Trumpin Ukraina-puhelun paljastajan henkilöllisyyttä ei tiedetä – Suomeenkin tulossa ilmiantajia suojaava laki

”Meidän täytyy miettiä, miten ilmoitukset käsitellään ja millaista suojelua ilmoittajan pitää saada täällä Suomessa”
Trump

Väärinkäytöksen ilmoittaja, ilmiantaja, epäkohtien esiin nostaja, rikkeiden raportoija, pilliinpuhaltaja, whistleblower. Oli termi mikä hyvänsä, kohta heidän suojaansa parantava lainsäädäntö tulee voimaan myös Suomessa.

EU-parlamentti hyväksyi huhtikuussa lainsäädännön, jolla pyritään takaamaan parempi suoja ilmoittajille, jotta nämä rohkaistuisivat kertomaan rikkeistä. Tällä hetkellä siihen liittyvä direktiivi on jäsenmaiden hyväksyttävänä.

– Oikeus- ja sisäasioiden kokous on Brysselissä 7. lokakuuta, ja siellä Ilmoittajien suojelua koskeva direktiivi luultavasti hyväksytään, neuvotteleva virkamies Juha Keränen oikeusministeriöstä kertoo.

Direktiivin voimaantulon jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa laittaa se täytäntöön kansallisessa lainsäädännössään.

– Meidän, kuten muiden EU:n jäsenmaiden, täytyy järjestää ilmoittajien ilmoituskanavat ja määrittää viranomainen tai viranomaiset, jotka ottavat näitä ilmoituksia vastaan. Ilmoitusten ei tarvitse olla tietoja rikoksesta, ne voivat olla EU-oikeuden rikkomiseen liittyviä, perusteltuja epäilyjä.

Uusilla säännöillä on muun muassa tarkoitus suojata ilmoittajia mahdollisilta kostotoimilta, kuten työpaikan menettämiseltä.

– Meidän täytyy miettiä, miten ilmoitukset käsitellään ja millaista suojelua ilmoittajan pitää saada täällä Suomessa. Meillä on maailmalta kokemusta, että tahallisia vääriä ilmoituksia on tehty vahingoittamisilmoituksessa, joten pitää miettiä myös, miten ilmoituksen kohdetta suojellaan vääriltä ilmoituksilta.

Keränen huomauttaa, että esimerkiksi EU:lta jää taloudellista hyötyä saamatta väärinkäytösten vuoksi.

– Sanotaan, että korruption torjunnan näkökulmasta tämä on keskeinen torjuntakeino. Meillä ja kansainvälisesti tiedetään, etteivät ihmiset uskalla ilmoittaa, koska pelkäävät erityyppisiä kostotoimenpiteitä.

Whistleblower eli ilmiantaja on saanut kuluvan viikon aikana Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin todelliseen myrskyn silmään paljastettuaan Trumpin ja Ukrainan-presidentin puhelun.

Mutta mitä whistleblowing käytännössä tarkoittaa?

– Ilmoittaja tunnistaa väärinkäytöksen ja hänellä on joku taho tai kanava, jolle toimittaa ilmoitus. Se on whistleblowing-prosessi kaikessa yksinkertaisuudessaan, kertoo hallintotieteen emeritusprofessori Ari Salminen.

– Siinä on kaksi puolta. Toinen on se, että yritetään saada vakavia väärinkäytöksiä tai korruptiota ilmoitettua ja estettyä. Ilmoittaminen voi myös toimia organisaatiossa johtamisen välineenä. Organisaatiota voi kehittää, kun on järkevä ja toimiva kanava, johon henkilökunta tietää voivansa tehdä ilmoituksia jos näkee taloudellisia, henkilöstöön tai ympäristöön kohdistuvia väärinkäytöksiä. Suurissa yrityksissä on tällaisia kanavia.

Whistleblowingiin liittyy Salmisen mukaan vahvasti anonyymiys. Ilmoittajan henkilöllisyyttä ei tiedetä ja hänen henkilöllisyyttään suojellaan.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa Trumpin Ukraina-puhelun ilmiantajaa suojaa joukko lakeja, koska hän teki ilmiannon virallisen kanavan kautta.

– Ainoa hyvä tapa suojella on joku järkevä kanava, johon voi luottaa. Henkilö tietää mihin ja mistä ilmoittaa, hän tietää pelisäännöt. Järjestelmän tai organisaation pitää suojella häntä, ettei hän joudu vasta- tai kostotoimien kohteeksi. Kuinka moni viitsii ilmoittaa rikkeistä, jos sellaista järjestelmää ei ole?