Jännitteet voivat kiristyä Etelä-Kiinan merellä
Kiina pitää tiukasti kiinni aluevaatimuksistaan Etelä-Kiinan merellä, vaikka kansainvälisen tuomioistuimen mukaan maalla ei ole historiallista oikeutta alueen hallintaan.
Kiina katsoo suurimman osan Etelä-Kiinan merestä omakseen ja on muun muassa rakentanut tekosaaria vaatimustaan pönkittämään. Muut merta ympäröivät valtiot ovat esittäneet omia vaatimuksiaan, ja eripura alueen hallinnasta on jatkunut vuosikymmeniä.
Filippiinit vei aluekiistan oikeuteen vuonna 2013, ja YK:n pysyvä välitystuomioistuin Haagissa ratkaisi tiistaina asian Filippiinien hyväksi.
– Pitää katsoa, mitä alueella tapahtuu seuraavaksi. On riski, että jos valtiot lisäävät läsnäoloaan kiistanalaisilla alueilla, siellä voi tulla yhtäkkisiä törmäyksiä tai uhitteluja, toteaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Elina Sinkkonen.
Kansainvälisen oikeuden tohtori Kamrul Hossain Lapin yliopistosta on aiemmin perehtynyt Etelä-Kiinan meren tilanteeseen.
Hänen mukaansa kahdenväliset neuvottelut voisivat olla toimiva keino riitojen selvittämiseen, kun Kiina hylkii kansainvälisen tuomioistuimen ratkaisua.
Sinkkonen arvioi, että Kiinan neuvotteluhalut ovat vähissä. Hän muistuttaa, että Kiina ei voi antaa yhdessä kiistassa periksi, koska silloin paine tehdä myönnytyksiä muualla kasvaisi.
Etelä-Kiinan meren lisäksi esimerkiksi kysymykset Itä-Kiinan meren Diaoyu/Senkaku-saarista, Taiwanista, Tiibetistä ja Xinjiangista ovat Kiinalle arkoja.
Vahvan johtajuuden korostaminen on Kiinalle tärkeää sisäpoliittisesti.
Sinkkonen kertoo, että Kiina on johdonmukaisesti lisännyt mahtiaan merialueilla ja kohdistanut puolustushankintoja merivoimiinsa presidentti Xi Jinpingin kaudella.
Etelä-Kiinan meren kiistaan ovat ottaneet osaa myös muut kuin riitojen varsinaiset osapuolet.
Kiinan uhittelu on lähentänyt alueen muita maita Yhdysvaltojen kanssa, ja Yhdysvallat on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan. Japani ja Intia ovat myös tehneet yhteistyötä alueen maiden kanssa.
Yhdysvaltojen ja Kiinan valtapeli onkin merkittävä taustavoima merikiistoissa. Sinkkonen kertoo, että Kiinan viime aikoina tiukentuneen otteen on arvioitu osaksi johtuvan Yhdysvaltojen presidentinvaaleista.
– Kiina on pyrkinyt tekemään ratkaisevia peliliikkeitä ennen kuin Yhdysvaltojen vaalit ovat ohi, Sinkkonen sanoo.
Brittiläisen Chatham Housen raportin mukaan demokraattien ehdokkuutta tavoitteleva Hillary Clinton tuskin tekisi suuria muutoksia presidentti Barack Obaman linjaan, mutta olisi valmis ajamaan hanakastikin liittolaisten etuja Aasiassa.
Republikaanien Donald Trumpin suhtautumista Kiinaan on vaikeampi ennustaa. Raportti arvioi, että Trump ei tukisi Aasian-liittolaisia yhtä innokkaasti kuin Clinton.