Kiinat asevoimat kasvavat – tähtäin maailman merillä
Kiina komeili Venäjän kanssa kärkisijoilla, kun kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti Sipri hiljattain julkisti tietoja eri maiden sotilasmenojen kehityksestä.
Monissa länsimaissa puolustusbudjetit ovat viime vuosina kutistuneet, mutta Kiinassa määrärahojen nousu on jatkunut vuodesta toiseen.
Vanhempi tutkija Elina Sinkkonen Ulkopoliittisesti instituutista huomauttaa, että kasvu on Kiinassa pidetty talouden tahdissa eli noin kahdessa prosentissa bruttokansantuotteesta. Nykyiset reilun seitsemän prosentin menolisäykset ovat selvästi pienempiä kuin nopeamman talouskasvun vuosina.
Siprin tutkija Sam Perlo-Freeman puolestaan kirjoittaa, että huolimatta ylä- ja alamäistä suhteessa Yhdysvaltoihin ja naapureihin, Kiinan hallitus ei näytä kiirehtivän sotilaallisen kykynsä kohottamisen kanssa.
Perlo-Freemanin mukaan on kuitenkin selvää, että Kiinan pitkän tähtäimen tavoitteena on maan sotilaallisen voiman kasvattaminen. Erityisenä painopisteenä ovat merivoimat.
– Toukokuussa 2015 julkaistu ensimmäinen sotilasstrategia sanoo sen kiinalaiseksi poliittiseksi paperiksi aika selväsanaisesti, Sinkkonen kertoo.
Suomalaistutkijan mukaan strategiassa puhutaan nimenomaan ”merivoiman” kehittämisestä. Erona aiempaan sen käyttö ei rajoitu Kiinan rajoille, vaan tähtää kauemmas maailman merille.
Konkreettisena osoituksena uudesta suunnasta ovat muun muassa Afrikan sarvessa sijaitsevaan Djiboutiin rakennettava sotilastukikohta sekä niin ikään rakenteilla oleva ensimmäinen operationaaliseen käyttöön tarkoitettu lentotukialus. Koulutusta ja harjoituksia merillä pyritään myös lisäämään.
– Osasta laivastoa pyritään kehittämään eliittijoukkoja, joita voitaisiin käyttää operaatioissa myös kaukana Kiinan rajojen ulkopuolella, Sinkkonen kertoo.
Kiinalaislaivat ovat jo osallistuneet merirosvojen vastaiseen operaatioon ja tehneet laivastovierailuja kauas kotirannoilta, viime syyskuussa myös Helsinkiin.
Sinkkonen ennustaa, että merivoimien uudistusprosessi kestää kauan.
– Laajojen muutosten toteuttaminen nopealla aikataululla ei ole helppoa edes tällaiselle autoritaariselle valtiolle, hän sanoo.
Merivoimiin panostamisen taustalla Sinkkosen mukaan on useita syitä. Yhtäältä halutaan nostaa sotilaallista profiilia niin ulkomaisen kuin kotimaisen yleisön silmissä, mitä kuvastavat näyttävät sotilasparaatit ja lentotukialuksen kaltaiset hankinnat.
Kiina on myös erittäin riippuvainen kaupasta ja energiantuonnista, joten laivareittien pysyminen auki on elintärkeää.
– Erityisesti Malakansalmi on pullonkaula, joka on strategisesti aika hankala, Sinkkonen kertoo.
Vähäisin syistä eivät ole lukuisat aluekiistat naapurimaiden kanssa Etelä-Kiinan merellä. Kiinassa on seurattu huolestuneena Yhdysvaltain tiivistynyttä yhteistyötä Japanin kanssa.
Japani taas on lisännyt yhteistyötään muun muassa Filippiinien, Vietnamin ja Intian kanssa.
– Näillä kaikilla on yhteisiä intressejä Kiinaa vastaan, Sinkkonen huomauttaa.
Kaiken kukkuraksi Etelä-Korea neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltain kanssa kehittyneestä ohjustentorjuntajärjestelmästä.
– Kiina huolestuttaa se, miten mahdollisesti myös muut maat käyttävät Pohjois-Korean uhkaa tekosyynä varustautumiselle Kiinaa vastaan, Sinkkonen sanoo.