Suomelle tukea parlamentista

Suomi on saamassa 2,6 miljoonaa euroa Euroopan globalisaatiorahastosta ohjelmistoalalta työttömäksi jääneiden työllistämistoimiin. Parlamentin budjettivaliokunta äänesti asiasta eilen. Vastasin asiasta valiokunnassa.

Tukea kohdistetaan erityisesti Uudellemaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle. Tuensaajien joukossa on muun muassa Microsoftilta, Roviolta ja Tiedosta irtisanottuja työntekijöitä.

Teknologiateollisuuden työpaikat ovat vähentyneet Suomessa nopeasti.

Vuonna 2008 teollisuudenala työllisti yhteensä 326 000 työntekijää, kun vuonna 2014 työntekijöiden määrä oli enää 276 000.  Pelkästään vuonna 2014 ICT-alan yritysten henkilöstö väheni 1500 hengellä eli noin kolme prosenttia.

Erityisesti Pohjois-Pohjanmaalle ICT-alan työttömyys on iskenyt rajusti. Teollisuudenala on ollut alueen talouden veturi.

Tieto- ja viestintäteknologian talouskasvun painottuessa Aasian maihin on alaan vahvasti nojannut Suomi joutunut vaikeuksiin.

Ratkaisua tilanteeseen pyritään Suomessa hakemaan uusien yritysten kautta. Resursseja ohjataan muun muassa starttirahoihin, yrittäjyyteen ohjaamiseen sekä uusille yrittäjille suunnattuihin palveluihin.

Suunta on mielestäni oikea. Irtisanottujen joukossa on lukuisia ihmisiä, joilla on ajantasaista osaamista ja asiantuntemusta.

Uusien yritysten ja onnistumisten kautta voidaan alan hankalaa työllisyystilannetta helpottaa ja parhaimmillaan saada aikaan myös talouskasvua.

On selvää, että globalisaatiorahastosta saatavilla tuilla ei ratkaista maailmanlaajuisen rakennemuutoksen vaikutuksia Suomessa. On kuitenkin hyvä, että EU:n nettomaksajamaana Suomi on aktivoitunut tukien hakijana.

Suomi on saanut globalisaatiorahaston tukea aikaisemminkin.

Viimeksi kesäkuussa Suomelle myönnettiin 1,3 miljoonaa euroa Broadcomin irtisanomisten jälkeen. Viimeksi tuensaajia oli 500 henkilöä, nyt käsiteltävä hakemus koskee 1 603 työntekijää.

Toisaalta voimme myös kyseenalaistaa koko globalisaatiorahaston tarpeellisuuden. Onko järkevää pyörittää työllistämisrahoja Brysselin kautta?

Prosessissa kuluu aikaa, kun rahaa pitää erikseen anoa ja myöntää. Hallintokin vie siivun välistä. Suomi pyrkii joka tapauksessa omalla työllistämispolitiikallaan pehmentämään irtisanomisia.

Globalisaatiossa on kyse keskinäisriippuvuudesta. Tuotantosuhteet ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Luovassa tuhossa menetetään työpaikkoja ja saadaan niitä uusille aloille.

Digitalisaatio tulee pyyhkimään edetessään paljon vanhaa. Rakennemuutoksia tulee olemaan jatkossakin.

Yhtenä vuonna satoja miljoonia tuottava peliyritys voi olla konkurssissa seuraavana vuonna.

Emme voi nostaa käsiä pystyyn. Perustuslain mukaan julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Se on hyvin painava velvoite.