u00f6s tempoilevuus ja lis\u00e4\u00e4ntyisi ohjelmaty\u00f6n vaikuttavuus, joka on turhan usein heikkoa.<\/p>\n\n\n\n

Hyvi\u00e4<\/span> ajatuksia l\u00f6ytyy, mutta viesti h\u00e4vi\u00e4\u00e4 matkalla.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Keskustalla on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 useampi \u201casiantuntijaj\u00e4rjest\u00f6\u201d, jotka ovat paikallistoiminnan ja postinumeron sijasta j\u00e4rjest\u00e4ytyneet tietyn aihepiirin \u00e4\u00e4relle. Esimerkkin\u00e4 toimii sivistyspolitiikkaan keskittynyt Keskustan Sivistysseura. <\/p>\n\n\n\n

Tavoitteeksi tulisikin ottaa, ett\u00e4 politiikkalohkoilla puolueen politiikkaa uudistaisivat itsen\u00e4isesti ajattelevat, ja puolueaktiiveille avoimet, aktiiviset verkostot. Tarvittaessa yhdistykset \u2013 mutta vain tarvittaessa. Ohjelmaty\u00f6 olisi todellista j\u00e4senty\u00f6t\u00e4 ja kurottaisi alhaalta yl\u00f6sp\u00e4in.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n sortin \u201cvallankumoukset\u201d vaativat ensisijaisesti puoluelaisten omaa aktiivisuutta ja j\u00e4rjest\u00e4ytymist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Toiseksi<\/span> pohdinnan kohteeksi pit\u00e4isi ottaa puoluehallituksen kokoonpano. Nykyisin puoluehallitus koostuu pitk\u00e4lti piirien ja puolueen sisarj\u00e4rjest\u00f6jen puheenjohtajista. T\u00e4ll\u00e4 on haluttu varmistaa alueidenpuolue keskustassa alueellisen tasa-arvon toteutuminen ja edustus puolueen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Vaihtoehtoinen tapa j\u00e4rjest\u00e4yty\u00e4 olisi nostaa politiikan sis\u00e4lt\u00f6kysymykset ytimeen ja rakentaa puoluehallitus aiemmin mainitun ohjelmaty\u00f6n ty\u00f6ryhmien puheenjohtajilla. T\u00e4m\u00e4 nostaisi politiikan sis\u00e4lt\u00f6kysymykset puolueen johtamisen ytimeen. <\/p>\n\n\n\n

Alueellinen edustus on varsin vahvaa puoluevaltuustossa. Virallisesti kaksi kertaa vuodessa kokoontuva puoluevaltuusto pystyy nykytekniikalla pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteytt\u00e4 puoluejohtoon fyysisten kokoontumisten v\u00e4lill\u00e4kin. <\/p>\n\n\n\n

Ja vaikuttaisivathan alueiden keskustalaiset my\u00f6s ty\u00f6ryhmiss\u00e4. Piirien etu olisi tietenkin puskea innokkaimmat aktiivisiksi ohjelmaty\u00f6ryhmien j\u00e4seniksi, kuten nykyisinkin.  <\/p>\n\n\n\n

Puoluetoiminnasta<\/span> tulee poukkoilevaa, kun pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4, suunnitelmallista \u2013 ja jatkuvaa \u2013 ohjelmaty\u00f6t\u00e4 ei ole.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n ajatustyhji\u00f6n t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t mielell\u00e4\u00e4n eri alojen lobbarit, jotka tarjoavat varsin usein ratkaisuehdotuksia, joilla ei usein suoranaisia kytk\u00f6ksi\u00e4 tietenk\u00e4\u00e4n ole keskustalaiseen arvomaailmaan ja politiikkaan. T\u00e4rkein kytk\u00f6s on usein tarjotun agendan ajankohtaisuus.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Lukijalle saattaa mieleen tulla jokunen esimerkki t\u00e4llaisista \u201clapsuksista\u201d, joita hallitusvastuussa on eteenp\u00e4in puskettu, mutta joita ei keskustan ohjelmapapereista l\u00f6ydy.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\n

Itsen\u00e4isen ajattelun puute koskee jollain tavalla varmasti jokaista eduskuntapuoluetta, mutta ensisijaisesti oma huoleni koskee Suomen Keskusta r.p:t\u00e4:<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Oppositiossa<\/span> keskusta on onneksi usein l\u00f6yt\u00e4nyt ajan ja paikan itsen\u00e4iselle ajatusty\u00f6lleen, jolta ponnistaa eteenp\u00e4in. Hallitusvastuu ei saisi kuitenkaan johtaa siihen, ett\u00e4 oma pohdiskelu katkeaa ja se ulkoistetaan ulkopuolisille juuri silloin kun ollaan vallankahvassa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Itsen\u00e4isen ajattelun puute koskee jollain tavalla varmasti jokaista eduskuntapuoluetta, mutta ensisijaisesti oma huoleni koskee Suomen Keskusta r.p:t\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Jos keskustalta h\u00e4vi\u00e4\u00e4 omaleimainen aloitteellisuus politiikasta, j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 poukkoileva ja klikkien per\u00e4ss\u00e4 el\u00e4v\u00e4, ontto huomiopuolue.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Amat\u00f6\u00f6rit lainaa, mutta mestarit varastaa. Ty\u00f6ministeri Arto Satonen nosti viestipalvelu X:ss\u00e4 esille, kuinka Yhdysvaltojen talouden kovan suorituskunnon takaa yhten\u00e4 syyn\u00e4 l\u00f6ytyy joustavat, paikalliset ty\u00f6markkinat. T\u00e4m\u00e4 twiittaus liittyy tietenkin ty\u00f6markkinakeskusteluun.\u00a0 Viestinn\u00e4n tapana t\u00e4m\u00e4 on toki helppo ja tavattoman vanha. Otetaan esimerkki muualta \u2013 jos se toimii siell\u00e4, miksi emme toimisi samalla tavalla my\u00f6s t\u00e4\u00e4ll\u00e4?\u00a0 Mieluiten suomalaiset […]<\/p>\n","protected":false},"author":808,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-23","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"26.3.2024 8.47","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/808"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=23"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=23"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=23"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=23"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":19,"date":"2024-01-05T08:00:00","date_gmt":"2024-01-05T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/?p=19"},"modified":"2024-09-16T16:12:02","modified_gmt":"2024-09-16T13:12:02","slug":"mika-on-keskustan-vaihtoehto-milta-nayttaa-keskustalainen-muutos","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/mika-on-keskustan-vaihtoehto-milta-nayttaa-keskustalainen-muutos\/","title":{"rendered":"Mik\u00e4 on keskustan vaihtoehto? Milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keskustalainen muutos?\u00a0"},"content":{"rendered":"\n

Politiikka on laji, joka on mahdottoman vaikea, mutta lopulta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n yksinkertainen. Jos ajatellaan vaikkapa eduskuntavaaleja, niiss\u00e4 kilpailevat poikkeuksetta kesken\u00e4\u00e4n kaksi asiaa: jatkuvuus ja muutos. Vaaliuurnilla \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t valitsevat joko vanhan vallan jatkamaan tai haluavat muutosta ja valitsevat voittajapuolueet oppositiosta. <\/p>\n\n\n\n

Seuraavat eduskuntavaalit k\u00e4yd\u00e4\u00e4n tavanomaisen vaalikalenterin mukaan vuonna 2027. Niiss\u00e4 vaaleissa keskusta on oppositiopuolueena \u2013 muutoksen airueena. Jatkoa hakee taas vallassa ollut oikeistohallitus.<\/p>\n\n\n\n

Milt\u00e4<\/span> n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keskustalainen muutos \u2013 keskustalainen vaihtoehto oikeistohallituksen nykymenolle? T\u00e4t\u00e4 vaihtoehtoa on t\u00e4m\u00e4n kirjoituksen julkaisuhetkell\u00e4 aikaa rakentaa reilut kolme vuotta. Se on varsin riitt\u00e4v\u00e4sti, t\u00e4ss\u00e4 ajassa suoranainen ikuisuus. <\/p>\n\n\n\n

Seuraavaksi omat ituni aiheesta: mitk\u00e4 aiheet keskustan tulisi nostaa ty\u00f6listalle ja k\u00e4rkeen omassa politiikassaan? <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hdet\u00e4\u00e4n helpolla aiheella liikkeelle: Kest\u00e4v\u00e4 ruoantuotanto ja l\u00e4hiruoka<\/strong>. T\u00e4m\u00e4n aiheen suhteen keskustan ei suurta mullistusta tarvitse tehd\u00e4. Ehk\u00e4 suurin kipupiste liittyy siihen, miten maanviljelij\u00f6iden luottopuolue saa ratkaistua alkutuottajien kannattavuuden ongelman. Lis\u00e4\u00e4 rahaa tukiin ei ole tulossa. Toisaalta ty\u00f6t\u00e4 on my\u00f6s maatalouden ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6iss\u00e4, joissa pit\u00e4\u00e4 vihdoin saada aikaan merkitt\u00e4vi\u00e4 v\u00e4hennyksi\u00e4 ja tuottajille todellinen korvaus ns. hiiliviljelyst\u00e4. N\u00e4m\u00e4 kaksi ongelmaa voisivat yhdess\u00e4 luoda my\u00f6s ratkaisun. <\/p>\n\n\n\n

Keskustalaisten piiriss\u00e4 yleinen k\u00e4sitys on, ett\u00e4 Suomen Keskusta r.p tunnetaan jo hyvin \u201cruokapuolueena \u201c kaikkien \u00e4\u00e4nest\u00e4jien keskuudessa. Voin korjata k\u00e4sityksen: aina n\u00e4in ei ole. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 keskustassa olisi hyv\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 yli vanhoista oletuksista. Ty\u00f6nsarkaa riitt\u00e4\u00e4 joka alalla. <\/p>\n\n\n\n

Yhteis\u00f6llisyys ja paikallisyhteis\u00f6t<\/strong>.<\/span> Vahvat paikallisyhteis\u00f6t kantavat ja pit\u00e4v\u00e4t huolta jo ennen kuin tarvitaan julkista tai yksityist\u00e4 sektoria. Yhteis\u00f6llisyys on my\u00f6s supervoima yksin\u00e4isyytt\u00e4 vastaan. Koko kyl\u00e4 kasvattaa ja naapurit tunnetaan. Miten t\u00e4llaiseen aiheeseen sitten julkinen sektori liittyy? Kunnilla ja kaupungeilla on suuri vastuu kaavoituksessa sen suhteen, kuinka ihmisl\u00e4heiseksi asuinyhteis\u00f6t rakennetaan. L\u00f6ytyyk\u00f6 jokaiselle omien toiveiden n\u00e4k\u00f6inen kyl\u00e4, l\u00e4hi\u00f6 tai kaupunginosa? Ratkaisevaa on tietenkin pelaavatko palvelut; kannustaako kaavoitus tarjoamaan l\u00e4hipalveluita ja l\u00f6yt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 naapurin lapset ja vanhemmat toisensa samasta koulusta vai hajotetaanko l\u00e4hiyhteis\u00f6t koulutuspolitiikalla? T\u00e4ss\u00e4 vain muutama esimerkki. On iso arvovalinta ohjaavatko kaavoituspolitiikkaa pelk\u00e4t kaavoituksen tuottotavoitteet ja kustannusten minimointi vai kuntalaisten toiveet ja muut hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n edellytykset.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Kest\u00e4v\u00e4t ja viihtyis\u00e4t kaupungit<\/strong>. <\/span>Milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi Suomi, jossa kaupunkipolitiikka pyrkisi ainaisen kasvun sijasta asuinalueiden viihtyvyyteen ja turvallisuuteen? Helsingiss\u00e4 huomataan, kuinka jatkuvan kasvun tavoittelu on johtanut ja johtaa my\u00f6s jatkossa jo nykyisell\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4isen kaupunkivihre\u00e4n h\u00e4vitt\u00e4miseen. Kaupunkipolitiikassa suurin huoli tuntuu my\u00f6s olevan ydinkeskustan vetovoimassa. Tosiasiassa maailmalla suurimmat kaupungit pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n useita menestyvi\u00e4 keskuksia, jotka luottavat omaan paikalliskulttuuriinsa, erikoistumiseen ja palveluihin. Varsinkin suurissa kaupungeissa pit\u00e4isi luottaa monipuolisuuteen ja uusiin mahdollisuuksiin – ei pelkkiin rajoituksiin ja pakkoihin.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Helsingin \u2013 \u201cMerimansen\u201d \u2013 olisi korkea aika hakea verrokkinsa ja kilpailijansa muista (pohjoismaisista) p\u00e4\u00e4kaupungeista, ei Suomen sis\u00e4lt\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\n

Mik\u00e4 nyky-yhteiskunnassa on sellaista, jonka moraalinen tai eettinen pohja on katoamassa?<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Kest\u00e4v\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapa<\/strong>.<\/span> Keskustalaiset tykk\u00e4\u00e4v\u00e4t puhua kohtuullisuudesta \u2013 jatkossa siit\u00e4 voisi puhua viel\u00e4kin enemm\u00e4n ja konkreettisemmin. Keskustalle pit\u00e4isi olla helppoa vastustaa esimerkiksi tarpeetonta kuluttamista. Luontoa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n juuri sen verran kuin on tarve \u2013 kest\u00e4v\u00e4sti. Tunnetusti ihmisen tarpeet ovat rajattomat, mutta ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 luonto ei sit\u00e4 ole. Ihmisen identiteetin rakentaminen ei voi nojata kuluttamiseen, koska luonto ei sit\u00e4 kest\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Keskustalle pit\u00e4isi olla varsin luontevaa vaikkapa lentoveron k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton puolustaminen. Arjessa polttoainekustannusten pit\u00e4\u00e4 olla kohtuullisia, jotta pitkien et\u00e4isyyksien Suomessa pystyt\u00e4\u00e4n k\u00e4ym\u00e4\u00e4n t\u00f6iss\u00e4 ja viem\u00e4\u00e4n lapset harrastuksiin. Mutta mihin perustuu oikeus lent\u00e4\u00e4 verovapaasti Thaimaahan? Lentoyhti\u00f6t kun eiv\u00e4t nykyisin polttoaineestaan veroja maksa. Keskusta kerskakulutusta vastaan! <\/p>\n\n\n\n

Ihmisyys ja sivistys<\/strong>.<\/span> Linkkin\u00e4 aikaisempaan teemaan, sis\u00e4lt\u00f6 hyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n tulisi jatkossa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n aineettomista asioista, kuin aineellisista ja luontoa kuluttavista. Kynnys vaikkapa omien taitojen kasvattamiseen pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 niin matalaksi kuin mahdollista. Sama koskee omien tietojen kasvattamista. Kattava kirjastolaitos ja maksuton koulutus tukevat n\u00e4it\u00e4 tavoitteita. \u201dSuomen harrastamisen malli\u201d, jossa jokaiselle nuorelle tarjottaisiin ainakin yksi itselle mieluinen harrastus, on my\u00f6s oiva ty\u00f6kalu. Ja sellainen, jota keskusta oli Rinteen<\/strong>\/Marinin<\/strong> hallituksessa luomassa ja viem\u00e4ss\u00e4 eteenp\u00e4in. Toteutus kuitenkin ratkaisee.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Jo nyt maksuton koulutus aina korkeakoulututkintoja my\u00f6ten on tietoinen valinta, joka jokaisen hallituksen on teht\u00e4v\u00e4 leikkauslistojen keskell\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Yhdistykset ja kansalaisyhteiskunta<\/strong>.<\/span> Suomi on ollut yhdistysten luvattu maa, jossa kolmas sektori on ollut t\u00e4rke\u00e4 osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Kuinka k\u00e4y jatkossa? On poliittinen valinta tukea vapaaehtoistoimintaa niin, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 on aikaa ja mahdollisuuksia osallistua t\u00f6iden lis\u00e4ksi pyyteett\u00f6m\u00e4\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6toimintaan.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Konkreettisia kysymyksi\u00e4 liittyy yhdistysten pankkipalveluiden saatavuuteen ja vaadittavaan byrokratiaan. <\/p>\n\n\n\n

Keskusta el\u00e4v\u00e4n kansalaisyhteiskunnan puolesta. <\/p>\n\n\n\n

Osuuskunta-aate ja talouden kolmastie<\/span><\/strong>. Maailman isot virrat viev\u00e4t kohti jakamistaloutta, jota todistetaan yhteisk\u00e4ytt\u00f6autoissa ja vaikkapa s\u00e4hk\u00f6potkulautojen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Jostain syyst\u00e4 toteuttajina ovat kuitenkin kansainv\u00e4liset p\u00f6rssiyhti\u00f6t. Miss\u00e4 n\u00e4kyy osuuskuntien esiinmarssi?\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Ensi vuonna k\u00e4yd\u00e4\u00e4n lukuisissa S-ryhm\u00e4n osuuskunnissa osuuskuntavaalit. Siihen n\u00e4hden kuinka laajasti vaikkapa S-ryhm\u00e4 on laajentanut toimintakentt\u00e4\u00e4ns\u00e4 on ihmeellist\u00e4, ett\u00e4 se ei ole laaja toimija terveyspalveluissa. Osuuskunnan j\u00e4senille varsinkin harvaanasutuilla seuduilla olennaista olisivat toimivat ja j\u00e4senille edulliset, osuuskunnan tuottamat terveyspalvelut. T\u00e4m\u00e4n ajattelisi olevan osuuskunta-aatteen ytimess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/strong>.<\/span> Nyt on runsaasti aikaa valmistella huolellinen, keskustan n\u00e4k\u00f6inen ja keskustan arvojen mukainen vaihtoehto ennen seuraavia eduskuntavaaleja.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Kysymyksi\u00e4 matkan varrelle: milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 yhteiskunta Ihmisen ja Luonnon n\u00e4k\u00f6kulmasta? Miten yhteiskunnan uudistukset tehd\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 heikoimmatkin pysyv\u00e4t kyydiss\u00e4? <\/p>\n\n\n\n

Toisaalta: mik\u00e4 nyky-yhteiskunnassa on sellaista, jonka moraalinen tai eettinen pohja on katoamassa viimeist\u00e4\u00e4n tulevien vuosikymmenten aikana? <\/p>\n\n\n\n

Pohdinnan voi aloittaa vaikkapa el\u00e4intenoikeuksista ja turkistuotannosta.  <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Politiikka on laji, joka on mahdottoman vaikea, mutta lopulta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n yksinkertainen. Jos ajatellaan vaikkapa eduskuntavaaleja, niiss\u00e4 kilpailevat poikkeuksetta kesken\u00e4\u00e4n kaksi asiaa: jatkuvuus ja muutos. Vaaliuurnilla \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t valitsevat joko vanhan vallan jatkamaan tai haluavat muutosta ja valitsevat voittajapuolueet oppositiosta.  Seuraavat eduskuntavaalit k\u00e4yd\u00e4\u00e4n tavanomaisen vaalikalenterin mukaan vuonna 2027. Niiss\u00e4 vaaleissa keskusta on oppositiopuolueena \u2013 muutoksen airueena. Jatkoa […]<\/p>\n","protected":false},"author":808,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-19","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"5.1.2024 8.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/808"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=19"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=19"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":15,"date":"2023-10-06T12:31:19","date_gmt":"2023-10-06T09:31:19","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/?p=15"},"modified":"2024-09-16T16:12:07","modified_gmt":"2024-09-16T13:12:07","slug":"kaantyyko-puoli-suomea-valtiota-vastaan-ja-keskusta-siina-mukana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/kaantyyko-puoli-suomea-valtiota-vastaan-ja-keskusta-siina-mukana\/","title":{"rendered":"K\u00e4\u00e4ntyyk\u00f6 puoli Suomea valtiota vastaan – ja keskusta siin\u00e4 mukana?"},"content":{"rendered":"\n

Suomessa on laaja julkinen sektori. Hintana t\u00e4st\u00e4 maksetaan kansainv\u00e4lisesti vertailtuna paljon veroja, ennen kaikkea palkkatuloista.<\/p>\n\n\n\n

Vastineeksi suomalaisille tarjotaan my\u00f6s paljon julkisia palveluita, kuten ilmainen koulutus ja pienill\u00e4 maksuilla sosiaali- ja terveyspalveluita.<\/p>\n\n\n\n

Pohjoismainen ideaali hyvinvointivaltiosta on luotu silla ajatuksella, ett\u00e4 jokaiselle ihmiselle tarvitaan perusedellytykset hyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja itsens\u00e4 kehitt\u00e4miseen.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 malli toimii kuitenkin vain niin kauan, kun sill\u00e4, on suomalaisten hyv\u00e4ksynt\u00e4 \u2013 ihmiset saavat veroilleen vastinetta.<\/p>\n\n\n\n

Luottamus<\/span> suomalaiseen malliin on\u00a0 rapautumassa ja juuri suomalaisten keskuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi STTK:n\u00a0kyselyss\u00e4<\/a> alkuvuodesta 2023 kyselyyn vastanneista 53 prosenttia vastusti verojen nostamista sote-palvelujen rahoituksen parantamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Keskustalaisista 46 prosenttia tukivat veronkorotuksia sote-palveluiden tueksi ja 41 prosenttia vastustivat. T\u00e4m\u00e4n tueksi EVAn\u00a0kyselyss\u00e4<\/a>\u00a0toukokuulta keskustalaisista 47 prosenttia olivat v\u00e4itteen \u201dVerotus on Suomessa kaikkiaan liian ankaraa\u201d kanssa samaa mielt\u00e4. Eri mielt\u00e4 oli 18 prosenttia.\u00a0

Mik\u00e4<\/span> on k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 maltilliset suomalaiset pohjoismaista mallia vastaan?\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Yksi selitys on kansainv\u00e4linen ilmi\u00f6, jossa\u00a0luottamus<\/a>\u00a0poliittisiin instituutioihin ja poliitikoihin on rapautumassa. Samaa on todistettu my\u00f6s Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

Toinen samaan kategoriaan menev\u00e4 ilmi\u00f6 ja osittain siihen liittyv\u00e4 on \u201dkeskiluokan verokapina\u201d, joka liittyy osin elintason laskuun ja osin tietyn kansanosan identiteettikriisiin.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta voi hyvin mietti\u00e4, miksi pienist\u00e4 kunnista ja maaseudulta valtaosin \u00e4\u00e4nens\u00e4 nykyisin saavan keskustan \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t tukisivat korkeaa verotusta, samaan aikaan kun valtio vet\u00e4ytyy kohti \u201dkasvukolmiota\u201d ja yliopistokaupunkeja.<\/p>\n\n\n\n

Syyskaudella on jo keskusteltu hallituksen s\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 soteen ja siit\u00e4 johtuvista sote-palvelujen lakkauttamisista. Rinnalla kulkevat kuitenkin my\u00f6s kuntien p\u00e4\u00e4t\u00f6kset koulujen lakkauttamisista.<\/p>\n\n\n\n

Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n viime vuonna\u00a0lakkautettiin<\/a>\u00a047 peruskoulua. Taustalla on osittain pienenev\u00e4t oppilasm\u00e4\u00e4r\u00e4t, mutta my\u00f6s tietoinen politiikka ja tavoite koulujen keskikoon kasvattamisesta.<\/p>\n\n\n\n

Siirtyyk\u00f6 eduskunnan enemmist\u00f6 pysyv\u00e4sti pienenev\u00e4n valtion tielle? T\u00e4m\u00e4 riippuu pitk\u00e4lti vaa`ankieliasemassa olevasta Suomen Keskustasta. <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n<\/span> hallituskauden p\u00e4\u00e4t\u00f6kset l\u00e4hipalvelujen osalta ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 taitekohdassa, jossa nyt ollaan. Jos viime k\u00e4dess\u00e4 valtion rahoittamat sote-palvelut ja koulut vet\u00e4ytyv\u00e4t pienist\u00e4 kunnista ja maaseudulta, miten korkean verotuksen vastineeksi annettu palvelulupaus toteutuu?<\/p>\n\n\n\n

Sairastamiseen, terveyteen ja koulutukseen liittyv\u00e4t palvelut ovat aivan alkujuurilla ajatellen pohjoismaista hyvinvointivaltion mallia.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Siirtyyk\u00f6 eduskunnan enemmist\u00f6 pysyv\u00e4sti pienenev\u00e4n valtion tielle? T\u00e4m\u00e4 riippuu pitk\u00e4lti vaa`ankieliasemassa olevasta Suomen Keskustasta. <\/p>\n\n\n\n

Valinta hyvinvointivaltiota sosialidemokraattien kanssa rakentaneelle puolueelle on iso paitsi politiikan vaikutuksen vuoksi, my\u00f6s puolueidentiteetin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Valtio on toteuttanut osaltaan \u201dk\u00f6yhien asiaa\u201d ja ollut aluepolitiikan toteuttaja.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4\u00e4ntyyk\u00f6<\/span> kelkka suuntaan, jossa valtio n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pelkk\u00e4n\u00e4 verottajana ja ihmisen vapauden rajoittajana? T\u00e4m\u00e4 on Yhdysvalloista tuttua sanailua.<\/p>\n\n\n\n

Kuitenkin toivottavaa olisi, ett\u00e4 Suomi l\u00f6yt\u00e4isi itsen\u00e4isesti ja omista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan pohditut ratkaisut talouden vakauttamiseksi ja sen turvaamiseksi, ettei Suomeen synny tyhji\u00f6it\u00e4, jotka joku muu ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Kysymys on kahtiajaosta, ja ennen kaikkea sen purkamisesta: pidet\u00e4\u00e4nk\u00f6 kaikista huolta ja kaikki yhteiskunnassa mukana?\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomessa on laaja julkinen sektori. Hintana t\u00e4st\u00e4 maksetaan kansainv\u00e4lisesti vertailtuna paljon veroja, ennen kaikkea palkkatuloista. Vastineeksi suomalaisille tarjotaan my\u00f6s paljon julkisia palveluita, kuten ilmainen koulutus ja pienill\u00e4 maksuilla sosiaali- ja terveyspalveluita. Pohjoismainen ideaali hyvinvointivaltiosta on luotu silla ajatuksella, ett\u00e4 jokaiselle ihmiselle tarvitaan perusedellytykset hyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja itsens\u00e4 kehitt\u00e4miseen.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 malli toimii kuitenkin vain niin kauan, […]<\/p>\n","protected":false},"author":808,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-15","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"6.10.2023 12.31","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/808"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":8,"date":"2023-07-21T08:30:00","date_gmt":"2023-07-21T05:30:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/?p=8"},"modified":"2024-09-16T16:12:12","modified_gmt":"2024-09-16T13:12:12","slug":"puoluesihteeriehdokkaille-mika-on-rivijasenen-paikka-keskustassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/puoluesihteeriehdokkaille-mika-on-rivijasenen-paikka-keskustassa\/","title":{"rendered":"Puoluesihteeriehdokkaille: Mik\u00e4 on rivij\u00e4senen paikka keskustassa?\u00a0"},"content":{"rendered":"\n

Politiikassa ollaan vaikuttamassa. Tarkoittaa t\u00e4m\u00e4 sitten kannan ottamista oman l\u00e4hialueen palveluihin, kuntapolitiikkaan tai vaikkapa valtakunnan politiikkaan.<\/p>\n\n\n\n

Puolueet ovat ty\u00f6kalu vallan k\u00e4ytt\u00e4miseen ja oman \u00e4\u00e4nen vahvistamiseksi. Jos ty\u00f6kalu tylsistyy, menett\u00e4v\u00e4t my\u00f6s puolueet merkityksens\u00e4 ihmisten silmiss\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Keskustassa <\/span>p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon t\u00e4rkein yksikk\u00f6 on ollut paikallisyhdistys. Jokaisella kyl\u00e4ll\u00e4 ja pienem\u00e4ss\u00e4kin l\u00e4hi\u00f6ss\u00e4 on ollut oma yhdistyksen\u00e4, jossa yksitt\u00e4inen j\u00e4sen uskaltaa ottaa kantaa ja jonka mandaatilla saa l\u00e4hte\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4isiin kokouksiin \u2013 aina puoluekokousta my\u00f6ten.<\/p>\n\n\n\n

Paikallisyhdistyksill\u00e4 on my\u00f6s mahdollisuus tehd\u00e4 aloitteita k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi kunnallisj\u00e4rjest\u00f6ille, piiritasolle, puoluehallitukselle ja puoluekokoukselle. Viel\u00e4k\u00f6h\u00e4n t\u00e4m\u00e4 muuten muistetaan?\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Paikallisyhdistykset ovat hiipuvaa sorttia. T\u00e4h\u00e4n on p\u00e4\u00e4dytty osin t\u00e4t\u00e4 tavoitteelleen j\u00e4rjest\u00f6uudistamisen ja toisaalta v\u00e4en v\u00e4hentymisen my\u00f6t\u00e4. Kun yksi askel p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon portaista on poistumassa, kynnys vaikuttaa kasvaa. Ollaan tilanteessa, jossa vanhat rakenteet murtuvat \u2013 mik\u00e4 on uusi v\u00e4yl\u00e4 vaikuttaa? <\/p>\n\n\n\n

Kysymys<\/span> ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vallank\u00e4yt\u00f6st\u00e4, vaan my\u00f6s puoluetoiminnan vetovoimasta: jos yksitt\u00e4isell\u00e4 j\u00e4senell\u00e4 ei ole v\u00e4yl\u00e4\u00e4 vaikuttaa, puolueen kansanvaltaisuus k\u00e4rsii.<\/p>\n\n\n\n

Jos politiikan muodostumiseen ei ole todellista mahdollisuutta vaikuttaa, ei puolueen linjoihin my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sitouduta. Kuka haluaa olla pelkk\u00e4 \u201dkyll\u00e4-mies\u201d \u2013 yes man<\/em>? Mit\u00e4 yksitt\u00e4inen rivij\u00e4sen saa vastineeksi puoluety\u00f6h\u00f6n antamalleen ajalle?\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Kuka haluaa olla pelkk\u00e4 \u201dkyll\u00e4-mies\u201d \u2013 yes man<\/em>?<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Syksyn<\/span> puoluekokouksessa keskustalle valitaan uusi puoluesihteeri.<\/p>\n\n\n\n

Puoluesihteeri on keskustan \u201dtoiminnan johtaja\u201d. Ylin j\u00e4rjest\u00f6p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, joka j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 puolueen palikat niin, ett\u00e4 toiminta edesauttaa poliittisen liikkeen vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Arvot muuttuvat linjoiksi ja linjat teoiksi. Ennen kaikkea: luodaan muutosta.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Seuraakin kysymys puoluesihteeriehdokkaille: Mik\u00e4 on keskustalaisen rivij\u00e4senen paikka sinun johtamassa keskustaliikkeess\u00e4? Mitk\u00e4 ovat yksitt\u00e4isen j\u00e4senen vaikuttamisen v\u00e4yl\u00e4t? Kuka valvoo ja miten puoluekokousp\u00e4\u00e4t\u00f6sten toteutumista? Kumpi painaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n politiikassa enemm\u00e4n:\u00a0puoluekokouksen ottama kanta vai eduskuntaryhm\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6s?
<\/p>\n\n\n\n

Parhaimmillaan<\/span> puoluetoiminta tarjoaa sellaista yhteis\u00f6llisyyden ja yhteisten onnistumisten tunnetta, jota ei muualta saa.<\/p>\n\n\n\n

Keskustan kehityksess\u00e4 piilee nyt kuitenkin vaara, jossa puolueesta on tulossa ik\u00e4\u00e4nkuin kommandiittiyhti\u00f6: on harva \u00e4\u00e4nivaltaisten joukko ja sitten \u00e4\u00e4nett\u00f6mien \u201dyhti\u00f6miesten\u201d yleis\u00f6. T\u00e4m\u00e4 vie tarkoitusta koko puolueen olemassaololta ja on my\u00f6s perinteiselle kansanvaltaiselle liikkeelle yhdenlainen identiteettikriisi.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Keskustan pit\u00e4\u00e4 olla kansanvaltainen liike ja vahvistaa demokraattisia rakenteita omassa puoluetoiminnassaan ja laajemmin yhteiskunnassa. T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ty\u00f6n arvosta meit\u00e4 on taas muistutettu. Oman takapihan pit\u00e4\u00e4 kuitenkin olla kunnossa. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Politiikassa ollaan vaikuttamassa. Tarkoittaa t\u00e4m\u00e4 sitten kannan ottamista oman l\u00e4hialueen palveluihin, kuntapolitiikkaan tai vaikkapa valtakunnan politiikkaan. Puolueet ovat ty\u00f6kalu vallan k\u00e4ytt\u00e4miseen ja oman \u00e4\u00e4nen vahvistamiseksi. Jos ty\u00f6kalu tylsistyy, menett\u00e4v\u00e4t my\u00f6s puolueet merkityksens\u00e4 ihmisten silmiss\u00e4.\u00a0 Keskustassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon t\u00e4rkein yksikk\u00f6 on ollut paikallisyhdistys. Jokaisella kyl\u00e4ll\u00e4 ja pienem\u00e4ss\u00e4kin l\u00e4hi\u00f6ss\u00e4 on ollut oma yhdistyksen\u00e4, jossa yksitt\u00e4inen j\u00e4sen uskaltaa ottaa […]<\/p>\n","protected":false},"author":808,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-8","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"21.7.2023 8.30","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/808"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/arttu-karila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]