Meillä on työkalut liikenteen päästöjen vähentämiseksi
EU-komissio julkaisi kesäkuussa ehdotuksensa yhteisön maiden päästövähennystavoitteiksi. Suomen tavoitteeksi asetetaan 39 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähennys vuoden 2005 tasosta.
Päästöleikkaustavoite on Suomelle erittäin vaativa, mutta ilmastonmuutoksen torjumiseksi välttämätön.
Päästökeskusteluun lähdetään monesti teknologia edellä. Keskiössä ovat vähäinen energiankulutus ja alhaiset päästöt. Mutta näin voimme saavuttaa ehkä vain osan päästövähennyksistä.
Suuremmassa mittakaavassa on tavoiteltava tehokkuutta, eli sitä, miten koko koneisto viritetään palvelemaan vähemmällä suoritteella useampia tarkoituksia ja asiakkaita.
Liikenne tuottaa Suomessa noin 40 prosenttia päästökauppasektorin ulkopuolisista päästöistä. Liikenteen päästöistä yli 90 prosenttia tulee tieliikenteestä. Juuri nyt Suomi on hyvissä asemissa vastaamaan tähän päästöhaasteeseen.
Pystymme nopeastikin edistämään liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien, kuten sähkö- ja biokaasuteknologian, houkuttelevuutta. Tärkeämmin meillä on kuitenkin käsissämme mahdollisuus muuttaa koko ajattelutapaa liikenteestä ja liikkumisesta.
Suomessa on käynnissä kaksi historiallista uudistusta, parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva liikennekaari ja valmisteltava liikenneverkkohanke.
Meillä on käsissämme mahdollisuus muuttaa koko ajattelutapaa liikenteestä.
Liikennekaaren toteutuminen on ratkaiseva tekijä siinä, kuinka nopeasti ja laajasti liikenne palveluna -konseptia ja sen myötä syntyviä uudenlaisia palveluja pystytään kehittämään Suomessa.
Liikenne palveluna (Mobility as a Service, MaaS) on suomalainen innovaatio, joka on saanut huomiota maailmalla juuri siksi, että se vähentää riippuvuutta omasta henkilöautosta.
Liikennepalveluilla ei voi korvata kaikkea oman auton käyttötarvetta, mutta meidän on aidosti pyrittävä tarjoamaan mahdollisimman monelle tässä vaihtoehto.
Toinen käynnissä oleva hankkeemme, yhtiöitetty valtion liikenneverkko, toteuttaisi sääntelyn ja poliittisen ohjauksen avulla liikenteen pitkän tähtäimen tavoitteita, kuten liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.
Liikenneverkkoyhtiön voisi velvoittaa hinnoittelemaan valtion liikenneväylät varsinaisille liikennepalvelujentarjoajille siten, että vähäpäästöisestä palvelutarjonnasta saa etua.
Vastaava hinnoittelu voisi ohjata palvelun tarjoajien asiakkailta perimiä maksuja. Ja tässä ketjussa edelleen asiakasmaksu ohjaisi asiakkaiden liikkumistapavalintoja ja liikkumisen määrää, missä liikkumiselle on olemassa vähäpäästöisempi vaihtoehto.
Taloudellisella ohjauksella on myös mahdollista ohjata ajoneuvokannan uudistumista ja liikennekäyttäytymisen muuttumista ympäristöystävällisemmäksi.
Liikenneverkon päällä toimivien liikennemarkkinoiden muutos on jo hyvässä vauhdissa.
Liikennemarkkinoiden sääntelyä uudistetaan liikennekaarella, joka mahdollistaa liikenne- ja kuljetuspalvelujen yhdistämisen, päällekkäisyyksien purkamisen ja liikennemuotojen välisten rajojen häivyttämisen.
Molemmat hankkeet tarjoavat käyttöömme aivan uusia työkaluja päästöhaasteeseen vastaamiseen.
Edelliseen kehykseen asettuu myös vastavalmistunut esitys uudesta postilaista, joka osaltaan toteuttaa tavoitetta palvella vähemmällä suoritteella useampia tarkoituksia ja asiakkaita.
Mutta tarvitaan myös laaja keinovalikoima sekä annos rohkeutta ja innovaatiokykyä. Tiedän, että tulevaisuutta ajatellen olemme oikealla tiellä.
Valtiovallan tehtävänä on antaa mahdollisuudet liikenteen uudenlaisille toimintatavoille ja palveluille. Siihen olemme pyrkimässä sekä liikenneverkon että liikennepalvelujen kohdalla.
Meillä on pian hallussamme runsas ja monipuolinen työkalupakki päästötavoitteiden saavuttamiseksi.
Nyt on löydettävä yhteinen tahto työkalujen käyttämiseen.